Polyuretaania mökinseinään?

Lamellihirsi ei tiettävästi painu, joten rakenne on ok. Tuolla rakenteella kuitenkin menetetään massiivipuun hyvät ominaisuudet ja tuloksena on vain ulkoapäin hirsitalolta näyttävä ratkaisu. Itse käyttäisin mieluummin puukuitueristettä. Tällaista rakennetta on myös valmiina saatavissa, esim. kontiohirren "lämpöhirsi".

Lamellikin on puuta(liimattua) ja puu elää kosteuden mukaan urtsi ei (naps). Rankorakenteelle sopivampi materiaali vaikka perseestä onkin. Kivirakenteen välissä ihan jees ja tulevaisuuden suurta muotia. En ihmettelis vaikka myytäisiin eko-nimikkeen alla kuten kaikkea muutakin paskaa.

Toivottavasti avaus on provo?
Montakymmentä vuotta hirsitaloja on "korjattu" pistämällä muovia sinne ja tänne energiasäästöjä tavoitellessa ja lopputuloksena on aina hometalo. Urtsilevy toimii mm. kosteuskatkona.
Miksi ihmeessä ns. hygroskooppisen materiaalin "hengittävä" ominaisuus pitäisi eliminoida?

Koolaus, puupohjainen eriste, papru ja verhoilu (ei muoveja) ja urtsilevystä vaikka mökin paskahuussiin istuin.

Jos ehdottomasti haluat hometalon niin laita polyuretaania seiniin, jos et halua hometaloa niin lue lisää tuolta; ennakoi, tiedät kyllä miksi:
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Kosteusvauriohome_rakennuksen_korjaus.html

ja:
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Rakenna_hengittavahirsitalo.html

Eihän polyuretaani suinkaan automaattisesti hometaloa tarkoita! Kerro mieluummin miksi hometta muodostuisi tuossa rakenteessa ja mihin.

Suunnitelmahan noudattaa seuraavia terveitä periaatteita:
- Tiivis höyrysulku seinän sisäpuolella ei päästä lämmintä sisäilmaa kohtaamaan kylmää ulkoseinää. Samalla se muodostaa pääosan eristeestä.
- Lämpöeristekerros on vain yhdessä paikassa, ja rakenne harvenee ulkoseinään päin mentäessä. Hirsipintaan ei pitäisi tiivistyä kosteutta ollenkaan.
- Tuulettuva hirsirakenne, ei blokkaa kosteutta hirsikerrokseen vaikka sitä sinne pääsisikin

Kastepistettä ei yhtenäisen eristevaipan ansiosta muodostu ulkoseinään. Polyuretaani muodostaa pääosan eristeestä, ja laskennallisesti kastepiste muodostuu keskelle sitä, ja vesipisaroita ei synny minkään rakenteen pinnalle.

Talon vaipanhan pitää olla tiivis, ettei hallitsemattomia lämpövuotoja tule. Lämpövuotohan on se joka aiheuttaa kosteutta seinään (sisäilma pääsee tiivistymään kylmään ulkoseinään).

Tietysti sisäilman pitää vaihtua, ettei rakenteesta tule pullo.
Tämän voi hyvin hoitaa korvausilmaikkunoilla tai -venttiileillä ja koneellisella poistolla, ja sen suunnittelu on kokonaan oma asiansa.

Ei siis käytetä "Polyuretaanilla tuhotaan hengittävä hirsiseinä" tms. yleistoteamuksia, vaan yritetään pitää lämpöoppi mielessä ja puntaroida rakennetta neutraalisti.

Miten sellainen rakenne pikkukorjauksissa?
Laho pois ja uretaanivaahdon kanssa paikka paikoilleen, Mitä' saisi aikaan.
Kysymys olisi tuollaisen metrin toista pituisesta paikkauksesta!

Ettekai te hyvät ihmiset tosissaan vastaa alkuperäiseen kysymykseen? Tässä on kyseessä sama hullu joka on aikaisemmin kysellyt mitä ihmeellisempiä kysymyksiä liittyen täysin radikaaleihin rakennusmetodeihin; tällä samalla palstalla ja "talopaketit" palstalla.

