Tällainen galluppi, että mikä on mieleenpainuvin kiusaamistapahtuma jota et unohda? Ikä?
Itselläni eräs kun minulle sanottiin että mut sais ampua ja se kun suihkussa päästettiin paineella vettä päälle, eikä tietenkään anteeksi koskaan pyydetty. Olen itse 19 vuotias.
Itselläni eräs kun minulle sanottiin että mut sais ampua ja se kun suihkussa päästettiin paineella vettä päälle, eikä tietenkään anteeksi koskaan pyydetty. Olen itse 19 vuotias.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Hmmm... mietitääns...
En osaa päättää, mikä oli pahinta, joten tässä on ehkä kolme tasavertaista tapausta:
- Olimme kaikki luokassa odottamassa opettajan ilmestymistä, kun suuri poikajoukko iski ja heitteli minua (ja vain minua) kuminpalasilla ja nastoilla, liidunpätkillä, ym. pikkuesineillä. Kutsuin sitä Suureksi Liityhyökkäykseksi mielessäni. Pahinta tässä oli se, että koko hyökkäyksen pääsuunnittelija oli poika, johon olin ihastunut. Tunne ei kai ollut molemminpuolinen...
- Muutaman vuoden eräs Lehmä oli ehkäpä parhain kaverini. Yläasteelle tultaessa tämä Lehmä käänsi takkinsa, hylkäsi minut täysin, vaikka olisin kipeästi tarvinnut ystävää ja tukea koulussa. Tanan lehmä. Kävelin ulkona (koulun jälkeen), kun kaksi kiusaajaani tuli ja yritti viedä minulta kirjan kädestä. Lehmä oli kadun toisella puolella ja huusi "TAPPAKAA SE" rääkyvällä lehmän äänellään. Se sattui. Sen jälkeen hänen nimensä oli Lehmä.
- Joka ikinen liikuntatunti, jolloin minut valittiin aina viimeiseksi joukkueeseen. Kiitos rakkaat koulutoverit.
Olen 33-v nainen tätä nykyä. Enkä oikeastaan muistele enää ikäviä kouluvuosia, mutta aina joskus haluan nostalgisoida ;). Kiusatut! Pysykää vahvoina!
No sinulla varmasti ei ole sitten hyvin elämässäsi mennyt?:D Itseäni ainakin naurattaa minua joskus koulussa kiusanneet... Mitä syytä olisi kadehtia ihmisiä, jotka jo silloin lapsina olivat paljon sivistymättömämpiä ja epäkypsempiä, kuin minä? Eivät osanneet sivistysanoja, eivät käyneet missään sivistyneissä paikoissa, niille ei vanhempanasa järjestäneet järkeviä harrastuksia ja muutenkin olivat ihan töttöröö. Ainoa miksi sellaiset herättävät inhoa, on se, että jos vaikka kerran kymmenessä vuodessa törmää, niin ne käyttäytyy joko alentuvasti tai sitten ikäänkuin muka olisin "ystävä" - varmaan joo kukaan aikuisikään ehtinyt haluaisi olla ystävä ihmisille, jotka ei koskaan kohdelleet oikeudenmukaisesti ja joista ainoa muistikuva on negatiivinen.
Tuossa voin lohduttaa, tuossa liikunta- asiassa. Itse olin koulussa jumalattoman hyvä usein yksilöureilulajeissa, eli voitin kakarana juoksu- ja iihtokilaipuluja, mutten koskaan pärjännyt pallolajeissa. Siihen oli ehkä syynä se, että oli kauhean huono kemia luokassa ja että liikuntakin menetti hohtonsa, kun niistä tunneista tehtiin melkein painajaista.
Mutta nuorille vinkkinä: ette tule olemaan aina koulukusattuja, vaikka teillä huionoja kokemuksia onkin. Älkää ottako oppia näiden palstojen häiriintyneistä aikuisista, jotka vielä aikuisiälläkin miettivät lapsuuden koulukuvioita erityisesti, vaan kaikille on olemassa yhteisöt ja koulut ja elämäntilanteet ja paikat, joissa tulevat hyväkstyiksi. Kiusaaminen jos on riittävän vahvaa jollakulla koulussa, kannattaa siitä ilmoittaa vanhemmille ja tarvittaessa tehdä jopa poliisi- ilmoiutus, koska kenelläkään ei ole oikeutta kiiusata missään ketään ja koulukiusaajat ovat häiriintyneitä ihmisiä, olkootkin että olisivat lapsia.
