Mulle on sanottu että olen kranttu kavereiden suhteen että löydän kaikista jtn vikaa ja että mulle ei kelpaa kukaan. omasta mielestäni pelkään etten saa ketään kavereita ja etsin vikoja, että tuo nyt on tuollainen ja vääränlainen ei meillä ole mitään yhteistä, kunnes sitten ollaan ystävystytty ja totean että se onki ihan kiva. ehkä jtn pelkoa että tulen hylätyksi?
En osaa luottaa ihmisiin. Olen monet ystävyys suhteet katkaissut kun pelkään että tulen satutetuksi. Mutta ei sillä että kaipaisin näitä katkaistuja suhteita, epäilyksiini oli ihan aihetta (oli valehtelua ja selkään puukottamisia).
Ehkä mun pitäisi mennä terapiaan? tuntuu että mun sisälläni on niin paljon vihaa ja pettymyksiä että ehkä olisi hyvä mennä puhumaan jollekin ammattiauttajalle, mut entäpä jos tää kaikki viha ja katkeruus johtuu kavereitten puuttumisesta ni eihän se terapia silloin hyödytä mitään.. Hitsi mikä oravanpyörä :) Mikä siis neuvoksi?
En osaa luottaa ihmisiin. Olen monet ystävyys suhteet katkaissut kun pelkään että tulen satutetuksi. Mutta ei sillä että kaipaisin näitä katkaistuja suhteita, epäilyksiini oli ihan aihetta (oli valehtelua ja selkään puukottamisia).
Ehkä mun pitäisi mennä terapiaan? tuntuu että mun sisälläni on niin paljon vihaa ja pettymyksiä että ehkä olisi hyvä mennä puhumaan jollekin ammattiauttajalle, mut entäpä jos tää kaikki viha ja katkeruus johtuu kavereitten puuttumisesta ni eihän se terapia silloin hyödytä mitään.. Hitsi mikä oravanpyörä :) Mikä siis neuvoksi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mene ammattiauttajalle. Minulla samat viat ja käynyt säännöllisesti. Puhuminen helpottaa aina.
En tiedä onko mulla voimia terapiaan. Kävin pari vuotta sitten psyko-terapiassa, kunnes jätin sen kesken. En osannut luottaa terppa setäänkään. Must tuntui että se yritti tahallaan saada mua ahdistumaan ja masentumaan. Olen jostain lukenut että ihminen on avoimillaan kun on masentunut.. ehkä se yritti saada mua avautumaan? En tiedä uskallanko enään mennä terapiaan, jos se tarkoittaa sitä että mun tarvii avautuakseni masentua..