Ihme keskustelua. SPU-levyt käy erinomaisesti hirsirakenteisiin taloihin. Itse asiassa esim. vanhan hirsirakenteisen ennen sotia tehtyyn tai sotien jälkeiseen rintamamiestaloon ne ovat aivan ylivoimainen vaihtoehto ja ainoa mikä niiden käyttöä rajoittaa on aivan liian suuri hinta !

Jos lamellihirsi liimattu "pystyyn" kokokalvoperiaatteella, niin on aivan sama millä sen lisäeristää, koska se mätänee käsiin kuitenkin alle 50-vuodessa!

Ikävää nähdä tällä palstalla turhaa henkilökohtaisuuteen menevää tekstiä. Koitetaan pysyä asialinjalla eikö totta.

Hirsi imee kosteutta kesällä kun on lämmintä ja kosteaa, ja kosteus haihtuu kun ilma muuttuu kuivemmaksi, tämä on totta. Sitä ei kuitenkaan kannata argumentoida sisäilman kosteuttajana tärkeäksi, koska haihtuvuus on olematon ja samoin sen vaikutus sisäilman kosteuteen.

Samoin höyrysulku, joko muovia tai paperia, on kymmenet vuodet laitettu sisäpaneelin taakse, ja rakenteen pitää harventua ulkosuuntaan mentäessä.

Homevauriohan syntyy silloin, kun rakenteeseen pääsee kosteutta, ja joka ei pääse itsestään kuivumaan esimerkiksi saunomisen jälkeen tai vuodenajan vaihtuessa.

Tässä suunnitelmassa ulkovuorauksen hirsi pääsee normaalia helpommalla, koska hirren sisä- ja ulkopinta ovat aina samassa lämpötilassa eikö joudu kostean sisäilman kanssa tekemisiin.
Samoin sisävuorauksen lautapaneeli, sen molemmat pinnat ovat samassa tilassa, oli sisätila sitten lämmin tai laskettu pakkaselle.

Olisin kiinnostunut kuulemaan sen tapahtumaketjun, jonka perusteella home- tms. ongelmaa tulee, ja sen paikan joka tässä suunnitelmassa ensin lahoaa.

>>>>Homevauriohan syntyy silloin, kun rakenteeseen pääsee kosteutta, ja joka ei pääse itsestään kuivumaan esimerkiksi saunomisen jälkeen tai vuodenajan vaihtuessa.100%!
- Hengittävää maalia ei ole olemassa! Joten esimerkiksi puupaneeli (-verhous) voidaan pinnoittaa vain ulkopuolelta ja pinnoitettavan paneelin alle on järjestettävä toimiva ilmanvaihto. Näin toteutettuna maalipinta kestää noin 50-vuotta, kun ympärimaalatun paneelin maalipinta kestää noin 5-vuotta!
5. Huom!
- Vesihöyry on kaasumaisessa muodossa oleva vesi, joka pystyy läpäisemään diffuusiosuojaamattoman(=kaasua läpäisevä) materiaalin; diffuusiosuojaamaton vesieriste, maali, jne.
- Kaasua läpäisevä pinta ei estä pinnan alla olevan materiaalin hidasta kostumista, mutta kaasua läpäisevä pinta estää pinnan alla olevan materiaalin kuivumisen!
- Kosteus pääsee maalipinnan läpi vesihöyrynä(=kaasu), mutta kun vesihöyry tiivistyy vedeksi(=neste) maalikalvon alle, niin se ei pääsekään enää pois maalikalvon alta, koska maalikalvo läpäisee kaasua - mutta se ei läpäise nestettä. Tämän takia maalipinta lohkeilee ja irtoaa karkeastakin -puu, -betoni, -jne pinnasta!
6. Huom!
- Hengittävässä rakennuksessa ei saa olla koneellista ilmanvaihtoa! Koneellisessa ilmanvaihdossa tilat ovat joko A)ylipaineisia, tai B)alipaineisia, jotka katkaisevat luonnollisen hengittävyyden!
- Kun taas paino(veto)voimaisesti toimiva ilmanvaihto on a)lievästi alipaineinen, b) -0 paineinen, tai c)lievästi ylipaineinen, vaihdellen jatkuvasti a)b)c) välillä.
Jatkuu.....
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Kosteusvauriot-mista_johtuu.html