Ja lisään omaan vastineeseeni lisäyksen jollekin ketjuun kirjoittaneelle anonyymille, että sanoin voittaneeni lapsena hiihtokilpailuja, mutta viestiini tuli kirjoitusvirheitä, joita ei ennen postaamista ja tarkistamiseni kautta ollut. Itsellä oli aina ala-asteella suurimmat palkintolautaset hiihtokilpailuista, tosiaan, mutta urheilu ei koskaan kiinnostanut siinä määrin, että olisin mitään niistä useista lajeista kilpailumielessä alkanut harrastaa. Ja piiritason koulujen välisiin valituista olin hiihtokilpailuissa varmaan viimeinen, joskaan en sinne kisoihin olisi halunnutkaan, mutta ei ollut minua paremmin pärjänyttä koulun hiihtokisassa.;D Ratsastuksessa sain piiritasolta ruusukkeen, mutta siinäkään en edennyt uhreiluasteelle, kun ei kiinnostanut riittävästi. Juoksussa jouduin juoksemaan muistaakseni ala- astekisojen ns. Maitokannukisojen vai mikä se sitten oli ( 1880-luvulla järjestettiin nimikkeeltään sellaisia koulujen välisiä urheilukisoja lapsille) juoksuosuuden ankkurina ja se oli ihan kauheaa, kun kaikki muut oli urheliijoita ja itse ei harrastanut urheilua.
Mutta p*skaa, kun joskus joutuu tekemään näitä lisäyksiä viesteihinsä, kun ei voi itse nimimerkkiä omaamatta korjata postaamaansa tekstiä jälkikäteen. Tolle jolle kirjoitin, niin siitä samaa mieltä, että tyhmillä on usin myös ruma puheääni, kuten hän kuvaili kiusaajaansa... Joko sellainen känättävä tai kimeä tai honottava tai muuten ruma puheääni oli kaikilla minuakin kiusanneilla, eli ei mitään esiintymisen aatelia koskaan, koulukiusaajat.
Enkä ole vastuussa siitä, jos joku sairas laittaa tähän anonyymin viestiini virheitä. Suomi24:lla on vastuu valvoa, että nimettömät saa kirjoittaa ilman häirintää palstoilla.
Muuten hyvä, mutta en nyt ihan niellyt tuota luonnehdintaa "häiriintynenistä aikuisista, jotka vielä aikuisiälläkin miettivät lapsuuden koulukuvioita erityisesti". Ei siinä mitään häiriintynyttä ole, jos on traumatisoitunut. Kyllä saa aiheesta puhua edelleen, ja sana on vapaa.
lumipesu? kuristaminen?
18w
"- Joka ikinen liikuntatunti, jolloin minut valittiin aina viimeiseksi joukkueeseen. Kiitos rakkaat koulutoverit."
Mitä jos he jättivät parhaan viimeiseksi?
Varmaan se kun kasilla luokan kusipää pojat töni päin seiniä ja luokan kusipää tytöt nauro vieressä ja loput luokan tytöt ja pojat vaan tölläs tai katto muualle.
Nyt olen 18 ja olen koulussa jossa ei ole ainoatakaan kusipäätä.
Jep kumeilla heittely...nimittely mikä todellakin loukkaa tunteitan lol niinku pillumätä haha, oikeasti tarkoitan. Liikunta tunneilla aina se viimeinen valittu ja se ainoo jota ei haluta tanssipariks. Kaikki kiusaajat oli poikia, eikä yhtään ystävää. Oli se vaan niin ihanaa.
Lievät traumat sain siitä plus pelkään nykyään ihmisiä, ei oo vieläkään kunnon ystäviä kavereita kummiski on ja oon iloinen. Ei oo enää kiusaamista ollu lukiossa.:D
oon 18 v.
en halua yleistää mutt luulen ett pahimmat kiusaamiset tapahtuu yläasteella...vai?
