Menen kohta lukion kolmoselle mutta suunnitelmia sen jälkeen ei ole. Olen tehnyt vaikka mitä testejä (avo yms), vaikka eihän ne kai oikein mitään kerro, ja etsinyt eri aloista ja yliopistoista ja muista opiskelupaikoista tietoa netistä. Olen myös jutellut opolle ja vaikka kenen kanssa pallotellut mahdollisia ammatteja ja aloja, mutten millään keksi sopivaa alaa tai ammattia itselleni.
Siispä haluaisin kysyä millä perusteella te olette valinneet mihin kouluttaudutte tai mihin ammattiin tähtäätte?
Kun mietin vaihtoehtojani niin yleensä mieleeni tulee jotakin huonoa ammatista, kuten pitkät työtunnit tai muota varjopuolia. Täydellistä ammattia ei kai olekaan (enkä siitä haaveile, kuhan vaan pitäisin työstäni - palkka ei tärkeää) eikä nykyään kai voi olettaa pysyvänsä samassa työssä koko ikäänsä, mutta silti en keksi/kelpuuta mitään ammattia. En tiedä onko minulla liikaa ennakkoluuloja tai liian vähän tietämystä ammateista..
Hylkään myös vaihtoehtoja sen perusteella, jos minusta tuntuu etten "osaa" niitä, esimerkiksi viittamokielen tulkki, fysioterapeutti ja kampaaja (jotka kiinnostavat). Mutta voiko noita etukäteen osata? Eihän tietenkään etukäteen voi olla mikään täysin asiansa osaava jos ei ole saanut koulutusta, mutta minusta tuntuu että jotakin pitäisi osata etukäteen. Kai kondiittorin pitäisi osata leipoa jo ennen kuin menee opiskelemaan? Vai eikö etukäteen tarvitse osata..? Ehkä se riippuu alasta.. Kiinnostusta varmastikin pitäisi löytyä.
Mietin myös ovatko luonteeni ja ominaisuuteni sopivia työhön tai sisältyykö siihen fysiikkaa ja kemiaa, joista en pidä. Niitä aineita tarvitaan monilla aloilla ja ammateissa, mutta en tiedä pitäisikö noita kouluaineita miettiä vai ei. Pitäisiköhän ammatti valita kouluaineiden perusteella eli mikä kiinnostaa, mutta eiväthän ne vastaa suoraan mitään alaa.
Kyllähän ne kouluaineet tietty liittyvät joihinkin ammatteihin, mutta jos pidän jotakin ainetta tylsänä ja rasittava hirveiden kotitehtävämäärien vuoksi niin estääkö se jotakin? Tai jos pidän biologiasta ja psykologiasta niin pitäisikö minun miettiä niitä valinnoissani?
Olen kai aika käytännön ihminen, mutta opo sanoi että olen hyvä myös teoreettisissa asioissa. En siis tiedä millaista työn pitäisi olla: teoreettista, käytännöllistä vai molempia?
Käsitöistä pidän, mutten haluaisi niitä ammatikseni tehdä. Se olisi mielestäni liian epävarmaa ja pitäisi olla todella luova (joku Alvar Aallon kaltainen tms.).
Valitettavasti en oikein mistä pidän, tai tidän kyllä, mutten sillain että pitäisin jostakin ihan kunnolla ja haluaisin tehdä sitä kunnolla. välillä minulle tulee sellasia hetkellisiä kiinnostuksia jotakin alaa kohtaan, mutta sitten se hiipuu.
En oikein tiedä mistä aloittaa, pitäisikö sulkea ammattivaihtoehtoja pois, listata mielenkiinnon kohteita vai päättää ensin ala mitä opiskelen lukion jälkeen vai tähdätä johonkin tiettyyn ammattiin?
Oisko siis minulle neuvoja miten voisin alkaa selvittämään mikä ala/ammatti minulle sopisi?
mitä lukion jälkeen?
6
723
Vastaukset
- Semmostavaan
Suosittelen miettimään sellaista ammattia, jota viitsit tehdä työksesi. Vaikka mikään ei oikein kiinnosta, niin voi sitä jonkin ammatin opiskella ja töitä tehdä.
Alaa voi tarpeen vaatiessa myöhemmin vaihtaa mieleisekseen.
Jos mikään ei kiinnosta niin opiskele ala, jolta löytyy hyvin töitä. Ei ainakaan tarvitse työttömäksi jäädä.