Suomihan on vapaa maa mutta nuo huomioi tämä tyypin juttujen pakkosyöttö vituttaa kun aina tulee samat linkit ja samat viestit. Asia olisi ihan jees mutta kun tyypillä ei ole kaikki pöllönpokaset pöntössä = virheellistä infoa ihan liikaa.

Urtsi sopii kpl-rakentamiseen ja lasivilloille jne. mutta ei puupohjaisten materiaalien yhteyteen missään nimessä.

Joku kirjoitti (toivottavasti remppareiska on raksoilla siivoajana ei timpurina?) kuinka loistava materiaali urtsilevy on rintsikkaan mikä on ihan täyttä tuubaa.
Yhdessä rintsikassa oli laajennusosa tehty pennilleen samalla tavalla ja samoilla materiaaleilla kuin alkuper. rakennus paitsi että..pahvi oli pahvia mutta pahvin välissä oli muovi. Laajennusosa niin homeessa että terveystarkastajat perheen oireilun jälkeen vieraili talossa ja talo sai purkutuomion = asumiskelvoton.

no tuolla virityksellä ei oo kyllä mitään tekemistä spu:n kanssa. SPU käy vallan mainiosti hirsirakenteiseen taloon !

Tuossa muutamia kommentteja ihmisten kysymyksiin ihan valmistajan taholta:

http://www.spu.fi/eristeet_faq_kysymys?id=11172442

http://www.spu.fi/eristeet_faq_kysymys?id=11172488

http://www.spu.fi/eristeet_faq_kysymys?id=11172613

>Kun pinnoitat hirsipinnan uretaanilla niin kosteus(vesihöyry) tiivistyy vedeksi uretaanin ja hirren yhtymäkohdassa, jossa olevat homeitiöt aktivoituvat kun lämpöä on riittävästi. Ongelmat alkavat uretaanin ja hirren yhtymäkohdasta.

Täsmennätkö vielä. Tuossa rakennekuvassahan ulkohirren ja polyuretaanin välissä on koolaus. Mistä se kostea (lämmin) ilma tulee ja millä perusteella se tiivistyy polyuretaanin pintaan? Eikö tiivistyminen edellytä aina kastepistettä kylmempää pintaa?

Toinen kysymys: rakennekuvassa on hirsikehikko speksattu tuulettuvaksi ja sen vaikutus seinän U-arvoon nollaksi. Millä edellytyksellä hirren U-arvon voisi laskea kokonaiseristykseen mukaan? Esimerkiksi Kero-hirsitalojen nettisivulla mainitaan HH-145-hirren U-arvoksi 0,71, ja jos sen laskee yhteen SPU100:n 0,23:n kanssa, tulee kokonais-U-arvoksi käsittääkseni 0,17, mikä täyttää talviasuttavan talon YM:n 2010-vaatimuksen.
Pitäisikö tuuletusrako jättää ulkohirren alapinnalta kokonaan pois ja olettaa että yläpohjaan rajoittuva tuuletusrako hirren ja SPU:n välissä riittää?

Ulkoilman kosteuden ollessa suuri tunkeutuu kosteus eristeisiin. Aikaa myöten kosteutta on höyrysulun ulkopinnassa saakka.
Sisätila saattaa vielä olla ulkoilmaa kylmempi (esim. käytettäessä jäähdytystä, jolloin höyrysulku on väärällä puolella).
Hengittävyyden puuttuessa kosteus pysyy seinässä.

Vuorivillakin kostuu, mutta ei kuivu - ei ainakaan seinässä.