Ostin 1998 4h k 95m2 asunnon 30 vuotta vanhasta neukkuläävästä. Maksoi niinkin hurjasti kuin 305 tonnia (markoissa tietty). Tein vielä melkein 80 tonnin remontin (markoissa tietty), kaikki pinnat uusiksi, uudet keittiö-, kylppäri- ja säilytyskalustet. sauna. Velkaa oli nuorelle perheelle ihan älyttömästi 385.000mk (65.000€, tuntuu nyt aika vähältä).
Kun muutimme taloon niin vastike oli jotain 1000mk (170€, sisälsi sähkön ja veden), mutta taloon alkoi tulla kasvavassa määrin pientä remonttia: parvekkeiden ehostus, julkisvun saumaukset ja korjaukset, osittainen käyttövesiputkiston uusinta yms. parissa vuodessa vastike kiipesi 1600mk suuruiseksi (270€), joka oli jo peräti sama summa millä lyhensimme sitä valtaisaa asuntolainaamme. Aloimme tässä vaiheessa miettiä järjettömien asumiskustannusten (lainan kanssa 3200mk=537€/kk) vuoksi muuttamista joko uudempaa taloon, jossa ei olisi remontteja tai sitten oman talon rakentamista. Siihen kun sopivasti putkahti vielä yksi lapsi, niin päädyimme omakotitalon rakentamiseen.
Tontti varaukseen, osake myyntiin ja itse asoon nahjustelemaan (680€/kk ja 17.000€ asomaksu). Kämppä meni ensimmäisestä näytöstä vuonna 2002, pyynti oli 505.000mk ja kauppat lyötiin lukkoon hinnalla 499.000mk. Tulihan siinä ihan kiva palkkio remontin tekemisestä ja neljän vuoden asumisesta, vastasi tuolloin toimihenkilölle noin vuoden nettopalkkaa.
Taloa rakentaeesa budjetti paukkui iloisesti ja rahaa paloi 200 neliön talon rakentamiseen huikeat 200.000€. Lainanlyhennykseksi sovittiin 1200€.
Tarinan opetus on se että kun ostaa ajoissa, niin omassa asuminen on silti halpaa vuokralla asumiseen verrattuna, vaikka joutuisi joskus tulevaisuudessa maksamaan remonteista merkittäviä summia. Paljonkohan nuo neukkuasunnot maksoivat uusina, kun ensimmäiset perheet muutti sisään 70-luvulla?
Nyt on asuttu 8 vuotta 200 neliön omakotitalossa. Lainaan menee 1200€/kk ja muihin asumiskuluihin meni viime vuonna hieman yli 300€/kk, nyt saa ehkä laskea kaikkien korotusten jälkee jo 350€/kk. Mutta mitä saisi vuokrattua 5-henkiselle perheelle 1550€/kk (sisältää vakuutukset, vedet sähköt sun muuta)? Neljä huonetta neukkuläävästä Turussa, tai kaksion PK-seudulta?
Ehkä joudun ottamaan talon hinnan verran uudelleen lainaa joskus 20 tai 30 vuoeden päästä kun teen siihen peruskunnostusremontin, ja tulen näin maksaneeksi talosta tuplahinnan, mutta veikkaan että sen jälkeen mahdollinen myyntihinta on enenmmän kuin lainojen summa, eli 400.000€ tai vaikka se tuplana eli 800.000€.
Mainittakoon että naapuri myi keväällä omansa kun tilat kävi suuriksi lasten lähtiessä kotoa ja sai hieman pienemmästä talosta 385.000€.
Vuokralla asuvat remonttien pelkääjät voivat miettiä hetken, että kukahan ne vuokratalon remontit viimekädessä maksaa?
Kun muutimme taloon niin vastike oli jotain 1000mk (170€, sisälsi sähkön ja veden), mutta taloon alkoi tulla kasvavassa määrin pientä remonttia: parvekkeiden ehostus, julkisvun saumaukset ja korjaukset, osittainen käyttövesiputkiston uusinta yms. parissa vuodessa vastike kiipesi 1600mk suuruiseksi (270€), joka oli jo peräti sama summa millä lyhensimme sitä valtaisaa asuntolainaamme. Aloimme tässä vaiheessa miettiä järjettömien asumiskustannusten (lainan kanssa 3200mk=537€/kk) vuoksi muuttamista joko uudempaa taloon, jossa ei olisi remontteja tai sitten oman talon rakentamista. Siihen kun sopivasti putkahti vielä yksi lapsi, niin päädyimme omakotitalon rakentamiseen.
Tontti varaukseen, osake myyntiin ja itse asoon nahjustelemaan (680€/kk ja 17.000€ asomaksu). Kämppä meni ensimmäisestä näytöstä vuonna 2002, pyynti oli 505.000mk ja kauppat lyötiin lukkoon hinnalla 499.000mk. Tulihan siinä ihan kiva palkkio remontin tekemisestä ja neljän vuoden asumisesta, vastasi tuolloin toimihenkilölle noin vuoden nettopalkkaa.
Taloa rakentaeesa budjetti paukkui iloisesti ja rahaa paloi 200 neliön talon rakentamiseen huikeat 200.000€. Lainanlyhennykseksi sovittiin 1200€.
Tarinan opetus on se että kun ostaa ajoissa, niin omassa asuminen on silti halpaa vuokralla asumiseen verrattuna, vaikka joutuisi joskus tulevaisuudessa maksamaan remonteista merkittäviä summia. Paljonkohan nuo neukkuasunnot maksoivat uusina, kun ensimmäiset perheet muutti sisään 70-luvulla?