Sanoisin että ala-asteen loppupuoli ja ylä-aste ovat niitä vaikeimpia aikoja.
Koko koulun kestävä kiusaaminen. Kuristettiin, haukuttiin, heiteltiin syödyillä purkilla ja avaimilla. olen 17
Varmaan se jokku vitun lissut, vittu mua niin vituttaa ne! yritti räkiä mun ja mun silloisen kaverin päälle, ja tämä tapahtui yllätys yllätys ollessani ylä-asteella, voi jumalauta oikeasti, vittu
No kun aktiivisesti olen pyrkinyt unohtamaan kaikki ne surulliset ja ikävät asiat kouluajoilta, niiin en osaa sanoa, mutta pari pahinta kokemusta on ehkä siinä, että yläasteella joku hörhö ulkonäöltään rumilus ja läski suihkutti pullollisen Fii-deodoranttia päälleni liikuntatunnin jälkeen pukuhuoneessa... Se ei ollut nautinnollista, etenkin kun siihen kaikki vaan nauroivat päälle, eli tuolla tavalla toimivilla melkein täysikäisillä - heidän moraalinsa mukaan, sellainen oli "huumoria", sekopäät.
Toinen aika ikävä kokemus oli se, että kun tulin hakatuksi yläasteen diskossa 13- vuotiaana kaikkien nähden ja sain myöhemmin kuulla, että sitä joku skubupervosakki joita en edes tuntenut, oli sellaista oikein ennalta suunnitellutkin..hulluja penikoita siis piisaa, kun kaikilla ei ole vanhempia kasvattamassa, vaan pelkkää revan levitystä ja jälkikasvun pynkyä harrastavat. Kesti vuoden, ennen kuin seuraavan kerran kykenin menemään siihen diskoon ja sittenkin vapisin - ja koskaan en kertomnut traumastani kenellekään.. luulin kai, että muka sekopäiden mielipiteiteillä olisi merkitystä, mutta nyt jos itse olisin sellainen 14- vuotias ja joutuisin häiriintyneiden kodeissaan kasvattamattomien penikoiden kyseisenlaisen väkivallan uhriksi, sanoisin ihan vinkkinä kaikille kiusaamista kokeville nuorille, että kertokaa vanhemmillennen edes, jotta voivat tehdä rikosilmoutuksen.
Kolmas ja ehkä epämiellyttävin kokemukseni oli se, että kun itse en voinut hyvin, mielisairaan lukioni missä suurin osa opettajistakin oli tosi vinksahtaneita, osallistuivat kollektiivisesti minun rääkkäämiseeni - tilani vuoksi ja varmaan nautinnosta. Mutta sitten pääsin fiksuun lukion mistä kirjoitin ja siitä ajasta ei ole mitään pahaa sanottavaa. Eikä ylipäätään ole kiusailemisia tullut osaksi aikuisiällä, että paljon ihmisistä pidän ja ainoastaan kivoja ihmisiä tunnen. Kyllä mukavan ihmisen elämässä tunnistaa. Mukava ihminen kohtelee ihmisiä oikeudenmukaisesti. En tiedä, mitä sekopäille minua kiusanneille kuuluu, enkä haluakaan tietää. Se mitä varjelen, on yksityisyyteni, eli en missään määrin haluaisi edes välillisesti päästää elämääni ketään, joka on minua loukannut tai tehnyt minua kohtaan väärin, jos jonkun sellaisena muistan.
Mä en usko, että kiusaajatyyppiset ihmiset muuttuu. Jos joku on jo penikkana sellainen, että saa erityisen nautintonsa muille pahan mielen tuottamisesta, on sellainen ihminen sitä aivan varmasti ikänsä.
Kiusattuja ihmisiä en kehoittaisi lukemaan tai uskomaan niiden kirjoittavien häiriintyneiden juttuja, jotka ihannoivat kiusaamista. Suurin osa ihmisistä on hyviä, eikä tahdo kenellekään mitään pahaa.
Se oli vielä typerää kun opettajat mielisteli kiusaajia. Monesti miettinyt että ongelma on minussa, eli miksen oo ku muut niin ei kiusattais, mutta ei sitä niin voi ajatella.
