etsivä-xx:
"Minulle oli kieltämättä kova pala tämä, että olin epäuskoinen kirkkouskova."
Onko tämä sinun oma toteamuksesi itsestäsi vai jonkun toisen toteamus sinusta?
Itse pidän käsitettä jonkinlaisena sanahirviönä. Ja koska se ei suoraan lukijalle aukene, suhtaudun varauksella myös sen hengelliseen käyttöarvoon ja luotettavuuteen. Raamatussa tuollaista käsitettä ei ole, joten se haiskahtaa ihmislähtöiseltä. Ihmislähtöisyys puolestaan voi tarkoittaa sitä, että käsitettä käytetään vallan välineenä. Sanot kuitenkin kokemuksen kautta ymmärtäväsi, mitä käsite tarkoittaa ja että sen olemassaolo ja käyttö olisi jotenkin puolusteltavissa. Miten? Voisitko avata palstalla käyttämäsi käsitteen "epäuskoinen kirkkouskova"?
Kun yksin Jumala näkee sydämeen, oletan että muodostit käsitteen itsestäsi. Toisaalta sanot, että käsite esiintyy vl-yhteyksissä. Sen puolestaan täytyy merkitä, että on useita, jotka ovat havainneet itsessään olleensa "epäuskoisia kirkkouskovia".
Vai onko sittenkin niin ikävästi, että vl:t ovat tulleet sanomaan joillekin ihmisille, että nämä ovat epäuskoisia (esim. epäuskoisia kirkkouskovia)?
Itse en käyttäisi tuollaista käsitettä koskaan.
"Minulle oli kieltämättä kova pala tämä, että olin epäuskoinen kirkkouskova."
Onko tämä sinun oma toteamuksesi itsestäsi vai jonkun toisen toteamus sinusta?
Itse pidän käsitettä jonkinlaisena sanahirviönä. Ja koska se ei suoraan lukijalle aukene, suhtaudun varauksella myös sen hengelliseen käyttöarvoon ja luotettavuuteen. Raamatussa tuollaista käsitettä ei ole, joten se haiskahtaa ihmislähtöiseltä. Ihmislähtöisyys puolestaan voi tarkoittaa sitä, että käsitettä käytetään vallan välineenä. Sanot kuitenkin kokemuksen kautta ymmärtäväsi, mitä käsite tarkoittaa ja että sen olemassaolo ja käyttö olisi jotenkin puolusteltavissa. Miten? Voisitko avata palstalla käyttämäsi käsitteen "epäuskoinen kirkkouskova"?
Kun yksin Jumala näkee sydämeen, oletan että muodostit käsitteen itsestäsi. Toisaalta sanot, että käsite esiintyy vl-yhteyksissä. Sen puolestaan täytyy merkitä, että on useita, jotka ovat havainneet itsessään olleensa "epäuskoisia kirkkouskovia".
Vai onko sittenkin niin ikävästi, että vl:t ovat tulleet sanomaan joillekin ihmisille, että nämä ovat epäuskoisia (esim. epäuskoisia kirkkouskovia)?
Itse en käyttäisi tuollaista käsitettä koskaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Onko tämä sinun oma toteamuksesi itsestäsi vai jonkun toisen toteamus sinusta?"
Saanko ulkopuolisena puuttua tähän ja vastata oman arvioni mukaan, että se on toisen toteamus etsivä-xx:stä. Miksi sanon näin johtuu siitä, koska omia ystäviäni ovat vl:ät kohdelleet samalla tavalla. Miksi näin? Minusta se johtuu yksinkertaisesti meillä vallitsevasta eksklusiivisesta seurakuntaopista ja sen suoranaisesta tulkinnasta.
Huhuu etsivä-xx! Arvostan kovasti, jos ehtisit pohtia avauksen kysymyksiä.
Olet kristitty vl irroittanut tämän siitä asiayhteydestä missä se on ollut tekstissäni ja siksi siitä tulee tässä nyt sellainen, että en nyt ole siihen vastaamassa ihan odotustesi mukaisesti. Enkä ole ajatellut sitä edes täällä avatakaan. Olen liittänyt sen lainaamasi lauseen alunperin siihen, että olen sanonut, että sellainen käsite kuin epäuskoinen on ja sen sisältö on erilainen kuin miksi kirkkouskova sen ensikuulemalla tulkitsee. Kun sen sisällöstä on käyty vuosienkin luottamukselliset keskustelut, en ole sitä täällä käsittelemässä. Suosittelin vain nimimerkille etsikää sen asian kanssa omaa selvitysprosessia.
Keskustelupalstoilla sellainen "heitto"on tullut moniakin ev lut kirkon jäseniä vastaan ja siitä on ollut keskusteluja. Kun ajattelin aikoinaan niitä lukiessani, että voi kamalaa kun minua kirkkouskovaa ilmeisesti myöskin pidetää epäuskoisena, eihän se niin voi olla. Mikään niistä vaihtoehdoista mitä olet antanut ei sellaisenaa kuvaa omaa lähtökohtaani. Sitä keskusteluketjua, joka itselleni oli kimmoke, ei netissä enää ole sen tiedän, joten en voi siihen viitata, jos edes haluaisinkaan. Hyvin vastakkainasettelun hengessä olen silloin sen perään kysellyt reaalimaailmassa ja saanut silloin aika ison haasteen keskustelukumppaniltani.
Katsotaan nyt löytyykö jotakin vinkejä esim. tunnustuskirjoista, joit vois käyttää viiteenä, jotka eivät niin selkeästi liity käytyihin keskusteluihin. Minusta periaatteessa sielunhoidolliset keskustelut eli keskustelut opista ja uskosta ovat salattuja, mielestäni molempien osapuolten osalta, muutoin niitä ei oikein voi käydä. Sen kuitenkin haluaisin sanoa, että ei minua ole ns. hyväuskoisesti höynäytetty, sen verran kriittinen olen ja sen verran on kirkkouskovalla kuitenkin luterilaisuuden perusopetusta taustalla. Mutta on sille epäuskon käsitteelle pohjaakin.
Nyt kuitenkin ten muita arkihimmia ja paneudun ehkä myöhemmin asiaan.