Haluaisin kysyä teiltä rakkaat kanssa sisareni;
onko naisiin sisäänrakennettuna halu olla äiti ja kasvattaa oma lapsi?
Miehelleni on tehty vasektomia, asia jonka kanssa luulin olevani sinut. Rakastan miestäni ja näen hänessä suurta potentiaalia isäksikin - mutta itse ei sitä halua, ainakaan tällä hetkellä. Adoptiosta on joskus puhuttu ohi mennen, mutta ei ole mahdollista vielä sillä emme ole (vielä) naimisissa.
Olen itsekin ollut sitä mieltä, että lapsia en halua tähän maailmaan tehdä; liikaa pahuutta, ilkeyttä, kaikkea mihin ei itse voi vaikuttaa. Huolehtisin itseni sairaaksi.
Mutta silti olen nyt nähnyt useampana yönä unta lapsesta. Nimenomaan minun omasta lapsestani. Tunnen unessa suurta tyyneyttä ja rakkautta, olen ikään kuin kaiken pahan ulottumattomissa ja lapsi saa minussa aikaan suuren voiman tunteen. Unissa kaikki on hyvin; olemme mieheni kanssa yhdessä ja meillä on ihana lapsi, usein odotan toista.
Herättyäni tunnen valtavan tyhjyyden tunteen. En ymmärrä itseäni.
Apuja?
Haaveilenko lapsesta?
3
<50
Vastaukset
- petuniax
Kokemus kumpuaa omasta lapsuudestasi ja siitä rakkaudesta ja turvallisuuden tunteesta jonka koit oman äidin sylissä (tai ainakin sinun olisi pitänyt saada kokea se).
Etsit sitä samaa tunnetta ja symboioosia oman lapsesi kautta. Nyt vaan olisit itse se antava osapuoli (äiti) ja lapsi puolestaan vaatii sinulta kaiken.
Kyse on siitä kuuluisasta vaaleanpunaisesta kuplasta, joka lapsen synnyttyä yleensä puhkeaa. Miksi muuten niin moni äiti masentuu ja ahdistuu siitä lapsen tuomasta todellisuudesta? Ovat odottaneet juuri tuota ihanaa illuusiota, jossa lipuisivat unen omaisessa tilassa ja nuuhkisivat vauvan nukkaista tukkaa, mutta se koliikki-itku ja lapsenhoitoon liittyvät rutiinit vievätkin kaikki mehut.
Moni äiti joutuu lisäksi kohtaamaan ne kipeät tunteet omassa äitisuhteessaan, siksi lapsen saaminen on niin järisyttävä tapahtuma.
Kaikkien voimakkaiden tunteiden pohjalla on aina joku "järki", ja on hyvä miettiä, että mitä niiden takana oikeasti on. Täysin tunteiden pohjalta tehdyt päätökset eivät yleensä ole niitä viisaimipia. Monelle soisi sitä järjen ääntä myös mukaan. Lapsen voi hankkia myös ns. jalat maassa ilman valtavaa vauvakuumetta.
Tuo unesi varmaan kertoon jotain. Miten tyytyväinen muuten olet elämääsi, mieheesi ja teidän väliseen suhteeseen?- petuniax
Jokin muukin on näköjään ajatellut asiasta samoin kuin minä eli, että se lapsen kaipuu (vauvakuume) onkin kaipuuta johonkin turvalliseen lapsuuden tunteeseen. Eli omaan lapsuuteen ja ikään kuin äidin syliin.
http://keskustelu.plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/vapaaehtoinen-lapsettomuus/1377241/nettisivut-lastenhankinta/
Tuntuu kamalalta ajaltella, että jotkut vauvakuumeilijat, voisivat tehdä lapsen ihan vääristä syistä.
Vauvan pitää saada sitä syliä ja rakkautta ja äidin on sitä annettava. Jos äiti putoaa jonnekin masennuksen syövereihin, pystymättä hoitamaan lasta, niin mies on ymmällään, koska tämänhän piti olla juuri sitä mitä nainen halusi. Pahimmassa tapauksessa mies lähtee, ja nainen jää yksin, vailla kenenkään syliä. Voin melkein kuvitella millainen pudotus se on. - lapsedonna
Petuniax (x2?) :
Olen samaa mieltä kanssanne. Olen aikaisemmassa suhteessani halunnut lapsia, unelmoinut silkin pehmeästä arjesta ja kauniista, terveistä lapsista, joita rakastaisi kaksi vanhempaa. Tulen itse eronneesta perheestä ja taustalla on väkivaltaa (ei minua kohtaan), alkoholismia ja valehtelua. En kokenut onnellista lapsuutta, mutta en jaksa myöskään kantaa kaunaa vanhemmilleni.
Tiedän, että jos tulisin raskaaksi pitäisin lapsen, sillä aborttiin en pysty. (Silti suon sen niille naisille, jotka ratkaisuun päätyvät, kukaan ei voi arvostella toisen ratkaisuja.) Uskoisin pystyväni rakastamaan tätä lasta ja antaaan hänelle paljon.
Kuitenkin koen elämän ilman lapsia "helpoksi" ja vaikka monta vuotta nuoruudessani olen lapsia hoitanutkin, en vauvakuumeile tai koe vauvoja itsessään ihanina. Jokin minussa kuitenkin ilmeisesti kaipaa lasta ja olen tästä kauhuissani. Ei kukaan kerro tällaisesta.....
Mieheni on ihana, rakastan häntä. Meillä on tasavertainen suhde, asioista voi puhua ääneen ja oikeilla nimillä, toiveitani otetaan huomioon ja samoin otan hänen. Teemme paljon kaikkea yhdessä ja hän on seinonut rinnallani vaikeissakin tilanteissa. Toisinaan on aikoja (eikö kaikilla ole?) kun mietin, olisiko joku muukin kiinnostunut.... Ja koen tästä häpeää.
Olen unistani / tunteistani puhunut miehelle ja selittänyt (ehkä tahallisesti liikaa) kokevani jotain käsiteltäviä tunteita. Mieheni ei ole enempää lapsiasiasta kanssani puhunut, kysynyt välillä että joko tunteet on käsitelty pois. Vastaus on, että ei ole.... Edelleen ovat siellä jossain. Ja jossain määrin olen alkanut miettiä raskauttakin - asia jota oikeasti pelkään! En halua synnyttää, tuntea vauvaa mahassani - mutta näiden ihme unien jälkeen aina mietin miltä se tuntuisi. Ja uskon, että raskaana ollessani olisin ylpeä mahastani...... Kamalaa tämä tunne, kun en enää tunne itseäni! Oikeasti!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 895685
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h804742Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1113067Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv902976Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p242677Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.612049Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska251996- 321533
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191476- 1851328