Tervehdys, eli lämmitettävää pinta-alaa on noin 120 neliötä, talossa on tällä hetkellä suorasähkölämmitys pattereilla ja varaava takka. Nyt olen alkanut miettimään miten saisi sähkönkulutusta alemmas (Vanhalla omistajalla noin 2600€ vuodessa). Talvisin olisi tarkoitus lämmittää takalla mahdollisimman paljon koska kiinteistöön kuuluu noin puolen hehtaarin metsä ja klapikonekin löytyy, mutta tässä olen käynyt läpi ilmanlämpöpumppuja ja haluiaisin kysellä totetuneita ratkaisuja ja niiden hinta.
Olisiko taloudellisesti kannattavaa hankkia erillinen Vesi-ilmalämpöpumppu käyttövettä varten ja sitten erillinen ilmalämpöpumppu yläkertaan talon lämmittämistä varten? Montakohan vuotta menisi että tällainen yhdistelmä maksaisi itsensä takaisin? Käytännössä seuraavat laitteet pitäisi tietääkseni hankkia:
- vesi ilmalämpöpumppu
- hybridivaraaja
- ilmalämpöpumppu
Mitkä ovat tällä hetkellä markkinoitten kustannustehokkaimmat laitteet?
Ja jos jollain on muita ideoita lämmityskustannuksien alentamiseksi, niitäkin otetaan vastaan :)
Olisiko taloudellisesti kannattavaa hankkia erillinen Vesi-ilmalämpöpumppu käyttövettä varten ja sitten erillinen ilmalämpöpumppu yläkertaan talon lämmittämistä varten? Montakohan vuotta menisi että tällainen yhdistelmä maksaisi itsensä takaisin? Käytännössä seuraavat laitteet pitäisi tietääkseni hankkia:
- vesi ilmalämpöpumppu
- hybridivaraaja
- ilmalämpöpumppu
Mitkä ovat tällä hetkellä markkinoitten kustannustehokkaimmat laitteet?
Ja jos jollain on muita ideoita lämmityskustannuksien alentamiseksi, niitäkin otetaan vastaan :)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pelkän käyttöveden lämmittäminen ei ole mitenkään erityisen kallista. Ja siihen menee energiaa noin 1000kWh vuodessa per henkilö. /- jotain riipuen tottumuksista.
Paljonkos kokonaiskulutus on ollut talossa kilovattitunteina, jos 2600 euroa on siihen mennyt? Joku 30.000kWH? Tuo on kyllä paljon energiaa ja paljon rahaa.
Aloita talon energiaremontointi helpoista jutuista:
- Uusi ikkunoiden ja ovien tiivisteet. Ne ovat jo 20 vuotta vanhoja jos ei ole vielä uusittu
- Tarkista millaiset eristeet yläpohjassa on, jos mahdollista. Sieltä falskaa paljon energiaa pois jos ei ole tarpeeksi eristetiä.
- Millainen ilmanvaihtojärjestelmä talossa on? Jos pelkkä huippuimuri, niin sitten harkitsisin ilmanvaihdon remonttia, jossa hommataan taloon lämmön talteenottava IV-kone ja hoidetaan tuloilma ja poistoilma hallitusti koneen kautta. Ei ole toki helppo tehdä asuttuun taloon. Tuo tosin parantaisi asumismukavuutta reilusti, kun vedontunne häviäisiä ja sisälämpöä voisi laskea asteen tai pari mukavuuden kärsimättä.
- Asenna ilmalämpöpumppu ja jos talo on kaksikerroksinen, niin harkitsisin kahden pumpun asentamista. Katso esim. tekniikanmaailman testit ja osta hyvät laitteet niin ei harmita.
Tuon kokoisessa talossa uskoisin että sähkölaskun puolittaminen olisi ihan mahdollista ilmapumpuilla ja/tai ilmanvaihdon remontoinnilla.
Nimim. "Energiaa säästöön.." kertoikin tiivistämiset ja yläpohjan, jotka minäkin otin työn alle viime syksyllä omakotitaloon muuttaessani. Plus lisäilin löytyneitä irtolaseja ikkunoihin, joihin myös virittelin vielä yhden ilmakerroksen rullaverhojen asennustapaa muuttamalla.
Moi, ja kiitos tiedosta, onko tuo yläpohjan uusiminen minkälainen homma? Mistä lähetään purkaa ja itse tehtynä suurin piirtein paljonko maksaa? Joutuuko vetää sisäkaton pois?