Ei kaikki opettajat mielistele kiusaajia, vaan toivovat rauhaa tehdä koulutyötä ja varm asti lisäksi toivovat, että kiusatut lapset ja nuoret kertovat suoraan, jos heitä kiusataan, mutta osalla on asenteita lapsiin taustojen perusteella ja niin ei saisi olla. Lisäksi joskus luokanopettajiksi kai valikoituu luonteeltaan lapsellisia ihmisiä, jotka samaistuvat mieluummin luokkaan ja niihin teineihin, kuin ottavat auktoriteetin aseman. Itse en enää juuri muista, että millaisia opettajia minulla oli, koska siitä on niin kauan, kun olin esim. peruskoulussa, mutta oli niiden joukossa täsin asiattomiakin. Ala-asteen vanhaa opettajaani arvostan - en tiedä elääkö hän enää, mutta hän oli periaatteessa ihan asiallinen ( joskin eri poliittisesta tauastasta, kuin minun vanhempani), ja mutten silti mutten usko, että olisin saanut syyttä rauvokohtausta osakseni, jollei tyyppi olisi tulkinnut minua enemmän perheen mukaan, kuin käytöksen mukaan joskus. Sama kuitenkin noteerasi, että olin luokkani parhaiten pärjäävä, keskiarvossa. Ja arvosti esim. mun ainekirjoitustaitoa. Ujoudesta nämä vanhan kansan opettajat eivät lapsissa pitäneet.
Ylä- asteella oli joku ukko, joka kyseli multa, että "meikkaatko minua varten?" - tämä siis oli oppilaanohjauksen spesialisti ja satuin laittamaan huulipuaa tunnilla. Erikoista kommentointia 16-vuotiaalle, mutta juuri ja juuri siinä rajalla, että onko asiallista.
Kemiasta sain kasin, vaikka arvosana kokeen perusteella olisi oikeuttanut ysiin, mutta kai se olin ihan oikeutettua, koska minusta varmasti huokui, ettei kemia kiinnostanut minua yläasteikäisenä pätkääkään.
Historian maikan kanssa haluaisin tänä päivänä väitellä... Oli mielenkiintoista käytöstä hänellä, mutta opettaja sinänsä ihan siedettävä. Nimeä en muista.
Kuka muistaa monenkaan yläasteen maikkansa nimen? Mua hävettää, mutta itse en muista kuin korkeintaan muutaman nimeä yläasteaikojen opettajista, mutta siihen ehkä syynä, että puolet elämästäni elänyt ihan toisella paikkakunnalla. Minä esimerkiksi en muista, minkä niminen on minun seitsämännen tai kahdeksannen luokan luokan valvojani. Tai yhdeksännen. Ala- asteen luokanvalvojien nimet muistan. Opettajista jää nimiltä mieleen erikoisimmat, mukavimmat ja sitten lapsuusaika, jos ajattelit niinkin kaukaista aikaa, kuin jokin peruskoulu. Toki aikuisikä erikseen.
Ja lisäys omaan viestiini: nyt mulle riittää, että joku kyttää minua ja muodostaa viesteihini kirjoitusvirheitä. En sanonut tuolle jolle laajalla edeltävällä vastineellani kommentoin, että "jos ajattelit", vaan että _jos ajattelisi_, eikä viesteissäni ole niitä kirjoitusvirheitä, joita niissä postaamiseni jälkeen usein on.
Jos on kyse tietoliikennehäirinnästä eli mun viattoman koneella roikkumisesta häirinnällä, niin onpa törkeää käytöstä viatonta kohtaan.
pudotin suihkussa saippuan ja liikanopen pitkä, paksu ja suonikas siitin työntyi rasvattuun anaaliini
Huutelu, päällekäyminen, jatkuva häiritseminen, pahoinpitely... Mitä näitä nyt on sattunut kohdalleni kahdeksan luokan (erityisesti edellisen eli kahdeksannen) aikana. Viikko enää ja sota jatkukoon.
Mua on kiusattu 3vuotta ei oo kivaa. nimitelly, haukkunnu, töninny , heitelly kaikilla esineillä ja tehny musta pellen ei oo kivaaa ei ;(
Tiedän tunteen. :S