Heippa
Tässä olis avopariskunta 23, 26v. seurusteltu 9kk. Kummatkin haluttaisiin vauvaa, ja nyt olisi ollut tarkoitus jättää ehkäisy pois. Odotettiin sitä kun kuuta nousevaa... Itse olen töissä, mieheni valmistuu about vuoden päästä.
Kerrottiin kavereillemme että jätetään ehkäisyt pois, vastaanotto oli, "miettikää vielä, ootteko aivan varmoja, ette pääse sitten enään mihinkään, ootte kiinni siinä 24/7, odottakaa edes pari vuotta jnejne"
Ehkä se on totta, mutta voin kertoa että meillä meni pasmat sekaisin. Itse aloin epäröidä että pitääkö vauva haaveet perua (muiden mielipiteiden takia!) ja mieheni on epävarma nyt siksi koska minä olen epävarma.
Haluttais se kyllä mutta pää meni ns pyörälle.
Itse koen, että vaikka suhdetta on vasta vähän aikaa takana, kummatkin ovat seurustelleet ennen tätä sanotaanko yhteensä noin 11 vuotta yhteenlaskettuna. Eli siis seurustelukokemusta, mutta sinkkuajoistakin ollaan kummatkin keretty nauttia.
Ollaan kummatkin sitä mieltä että tämä on nyt tässä, muut on nähty, mitä tässä enään odottelemaan kun tuntuu hyvältä ja tämä tuntuu oikealta. Miksi odotella? Kummallakaan ei ole mitään "täytyy tehdä vähintään maailmanympärysmatka ennenkuin perustaa perheen"
Kertokaan nyt muut kuumeiset, ryhdytäänkö vaan toimeen (raskauttakin saa joskus odotella vaikka kuinka kauan) vaiko pitääkö vaan kärsivällisesti odottaa tietyn ajan yli jonka jälkeen voi edes vauvasta haaveilla...
Tässä olis avopariskunta 23, 26v. seurusteltu 9kk. Kummatkin haluttaisiin vauvaa, ja nyt olisi ollut tarkoitus jättää ehkäisy pois. Odotettiin sitä kun kuuta nousevaa... Itse olen töissä, mieheni valmistuu about vuoden päästä.
Kerrottiin kavereillemme että jätetään ehkäisyt pois, vastaanotto oli, "miettikää vielä, ootteko aivan varmoja, ette pääse sitten enään mihinkään, ootte kiinni siinä 24/7, odottakaa edes pari vuotta jnejne"
Ehkä se on totta, mutta voin kertoa että meillä meni pasmat sekaisin. Itse aloin epäröidä että pitääkö vauva haaveet perua (muiden mielipiteiden takia!) ja mieheni on epävarma nyt siksi koska minä olen epävarma.
Haluttais se kyllä mutta pää meni ns pyörälle.
Itse koen, että vaikka suhdetta on vasta vähän aikaa takana, kummatkin ovat seurustelleet ennen tätä sanotaanko yhteensä noin 11 vuotta yhteenlaskettuna. Eli siis seurustelukokemusta, mutta sinkkuajoistakin ollaan kummatkin keretty nauttia.
Ollaan kummatkin sitä mieltä että tämä on nyt tässä, muut on nähty, mitä tässä enään odottelemaan kun tuntuu hyvältä ja tämä tuntuu oikealta. Miksi odotella? Kummallakaan ei ole mitään "täytyy tehdä vähintään maailmanympärysmatka ennenkuin perustaa perheen"
Kertokaan nyt muut kuumeiset, ryhdytäänkö vaan toimeen (raskauttakin saa joskus odotella vaikka kuinka kauan) vaiko pitääkö vaan kärsivällisesti odottaa tietyn ajan yli jonka jälkeen voi edes vauvasta haaveilla...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos muiden mielipiteet saavat epäröimään, ette selvästikään ole vielä valmiita.
Kun vauvahaaveestaan on varma ja ajatukseen on kypsä, muut saavat sanoa mitä vaan eikä oma mieli siitä muutu vaikka asiaa miettisikin.
"seurusteltu 9kk"
et kai nyt vittu ole tosissasi??
Kyllä mä odottaisin ainakin siihen asti, että ns. alkuhuuma on ehtinyt haihtua ja ne vaaleanpunaiset kuvitelmat toisesta karisseet pois. 9kk on todella lyhyt aika seurustella, ja tottakai alkuhuumassa ajattelee että "tää oli nyt tässä, mitä sitä enää muita miehiä/naisia etsimään". Suosittelen kuitenkin odottamaan vielä edes 6-12kk, että saatte kunnolla sitä seurustelukokemusta myös toistenne kanssa seurustelemisesta.
Vauvan syntymä on melkoisen rankka koettelemus parisuhteelle, niin henkisesti kuin fyysisestikin, ja juuri silloinhan niitä eroja usein tulee; nainen keskittyy vain vauvaan ja äitinä olemiseen, mies tuntee jäävänsä ulkopuoliseksi (joojoo, isä voi osallistua vauvan hoitamiseen myös paljon, mutta totuus on se että äiti on aina jokatapauksessa se, joka luo kestävimmän ja suurimman siteen vauvaan), riitoja tulee PALJON, ja lopulta toinen kyllästyy koko tilanteeseen. Oletko 100% varma, että teidän suhteenne kestäisi tälläistä? Entä jos vauvoja syntyykin useampi, jolloin arki on monin kerroin rankempaa?
Tarkoitus ei ole saarnata, vaikka tää nyt siltä kuulostaakin, mutta Suomessa on vain ihan liikaa hylättyjä lapsia ja yh-äitejä joiden lasten isät ovat karanneet kuvioista kun arki onkin ihan muuta kuin mitä oltiin ruusunpunaisissa haaveissa kuviteltu. Pääpointtina koko jutussa on edelleen se, että odottakaa vielä ainakin se puoli vuotta, ennenkuin aloitatte yrittämisen.
Tasitaa hormoonit vaan tehdä tepposet. Odota ap 4 vuotta ja kolme kuukautta vielä.