Yläpohjan lisäeristäminen on vaivaton ns. "kylmän vintin" osalta. Itse siirsin romut syrjään ja levittelin 200...300 mm vuorivillaa. Fuskasin sikäli että en koolannut vaan villan päällä alunperinkin vintillä olleet (paksut) kovalevyt sen verran jakavat painoa, että muutamien irtolautojen päällä voi varovasti kävellä sen vähän, mitä tuonne rojuvarastoon on asiaa
Kaikki tapahtuu siis vintillä, sisäkattoon ei tarvi kajota
Sähkönkulutus on vähän epäselvää, ja entinen omistaja ei ole käyttänyt takkaa juuri lainkaan sekä ilmanlämpöpumppu on ollut rikki. Sähkön kokonaislasku on ollu noin 3800€ mutta siihen on liitetty toinen n. 80 neliöisen asumiseen käytetty sivurakennus, muuton yhteydessä asennettaa erillinen mittari (tai mahdollisesti oma sähköliittymä kokonaan) sivurakennukselle jotta kiinteistöjen sähkönkulutus jakautuu käytön mukaan.
-Talossa on painovoimainen ilmanvaihto joten sen päivittäminen varmaan olisi paikallaan, mutta lähimuistissa on koneistetun ilmanvaihdon asennus kun sitä isäni taloon laitettiin, ja homma oli kyllä tuskainen ja kallis (noin 10 000€).
-Ikkunoiden ja ovien tiivisteet voisi kyllä uusia, minkähän hintaista se voisi olla?
-Katto uusitaan varmaan muutaman vuoden sisällä, eikös ne yläpohjan eristeet voisi hoitaa siinä samalla?
Uskoisin kuitenkin että saadaan jo takkaa käyttämällä ja esim uudella lämminvesivaraajalla sähkölaskut tippumaan aika reilusti, voisi kuvitella että 20 vuotta vanha varaaja olisi kova kuluttumaan sähköä,vai?
Ei se varaaja mitään sen enempää kuluta kuin tuliterä. Ellei vuoda vettä viemäriin koko ajan. Tämä on kyllä mahdollista.
Painovoimainen ilmanvaihto ja vuotavat rakenteet taitavat olla syynä poskettomaan kulutukseen. Tosin eihän tässä nyt tiedä mikä osuus on tälle talolle, kun vieressä on mikä tahansa romuhomeloukku. Mistä tiedät ettei suurin osa ole mennyt viereiseen rakennukseen?
En tiedäkkään, sehän selviää sitten :) mutta ei senkään pitäisi ihan hirveä homeloukku olla kun on vain pari vuotta vanhempi kuin päärakennus, ja vuoren korkeimmalle kohdalle rakennettu, mutta selviää sitten.
Voiko painovoimasta ilmanvaihtoa jotenkin parantaa ilman että vetää talo täyteen putkia ja hankkii koneistettu ilmanvaihto siihen? :o
Painovoimaisen ilmanvaihdon remppaaminen koneistetuksi on kallista eikä kovin yksinkertaissta.
Jos haluat energiataloutta parantaa hinta-laatusuhteeltaan järkevää voisi olla
- käyttövedelle aurinkopaneelit (7-8 kk vuodessa ilmainen käyttöveden lämmitys)
- hyvälaatuinen ilmalämpöpumppu (mahdollisuus viilentää kesällä)
Vesi-ilmalämpöpumpun laitossa ei ole mitään järkeä pelkkään käyttöveden lämmitykseen.
Tavallinen ilmalämpöpumppu hävittää puolet-kolmasosan lämmitysenergiakulutuksesta.
Aurinkopaneelit kaksi kolmasosaa lämmitysveden laskusta.
Veikkaan valistuneesti että alta puoleen putoaa sähkölaskut noilla. Jos aiot käyttää sitä ulkorakennusta tulevaisuudessakin, se tarvitsee tietysti oman ILPin,
Takaisinmaksuaika tommosilla on lyhyt kun ne on suhteellisen edullisia sekä hankkia että asentaa, siis 3-5 vuotta.
Kiitoksia neuvoista, googlella löysin myös "POISTOILMALÄMPÖPUMPUT" http://energiacenter.fi/poistoilma/poistoilma.html
Missä hinnoissa nämä pyörivät? Nopeesti luettuna tuo laite kuulostaa aika hyvältä, jos kerta kesällä voi siirtää lämmön suoraan veteen, eikös tämä ole jo aika WinWin tilanne?
