Moi!
Minulla on ollut nyt 6 viikkoa kyseinen sairaus..siitä asti syke ollut normaalia korkeammalla ja vaihtelevaa. Esim. jos nousen sängystä ylös syke nousee 120-150~/min ja muutenkin kun lähden aina liikkeelle syke ei laske melkein ikinä alle 100..tässä kirjoittaessakin sen 90-100..Mitään liikuntaakaan en pysty harrastamaan koska syke nousee niin korkealle(170-180) että rupee pyörryttämään ja pitää istahtaa alas ja odottaa että syke laskee (Käytössä Polarin-urheilu sykemittari) EKG otettu perusverikokeet, sydäntä on kuunneltu, mutta kaikki on ok lääkärin mukaan. Olen 20 vuotias mies.
Leposyke ollut melko normaalina, mutta joinain päivinä sekin ollut koholla.
Kysynkin nyt että onko tämä normaalia että syke hakkaa näin lujaa ja pitääkö pelätä että kohta pumppu pettää tms. Onko muilla ollut vastaavaa?
Kiitos vastanneille!
Minulla on ollut nyt 6 viikkoa kyseinen sairaus..siitä asti syke ollut normaalia korkeammalla ja vaihtelevaa. Esim. jos nousen sängystä ylös syke nousee 120-150~/min ja muutenkin kun lähden aina liikkeelle syke ei laske melkein ikinä alle 100..tässä kirjoittaessakin sen 90-100..Mitään liikuntaakaan en pysty harrastamaan koska syke nousee niin korkealle(170-180) että rupee pyörryttämään ja pitää istahtaa alas ja odottaa että syke laskee (Käytössä Polarin-urheilu sykemittari) EKG otettu perusverikokeet, sydäntä on kuunneltu, mutta kaikki on ok lääkärin mukaan. Olen 20 vuotias mies.
Leposyke ollut melko normaalina, mutta joinain päivinä sekin ollut koholla.
Kysynkin nyt että onko tämä normaalia että syke hakkaa näin lujaa ja pitääkö pelätä että kohta pumppu pettää tms. Onko muilla ollut vastaavaa?
Kiitos vastanneille!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Heitä helvettiin se sykemittarisi!
Heh. Tarkoitin tuolla turhankin vahvalla ilmaisulla sitä, että mitä enemmän sä sykettäsi tarkkailet, niin sitä enemmän se hakkaa. Unohda koko syke. Huomaat kyllä jos se loppuu ja kuolet :)
Ruumiisi lämpöäkään, saatika verenpainetta ei kannata alkaa mittailemaan, koska saat oman mielesi ansiosta kaikki mitattavat arvot koholle tai yleensä huolestuttavaan suuntaan, alat asiaan kiinnittämään koko ajan enemmän ja enemmän huomiota ja kohta olet aivan lamaantunut asian suhteen.
Sen sijaan mieti rohkeasti mikä on se asia tai asiat, jotka sinut saa ahdistuneeksi. Yritä pohtia mitä niille asioille voisit tehdä, jotta voit olla rennompi. Terapia ja lääkitys auttavat, mikäli et itse saa solmujasi auki ja se ei todellakaan ole mikään häpeän aihe! Haet vaan rohkeasti vaivaasi apua lääkäriltä, joka ohjaa asiassa eteenpäin.
Minulla on joskus sama. Joskus myös luulin että on sydänkohtaus tai jotain vastaavaa, mutta ei ollut. Propral tasoittaa sykkeen.