Hei,
25-vuotias mies kyselee neuvoja, että mitenkä tulla paremmin toimeen tämän vaivan kanssa. Ilmenee ainoastaan silloin, kun pitää syödä toisten seurassa kodin ulkopuolella. Sydän alkaa hakkaamaan, päässä sumenee ja kädet alkavat tahattomasti vapista, jolloin syöminen vaikeutuu ja välillä on jopa muuttunut mahdottomaksi. Muuten olen sosiaalinen, positiivinen ja paljon ystäviä omaava nuori mies, mutta tämä ongelma joissain määrin eristää. Onneksi Propral 10 mg pelastaa tilanteen yleensä ja samoin Rivatril 0,25 mg. Säännöllisessä käytössä on Venlafaxin 50 mg, koska aiemmin kärsin myös yleisestä ahdistuneisuudesta.
Miten te olette selvinneet näistä tilanteista - onko mitään hyviä vinkkejä? Olen käynyt juttelemassa psykologilla asiasta taannoin ja nyt myös työpaikkani puolesta, mutta kun tämä tuntuu jo olevan osana luonnettani. Onko kellään auttanut se, että olette kertoneet asiasta avoimesti? Minä kerroin joillekin sukulaisilleni, mutta siitä huolimatta vaiva ei oikein ole heidän seurassaan parantunut. Hypnoosiakin kokeilin aikoinaan - tuloksetta. Suvussa on jonkin verran taipumusta essentiaaliseen vapinaan, mutta lepovapinaa minulla ei ole vielä. Niin ja mitä lääkitystä olette käyttäneet? Onko teho heikentynyt pitkäaikaisessa käytössä?
25-vuotias mies kyselee neuvoja, että mitenkä tulla paremmin toimeen tämän vaivan kanssa. Ilmenee ainoastaan silloin, kun pitää syödä toisten seurassa kodin ulkopuolella. Sydän alkaa hakkaamaan, päässä sumenee ja kädet alkavat tahattomasti vapista, jolloin syöminen vaikeutuu ja välillä on jopa muuttunut mahdottomaksi. Muuten olen sosiaalinen, positiivinen ja paljon ystäviä omaava nuori mies, mutta tämä ongelma joissain määrin eristää. Onneksi Propral 10 mg pelastaa tilanteen yleensä ja samoin Rivatril 0,25 mg. Säännöllisessä käytössä on Venlafaxin 50 mg, koska aiemmin kärsin myös yleisestä ahdistuneisuudesta.
Miten te olette selvinneet näistä tilanteista - onko mitään hyviä vinkkejä? Olen käynyt juttelemassa psykologilla asiasta taannoin ja nyt myös työpaikkani puolesta, mutta kun tämä tuntuu jo olevan osana luonnettani. Onko kellään auttanut se, että olette kertoneet asiasta avoimesti? Minä kerroin joillekin sukulaisilleni, mutta siitä huolimatta vaiva ei oikein ole heidän seurassaan parantunut. Hypnoosiakin kokeilin aikoinaan - tuloksetta. Suvussa on jonkin verran taipumusta essentiaaliseen vapinaan, mutta lepovapinaa minulla ei ole vielä. Niin ja mitä lääkitystä olette käyttäneet? Onko teho heikentynyt pitkäaikaisessa käytössä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.