Sullahan oli ainovoimainen ilmanvaihto, siihen ei käy poistoilmalämpöpumppu suoriltaan.
Sama asia kuin jos remppaisit iv-koneelle, eli ei pikkuremppa ja vaatii kokonaan uuden iv-suunnittelun.
Ilman muuta ensimmäiseksi ilmalämpöpumppu. Ilmavesilämpöpumppu tulee sitten perästä hyötysuhteessa. Näillä talon kokonaisenergian kulutus ei putoa, mutta ostoenergian kulutus putoaa koska suuri osa energiasta otetaan ulkoilmasta suuren osan vuodesta.
On erinomaisen hyvä, ettet lähtenyt ensimmäisenä täälläkin velloneeseen pullotalotiivistykseen ja pilannut taloasi. Yläpohjan lisäeristäminen kannattaa tietty , mutta sekin on tehtävä erityisen harkiten. Ikkunat sun muut ovat sitten aika marginaalisia energian säästön kannalta.
Minäpä vedän yhteen keskustelun. Kiitos hyvistä kommenteista muiltakin:
- Tiivisteiden uusiminen on pikkuhomma. 100 euroa menee suunilleen + mäyräkoira kaljaa jos se maistuu
- Ilmalämpöpumppu kannattaa asentaa ehdottomasti. Ja jos talossa ei ilma siirry kerrosten välillä, niin asenna kaksi. Takaisinmaksuaika on varmasti alle 5 vuotta (mikä on hyvä lukema)
- IV-koneen asentaminen vaatii remonttia aika paljon. Tosin se parantaisi asumismukavuutta paljon ja 80% lämmöntalteenotolla se ratkaisisi pitkälti ongelmat energianhassauksen kanssa.
- Kun katto rempataan niin ehdottomasti pitää katsoa eristeiden määrä ja kunto. Ne on voitu tehdä miten huonosti vain ja talossa ehkä 30% lämmöstä karkaa katon kautta (50% ilmanvaihdon ja 20% ikkunoista+seinistä).
Mutta kaikista suurimman hyödyn saat kun pistät heti kunnollisen ilmalämpöpumpun taloosi. Se maksaa takuuvarmasti itsensä takaisin tuollaisilla kulutuksilla.
ÄLÄ pistä mitään paukkuja lämpimän veden lämmittämiseen. Siellä ei ole paljoa mitään säästettävissä, ennenkuin talon lämmitys on laitettu kuntoon.
> - IV-koneen asentaminen vaatii remonttia aika paljon.
Kyllä.
> Tosin se parantaisi asumismukavuutta paljon
Kyllä, vetohaitat vähenee/poistuu, tosin sillä varauksella, että jos/kun LTO sulatus on sillä perinteisellä "tulopuhallin seis" -ratkaisulla, kovilla pakkasilla voi taas vetoa ilmetä. Plussapuoliin kuuluu sekin, että tuodaan raitista ilmaa makuuhuoneisiin ts. ovea voi halutessaan pitää kiinni.
> ja 80% lämmöntalteenotolla se ratkaisisi pitkälti ongelmat energianhassauksen kanssa.
Väärin. Täysin väärin. Energiankulutuksesta puhuttaessa pitää tarkastella talosta poistuvan lämmön määrää (=poistoilman lämpötilahyötysuhde) eikä tuloilman lämpötilahyötysuhdetta.
Tätä talosta karkaavan lämmön määrää kuvataan vuosihyötysuhteella, jossa on otettu huomioon myös LTO:n sulatuksen tarve, joten vuosihyötysuhde riippuu ilmastovyöhykkeestä.
Esim. yhdelle kieputinkoneelle ilmoitetaan
- peräti 82,3 % tuloilman lämpötilahyötysuhde, kun tuloilmavirta on 10 % poistoilmavirtaa suurempi
- mutta yhtä suurilla ilmavirroilla se tippuukin arvoon 78,5 %
- 10 % suuremmalla poistoilmavirralla VUOSIHYÖTYSUHDE on Jyväskylässä 74,2 %, siis 8 % kovasti tyrkytettyä lämpötilahyötysuhdetta heikompi
Tyypillisellä "kuutiokoneella" (ristivirtasiirrin) arvot voivat olla 60/50 %.