Nyt on asuttu 8 vuotta 200 neliön omakotitalossa. Lainaan menee 1200€/kk ja muihin asumiskuluihin meni viime vuonna hieman yli 300€/kk, nyt saa ehkä laskea kaikkien korotusten jälkee jo 350€/kk. Mutta mitä saisi vuokrattua 5-henkiselle perheelle 1550€/kk (sisältää vakuutukset, vedet sähköt sun muuta)? Neljä huonetta neukkuläävästä Turussa, tai kaksion PK-seudulta?
Ehkä joudun ottamaan talon hinnan verran uudelleen lainaa joskus 20 tai 30 vuoeden päästä kun teen siihen peruskunnostusremontin, ja tulen näin maksaneeksi talosta tuplahinnan, mutta veikkaan että sen jälkeen mahdollinen myyntihinta on enenmmän kuin lainojen summa, eli 400.000€ tai vaikka se tuplana eli 800.000€.
Mainittakoon että naapuri myi keväällä omansa kun tilat kävi suuriksi lasten lähtiessä kotoa ja sai hieman pienemmästä talosta 385.000€.
Vuokralla asuvat remonttien pelkääjät voivat miettiä hetken, että kukahan ne vuokratalon remontit viimekädessä maksaa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lapsena nallekarkkit maksoi pennin, nykyisin 10senttiä=60penniä.
että sinä et niitä myyntirahoja koskaan näe, lapsesi ehkä sinun jälkeesi hyvinkin nopeasti.
Ei sillä ole merkitystä kuka saa myyntirahat. Ainoastaa sillä on merkitystä että miten elän ja asun ja mitä se maksaa. Omassa asuminen on vaan laadukkaampaa ja halvempaa kuin vuokralla.
Tätä kutsutaan inflaatioksi, eli kaikkien kustannusten hintojen nousuksi. Euroopan keskuspankki yrittää pidellä hintojen nousuvauhdin 2 %:ssa / vuosi. Tällä hetkellä hintojen todellinen nousuvauhti on jotain 3,5 % / vuosi.
Olen jo jonkin aikaa arvellut, että eteläisen euroopan maat sekä raskaasti velkaantuneet jenkit eivät tule selviämään veloistaan nykyisellä inflaatiovauhdilla. Velkojen maksaminen nykyisellä inflaatiovauhdilla merkitsisi rajua elintason pudotusta. Arvioin, että ihmiset eivät sellaiseen suostu ja arvelen, että inflaatio päästetään kylmän rauhallisesti laukkaamaan yli 5 %:n vuosivauhtia tämän vuosikymmenen toisella puoliskolla. Viestiketjun avaajan laskelmat perustuvat "maltilliseen" inflaatioon, joka on ollut vallitseva viimeiset n. 15 vuotta. Tulevaisuus voi olla toisenlainen..
Kysyit, mitä maksoi 70-luvulla. Vuonna 1970 Keski-Uudellamaalla maksoi kaksio silloin uudesta talosta noin 40000 markkaa. Tuollaisen luvun olen kuullut. Neljänkymmenen vuoden kuluttua se nykyinen 200000 euroa kuullostaa täysin naurettavalta summalta.
Näinhän se monella meni 90-luvun kämppien ja euroon siirtymisen merkeissä. Mutta totuuden nimissä sä et ole enää 20 vuoden päästä enää tekemässä mitään remonttia. Luultavasti ehkä myyt sen talon sellaisenaan ja muutat kirkolle yksiöön tai vanhainkotiin.
Kunnan palvelutalon asukkaat on tasa-arvoisia, ei siinä enää eurot ja neliöt auta ja loppupelissä...
164€/kk käyttörahaa vaivastalossat
Mökkirähjän mahdollinen muu tuoto mene petipaikkaan.
Hä? En ole vielä 20 vuoden päästä edes vielä eläkkeellä. Ja itsenäistä asumista on jäljellä vielä tuollaiset 20 - 30 vuotta. Ajattele, nyt alkaa asunto olla ikivelkoineen kohta maksettu ja tässä voidaan asua vielä joku 50 vuotta.
Kannattaa lahjoittaa suvulle tuo mökki ennen hoitokotiin siirtymistä ja sen jälkeen lihoiksi. Yleensä menee enemmän tarvitsevalle ja sellaiselle, joka pitää kiinteistöstä huolta ja kaikki voittavat. Lähipiirissä on ollut pari tällaista tapausta, joissa on ollut ihan paikallaan luopua talosta, vaikka se mummula niin kiva olisikin. Mutta kun se on vähän niin, että jos omistaa jotain, niin siitä täytyy sitten huolehtia myös. Omistamiseen liittyy aina ylläpidon vaiva ja riski vahingoista. Siksi se vuokralla asuminen on niin kallista, kun käyttäminen on sitä kivaa ja omistaminen hanurista. Jos joku vastuuton saa käsiinsä kiinteistön niin hän menettää sen jossain Wincapitassa tai se hajoaa käsiin ja muuttuu arvottomaksi roskaksi. Sama omistamisen vaiva koskee kerrostaloasuntoja yhtä lailla. Jos osakkaista ei löydy maallikkojäseniä hallitukseen, on hankittava kalliit ammattilaiset tilalle tai laitettava yhtiö selvitystilaan.