Itse olen jo parikin ammattia opiskellut. Mieli muuttuu iän myötä. Nykyään saa melkein olla tyytyväinen, että löytää vakituisen työpaikan miltä tahansa alalta.- niinmitä?
ehkä pitäisi valita töi työllistetty ala.. toivoisin vaan että olisi siihen sitten motivaatiota ja mielenkiintoa, mutta kyllä sitä selviää vaikkei olisi ihan herkkua tuo homma
- dfghjjgh
Kuulostaa muuten aika tutulta. Ootkos käyny opolla tai jollain ammatinvalintapsykologilla? Ite oon vaan vältelly opon tapaamisia (oon ujo jne.), ammatinvalintapsykologin aika tuli peruttua, mutta varaan ehkä uuden ajan. En tosin usko, että siitä hyötyä on, koska olen kai liian pessimistinen. Mikään ei mulle kelpaa. Suurin ongelma on se, että tavallaan pelkään ihmisiä ja epäonnistumista. En oikeastikaan ole kovin hyvä, vika ei siis vain ole siinä, että mulla olis muka huono itsetunto tai muuta vastaavaa.
Kaikille sitä oikeaa ammattia ei vaan löydy. Ammatteja on yksinkertaisesti liian vähän, jotta löytyisi. Mutta ehkä jokin voisi juuri ja juuri kelvata. Kelpuuttaisin kyllä ammatin, jota voisin "sietää", mutta kun nimenomaan tuntuu siltä, että kaikki ammatit ovat jostakin syystä sietämättömiä, vaikeita tai muuten mahdottomia.
Lukioon menin miettimään, vaikka alun perin oli tarkoitus mennä amikseen. En vaan sitten keksinytkään mitään linjaa, joten lukio ratkaisi ongelman. Ei kuitenkaan selkiyttänyt mitään.
Voi meitä. :/- Spesiaaliopo
Siispä kannattaa jäädä kotiin räkimään kattoon. Ei teistä tosiaan näytä olevan muuhun.
- niinmitä?
Siis niin sama tilanne kun mulla! :o
Oon käyny opolla ja miettiny tota ammatinvalintapsykologia, kun tiedän parin tutun sillä käyneen. Mutta jotenkin se on vaan jääny enkä oo "uskaltanu". Enkä oikeen usko että se auttais (ei se noin vaan voi keksiä ammattia) ja sen luona pitäis käydä monta kertaa.. Oponkin kanssa juttelu oli kiusallista kun olen niin ujo, huoh :/
Mäkin taidan olla pessimisti.. Pelkään että epäonnistun ja myös ihmisiä lähestyminen jännittää.. En pidä itseäni surkeana, mutta ajattelen että saatan mokata eikä itsetuntoni ole kovin korkea.. Tunneilla en edes uskalla viitata vaikka olisin vastauksesta melka varma tai saatikka hyvin epävarma. Vastaan kysymyksiin vain jos minulta kysytään tai sitten jos joku on jo vastannut väärin ja ole todella varma.
Täysin passelia ammattia en tule löytämään, en ainakaan usko niin, mutta kumpa jokin kiinnostaisi tarpeeksi tai olisi joku muu hyvä syy valita se! Mä olen varmaan liian negatiivinen tai jotain kun en kelpuuta ammatteja.. Kyllä jotkin kiinnostavat ja sillein muttei ihan ammatiksi asti.. Toisinaan taas luulen etteivät kykyni ja osaamiseni riitä johonkin..
Itse olin vähän ajatellut lukiota että se olisi "parempi", mutta että olisin mielelläni mennyt amiskaan jos jokin ala olisi kiinnostanut. Olisi ollut jo siellä kiva tutustua johonkin alaan, mutta kun en tiennyt mihin.. ja nyt ajattelen että jos jollekin alalle amis on hyvä pohja niin olen missannut sen, en nimittäin mene ammattikouluun lukion jälkeen! (voihan tosin lukiosta mennä ammattikorkeakouluun, mutta jotenkin vaan tuntuu että lukion jälkeen pitäisi mennä yliopistoon. ärsyttävä päähänpinttymä!)
Ei lukio ole minuakaan ammatinvalinnassa auttanut. Aluksi kaikki sanoivat että saan 3 vuotta miettimisaikaa, no eipä ole ainakaan vielä auttanut mutta onhan tässä vielä vähän aikaa pohtia alaa.. jospa se selviäisi ;) - niinmitä?
Spesiaaliopo kirjoitti:
Siispä kannattaa jäädä kotiin räkimään kattoon. Ei teistä tosiaan näytä olevan muuhun.
kuule kyllä musta johonkin on, ei ole koulumenestys persiillään, en vain tiedä minne menisin opiskelemaan!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1851384Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1231188- 49901
- 70880
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53800Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva50776- 56762
- 101741
- 33702
- 60699