Ja sitten tulee sellainen pikkuseikka, että tuon 74 % hyötysuhteen avulla sinä kyllä otat poistoilmasta 7000 kWh/a lämpöä talteen, mutta käytät samalla 1500 kWh puhaltimiin ja jälkilämmitykseen. Säästö vain 5500 kWh eli jotain 500 €/vuosi - sinullahan lienee 2-tariffisähkö. Tuosta vielä pois suodattimien vaihto 2x vuodessa 30 €/laaki, niin takaisinmaksuajaksi tulee vajaat 23 vuotta.
Eikä se "painovoimainenkaan" ilmanvaihto lopu eli edelleen vaihtuu ilmaa myös rakenteiden läpi. Hatarassa talossa menee hyvä LTO hukkaan, jos/kun ilmaa vaihtuu seinien läpi kertoimella 0,25 ja koneen läpi kertoimella 0,5, niin sillionhan vain 2/3 -osaa ilmasta menee LTO:n läpi ja todellinen hyötysuhde lerpahtaakin 50 % pintaan. Ilmatiiviyden tarve on alkanut mennä jakeluun vasta vuosituhannen vaihteessa. 80/90 -lukujen vaihteissa tehtiin vielä tosi surkeita esityksiä (nimim. kokemusta on) ja silloin on saatettu jopa ajatella, että kannattaa ihan tarkoituksella tehdä epätiivistä, niin saadaan painovoimaisen/koneellisen poiston talossa kätevästi korvausilmaa rakenteiden läpi ja tämä ilma myös lämpenee matkalla ts. eräänlainen LTO, joka hyödyntää seinien läpi karkaamassa ollutta lämpöä. Tällaista ideaa tarjoittiin silloin jopa korkakoulutasolla!
Tein talooni energiataselaskelmaa. Jaoin kaikki tulevat energiat poistuville. Energiaa menee poistuvan ilman ja veden mukana ja rakenteiden läpi. Rakenteet jaetaan seiniksi, katoksi, lattiaksi, oviksi ja ikkunoiksi. Karkeallakin arvioinnilla jyvitys onnistuu 10-20% tarkkuudella. Rakenteiden läpi menevät saa lasketuksi muutaman prosentinkin tarkkuudella.
2000-luvun talossa 30.000 kWh jakautuu kiusallisen tasaisesti kaikille noille. Jos kuvittelee uusivansa U-arvoltaan 1,2 ikkunat nykyaikaisiin alle 1, on takaisimaksuaika 1000 vuotta. Yläpohjan 400 mm lämmöneristettä jos kasvattaa, tulee takaisinmaksuajaksi 2000 vuotta. Ilmanvaihdon kautta menee 2000 kWh:lla energiaa. Paremmalla koneella menisi vain 1800 kWh. 20 euron vuosisäästöllä ei häävisti rakennella.
Tämä tarkoittaa sitä, että merkittävää säästöprosenttia kokonaiskulutukseen saa vain parantamalla kaikkea. On vain hyväksyttävä kokonaisuuden takaisinmaksuajaksi satoja vuosia. Oikeasti tämä tarkoittaa sitä, ettei rakenteita muuttamalla ihmeitä kannata odottaa.
Isoja vaikutuksia saadaan vain ilmaislämpölähteillä. Kovalla rahalla perinteinen maalämpö on selvä juttu. Voidaan ainakin laskennallisesti saada kymmenien prosenttien säästö ja takaisinmaksuajaksi 10-20 vuoden luokkaa, jos kaikki menee putkeen. Tavallisella ILPillä voi saada saman tuloksen, mutta hintana on myös kovat kohinat sisäyksiköistä.
Muuten PILP tässä tapauksessa ei ole niinkään aivan mahdoton. Mikäli poistoilmanvaihto on tehty asiallisesti yhteen poistoilmapiippuun (esim 6 putkea), voidaan nuo putket yhdistää ja viedä pilpille. Kannattaa miettiä ratkaisujen siisteyttäkin. PILPeissähän oli aluksi ideana ottaa korvausilma raakana sisään huoneisiin. Niinhän tässä on jo valmiiksi. PILPpi sopii kuumavesivaaraajan paikalle, jos se on tavallisesti asennettu. Saadaan kuuma vesi ainakin siitä, mutta tarvittaisiin myös osa lämmityksestä siitä, jotta enempi saataisiin lämpöä. Pelkkä kuumavesi ei tuota kuin 2000-3000 kWh parannuksen energialaskuun. 200-300 euron vuosisäästöllä on PILPillekin takaisinmaksuaikaa.