Kuinka suuri kasvatusvastuu

Eiköhän tuossa kysymyksessä oli pelkästään epätietoisuus ja lapseton kyseessä, niin halusi vaan varmistaa oman auktoriteetin ja sen, mihin asti voi sitä käyttää miehen lapsille.
Minä sanoisin, että miehen uudella puolisolla on täydet valtuudet kasvattaaa siinä missä isälläkin. Yleensä ne miehen lapset tarvii paljon kuria koska eivät luota tähän uuteen äitiin, ennkuin äiti kertoo missä kaappi seisoo.

Kyllä minä olen ainakin kurittanut ja kasvattanut mun miehen kullannuppuja siinä missä omiankin. Nämä kullannuput on niin huonsti kasvatettu että pakko siihen on puuttua. Jos heidän äiti ei pidä rajoja, ne asetan minä. Ja jos ammattiauttajia tarvii, olen valmis varaamaan ajan ja viemään ne omalla luvallani. Eikä välttämättä miehen lupaakaan tarvi, jos lapset meillä asuu.

Kaikkeni teen kirjoitti:

Kyllä minä olen ainakin kurittanut ja kasvattanut mun miehen kullannuppuja siinä missä omiankin. Nämä kullannuput on niin huonsti kasvatettu että pakko siihen on puuttua. Jos heidän äiti ei pidä rajoja, ne asetan minä. Ja jos ammattiauttajia tarvii, olen valmis varaamaan ajan ja viemään ne omalla luvallani. Eikä välttämättä miehen lupaakaan tarvi, jos lapset meillä asuu.

Lue lisää

Saako sun mies käydä pöntöllä ilman sun lupaa ?
Olisi se näky - aivan sivullinen " varaa ajan vaikka ilman miehen suostumusta" jaa, niin voi sitten tietysti tehdä myös käänteisesti eli olet ilmiselväsi ammattiauttajan avun tarpeessa. Hei- mähän voisinkin soittaa jonkun tutun puolesta, jos ei se tee KUTEN MINÄ HALUAN että sossu hei, kun mua niin lennättää ja kutittaa saada puuttua vieraiden lasten asioihin! Se ei kuulu sivullisille.
Puhumalla yleensä selviää paljosta, mutta kun aivan sairas vallanhimo JA mustasukkaisuus jyllää niin avot.
Jos joku sivullinen soittelee toisen lapsista voipi käydä ohraisesti vallanhalusta kärsivälle ja mitä tee lasten oikea isä? Missä vastuuntunto omista lapsista kun antaa jonkun hepsankeikan määräillä hänen ja entisen vaimon lapsista.

TIETÄÄKÖ TÄMÄ NYNNY ISÄ EDES MITÄ UUSI NAIKKONEN TOUHUAA ? Epäilen, ettei.

Minä en ole koskaan antanut lapsilleni lupaa olla missään tekemisissä isänsä naisten kanssa. En voi hyväksyä, että perheenrikojat olisi osa meidän elämää. Sen mies itsekin myöntää,e ikä onneksi ole mieltä semmoista vaatinutkaan, että meidän pitäisi ottaa hänen uudet naiset meille ja kaveerata... huh..! Siitä ei olisi koskaan tullut mitään.
En ole pysynyt hyväksymään sitä, että miehen uudet naiset pilaisivat lasteni elämän, ja lapset eivät tuntisi minua enkä minä heitä. Meillä ei ole ollut mitään tarvetta niihin miehen uusiin naisiin. Miksi olisi? Mitä he tekisivät meillä muuta kun haukkusivat meitä.

Lapseni on säästynyt moisilta ihmisiltä, kun emme ole halunneet heitä meille, ja ovat saaneet hyvän lapsuuden ilman kenenkään haukkuja.

Nyt aikuisena ovat onnellisia ja kiittävät minua siitä, että pidin heidän puolta, sillä kukaan heistä ei olisi halunnut haukuttavaksi isän naisille.
Me emme ole heitä tarvinneet silloinkaan kun mies asui meillä ja kun lähti, emme ole nytkään tarvinneet.

He eivät kuulu meidän elämään millään muotoa. Mies katuu, mutta on oma asiansa ettei ole ollut lasten elämässä mukana, nyt hylkäsivät lapset isän, kun isä hylkäsi heidät lapsena. Meillä on ollut niin rauhallista, kun ei ole tarvinnut tapella ja kinastella haukkuvien ja katkerien ex miehen naisten kanssa. Meille on sopinut täys tyrmäys heitä kohtaan, ja paremmin ei voisi asiat olla.