Vaikka pelkäämmekin toisiamme,
niin tiedät
en halua ketään muuta,
vain sinut
sinä,
vain sinä riität.
niin tiedät
en halua ketään muuta,
vain sinut
sinä,
vain sinä riität.
Rakkaalleni
-omituinen-
291142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kerro se hänelle,
sitten hän tietää.
Miten toista rakasta ihmistä voi pelätä ?
Pelko voi johtua liian yllättävistä ja voimakkaista tunteista. Kun tunteet liitävät ilmakehällä, sitä varoo satuttamasta ja loukkaamasta toista viimeiseen asti - ja juuri silloin astuu tuo pelko ja vetäytyminen kehään.
Tässä eräs selitys.
Tuntuu ylevältä. Se vain ei edistä asiaa... eikä se tunteitakaan helpota...
Mutta niin minäkin pelkään jotain?
Niin, jos kaksi ihmistä ajattelee toisiaan eikä kumpikaan kykene ottamaan ratkaisevaa askelta, tunteiden pakahduttaminen jatkuu eikä olo helpotu ollenkaan. Asia ei edisty, valitettavasti. Oletko miettinyt, miksi se toinen ihminen on niin pelottava ja millä tavalla se pelko sinussa ilmenee?
Itse tiedän tarkalleen syyn sille, miksi pelkään.
no miksi?
Onkohan se tuo, mitä hän on kirjoittanut ylempänä. Kaikilla ihmisillä taitaa olla ihan omat pelkonsa.
Pelkään, ettet sinä olekkaan tosissasi ja tunnustuksestani seuraisi vain HÄMMENNYSTÄ ja surua. Olet myös niin kaukana, ettemme missään kohtaa edes yllättäin. Ja sinulla on jokin syy..........kartaa minua. Sen koin kun viimeksi kohtasimme. Olin sillonkin epätoivoinen
Todella tuntuu kuin olisi ahdingossa puun ja kuoren välissä, tämän tunteen kanssa.
joskus lähimenneisyydessä näin tapahtui. Välttelin. Mutta syyt välttelylle ovat vain henkilökohtaisia höystettynä kuulopuheilla ja pienellä yhteenlaskulla.
Kysymys: kuinka pääsen irti ja pääsenkö koskaan?
Kiinnijäänyt
Tämä viesti ei ollut minulle. Sinä unohdit minut. Se tapahtui 00:10 30.7.2011. Tunsin sen selvästi. Se tapahtui helposti. Tavallaan olen iloinen puolestasi.
En tiedä. Se pitää kertoa korvin kuultvin sanoin, silmin nähtävin tuntein.
Mitä sinä pelkäät?
Mitä hän luullaksesi pelkää?
Rakkaalleni
Minuun osui tuon viestin nuoli..... Se ihan pakahduttaa tunteeni ja ajatteluni.
Muut asiat ei nyt mahdu tähän päivään.
Onnesta tokkurassa..... Tunteesta humalssa.............
minä ainakin taidan pelätä itseäni enemmän,ettei ole paluuta,tykkäisin enemmän vaan,tää on tarpeeksi vaikeata näinkin.
Runoinen teksti toi omat tunnelmani esille. Kiitän, kaunista kerrontaa. Pelkään omia, voimakkaita tunteitani.
Niitä on mahdoton hallita, kun sisin on täynnä jotain suurta . . käsittämätöntä.
On se siellä, mut mitä se pelko on?
Tahdoin ottaa hänet (aikas ison miehen) tohon tiukkaan rutistukseen ja pussata, mutta hän pakeni ja on ihan läpäisemätön.
Puhe loppui ja hän vaan kääntyili, välltteli.
Se mikä kipu tästä jäi...toivon todella, että otit opiksesi ja sanot seuraavalle kun ei enää kiinnosta. Oltais molemmat päästy helpommalla. Et jättänyt vaihtoehtoja ja ratkaisin sen ainolla jäävällä tavalla, eli sanomalla näkemiin. Ilman selityksiä. Sähän et halunnut puhua mistään muustakaan. Sattuu todellakin vielä. Ja luulen että hänellä menee paremmin kuin koskaan. Se sattuu vieläkin enemmän. Tätä loukkauksen määrää..en todellakaan riittänyt. Ei kuulu tapoihin lähteä noin, mutta en voinu enää muuta.
Vaikka kuinka yritän, en koskaan osaa tehdä mitään oikein sinun suhteesi.
Jää vain se loppumaton riittämättömyyden tunne, kun kerta toisensa jälkeen
onnistun pilaamaan kaiken ja pahoittamaan mielesi. Hienotunteisuuteni
on lekaharkon luokkaa ja usein en edes yritä olla hienotunteinen, vaan sanat
ehtivät suustani ulos ennen kuin ehdin ajatella.
Kyllä minä tiedän, kuinka paljon olen sinulle velkaa, jota en mitenkään pysty
maksamaan takaisin. Ja kuinka paljon se minua vaivaa, vaikka pystyn
peittämään tunteeni (ollakseni muita loukkaamatta). Ja kuinka en voi sanoa
tunteistani mitään, koska minulla ei ole niihin lupaa.
velka ei mätäne.
iloo saat että määkit tommosta paskaa ihmiselle jota et tunne ? Kai ne pahat tekos pitäs sille tietylle ihmiselle kertoo ??!!
Mikä teitä vaivaa ?
Mitä se sulle kuuluu?
Sitäpaitsi mä en määki vaan vingun...
kenellekään muulle ei. Kukaan ei voi tunnistaa.
"Tunnistaminen" on vain houkille.
Voihan -omituinen- kun tiivistät olennaisen,
rakastan yhtä taidon omaavaa,
voin vahvistaa sanasi totuudeksi,
jota pitäisi elää.
parit päivät menneet "kuitenkin taas kanssasi".
Sinä riität.
Miten koet olevasi omituinen? Olemmehan kaikki yksilöitä. Onneksi olemme erilaisia.
Noin kauniisti toivoisin kuulevani sinulta itseltäsi.
Minäkin haluan vain sinua...........
vieläkin Häntä pelkään, mutta niin rakas on ja ajatuskin hänestä sekoittaa pääni... ja juttu menee aina vaan omituisemmaksi.
Me vähän outoillaan kyllä... Voitais olla aikuisia ja lopettaa se pelkääminen.
rakkaus saa tekemään omituisia asioita
ole nyt rohkea ja ota yhteyttä. Odotan sinua.
no jo on omituisten otusten kerho..