Hei.
Minulla on 3 kissaa (kaikki samasta pentueesta).
Monet sanoneet minulle, että olisi parempi luopua niistä, sillä asun yksin 30 neliön yksiössä, ja poikaystävä asuu Norjassa, joten matkustan aika paljon.
Vaikeaa aina löytää hoitaja yms.
Ajattelin kysyä täältä apua. Nytkin itken pelkästä ajatuksesta.
Kolme (3) leikattua kissaa samasta pentueesta, koko ikänsä olleet yhdessä.
Yksi tyttö ja kaksi poikaa. Terveitä yksilöitä, sisäsiistejä ja kilttejä.
Paljonko näistä kannattaisi pyytää (Ilmaiseksi en anna, sillä haluan että he päätyvät hyvään kotiin)? Ja mitä te minun tilanteessa tekisitte?
Ohessa kuva kaikista kissoista, joten näette, että ovat hyvässä kunnossa.
http://pove.arkku.net/upload/uploads/DSC02395.JPG
http://pove.arkku.net/upload/uploads/DSC02001.JPG
http://pove.arkku.net/upload/uploads/DSC01298.JPG
http://pove.arkku.net/upload/uploads/DSC01293.JPG
http://pove.arkku.net/upload/uploads/DSC01256.JPG
http://pove.arkku.net/upload/uploads/Kuva0627.jpg
http://pove.arkku.net/upload/uploads/Kuva0629.jpg
Tiivistelmänä: kolme (3) 2 vuotiasta kissaa samasta pentueesta minä 30neliön yksiössä ja minä matkustan paljon enkä aina meinaa saada hoitajaa kissoille. Auttakaa pian!
Minulla on 3 kissaa (kaikki samasta pentueesta).
Monet sanoneet minulle, että olisi parempi luopua niistä, sillä asun yksin 30 neliön yksiössä, ja poikaystävä asuu Norjassa, joten matkustan aika paljon.
Vaikeaa aina löytää hoitaja yms.
Ajattelin kysyä täältä apua. Nytkin itken pelkästä ajatuksesta.
Kolme (3) leikattua kissaa samasta pentueesta, koko ikänsä olleet yhdessä.
Yksi tyttö ja kaksi poikaa. Terveitä yksilöitä, sisäsiistejä ja kilttejä.
Paljonko näistä kannattaisi pyytää (Ilmaiseksi en anna, sillä haluan että he päätyvät hyvään kotiin)? Ja mitä te minun tilanteessa tekisitte?
Ohessa kuva kaikista kissoista, joten näette, että ovat hyvässä kunnossa.
http://pove.arkku.net/upload/uploads/DSC02395.JPG
http://pove.arkku.net/upload/uploads/DSC02001.JPG
http://pove.arkku.net/upload/uploads/DSC01298.JPG
http://pove.arkku.net/upload/uploads/DSC01293.JPG
http://pove.arkku.net/upload/uploads/DSC01256.JPG
http://pove.arkku.net/upload/uploads/Kuva0627.jpg
http://pove.arkku.net/upload/uploads/Kuva0629.jpg
Tiivistelmänä: kolme (3) 2 vuotiasta kissaa samasta pentueesta minä 30neliön yksiössä ja minä matkustan paljon enkä aina meinaa saada hoitajaa kissoille. Auttakaa pian!
Vastaukset 24
Vanhimmat
Matkustele vähemmän ellet saa kissoillesi luotettavaa hoitajaa. Itse kukin on joutunut karsimaan omia liikkumisia ja rahanmenoa kissojen vuoksi. Jos asunto tuntuu liian pieneltä niin vaihda isompaan (miksi muuten otit kerralla kolme kissaa?)
Nämä kissat otettiin, kun olin entisen poikaystäväni kanssa yhdessä isommassa asunnossa. Eron jälkeen nämä sitten jäivät minulle. Ja vasta nyt olen alkanut matkustella kun olen päässyt masennuksesta vähän parempaan suuntaan, ja on energiaa liikkua. Rakastan näitä kissoja yli kaiken, ja olen monia kertoja jättänyt monia asioita ostamatta, ja käymättä näiden vuoksi, ettei ainakaan kukaan voi sanoa ettenkö välittäisi kissoista. Rakastan näitä todella paljon. Tänäänki itkenyt varmaa 4 tuntia pelkästä ajatuksesta luopua, mutta ei tästä tule tällä menolla mitään.
Älä luovu kissoistasi jos niitä todella rakastavat ja ne rakastavat sinua. On täysin turhaa laittaa kissoja kiertoon kun ei tiedä että millaisen kodin ne saavat ja ne ehkä jopa eroitetaan toisistaan mikä niille suuri järkytys.
Sinuna asettaisin kissat elämän vaa´assa tärkeämmälle sijalle kuin matkustelut. Eikö poikaystäväsi voisi tulla luoksesi eikä päinvastoin? Jakaisitte vaikka matkustuskulut niin hänenkään rahapussia ei liikaa verotettaisi.
Jos kuitenkin haluat matkustella ja sinulla siihen on varaa, niin silloin pitää olla myös varaa viedä kissat kunnolliseen kissahotelliin jossa kissasi saavat hyvän hoidon. Hienoa että pääsit masennuksestasi, mutta kuinka paljon sinua masentaa jos luovut kissoistasi? Minä ainakin kuolisin jos noista omista rahareijistä ja reissaamisen estävistä karvakorvista joutuisin luopumaan.
Tee kompromissi ja matkusta vähän vähemmän jotta säästyy rahaa kissahotelliin!
Psst. Itse olen asunut yksiössä kahden kissan ja suurikokoisen koiran kanssa. Ahdasta oli mutta hyvin pärjättiin :)
Pyydä entistä sussua "lapsenlikaksi"ekös ne olleet yhteiselossa hommattu!Ptäähän hänenkin kantaa vastuu lemmkeistä.
Kissojen hyvinvointi on sinun vastuullasi ja sinun on viimeiseen asti pidettävä niistä hyvää huolta. Herää kysymys, miksi se poikaystäväsi ei voi tulla suomeen, miksi sinun on sinne matkustettava? Toki sinäkin voit norjassa käydä vaikka muutaman kerran vuodessa aina, mutta jos toisen on helpompi liikkua kun ei ole huollettavia lemmikkejä tms. ? Pitäisi poikaystäväsikin tajuta ajatella asiaa sinun kannalta.
Sekin vielä, että jos joskus satutte eroamaan sen miehen kanssa, niinkuin ikävän monet tekevät vaikka kuinka tuntevat että tämä kestää, niin sitten sinulla ei ole edes niitä kissojakaan, jotka kuitenkaan rakastavat sinua ehdoitta, tarjoavat sinulle seuraa ja ovat perheenjäseniä.
Ongelma on se, että kummallakaan ei paljoa rahaa ole matkustella, ja olemme vuorotelleet matkustelua. Ensin minä olin norjassa, sitten hän suomessa, ja sitten taas minä norjassa. Joten ei tässä paljon kompromisseja voi tehdä. Kissojen parasta tässä vaik ajattelen. Nehän kärsivät kun en ole kotona niin paljoa. Eikä se suhde toimi, jos näkee esimerkiksi kolme kertaa vuodessa. Se ei todellakaan riitä. Ja jos näistä karvakorvista luovun, niin kyllä minä sen varmistaisin, että saisivat oikeasti HYVÄN kodin, eikä vain esimerkiksi päätyisi kesäkissoiksi tai kadulle! Ja tiedän erään paikan (jonka omistaa kaverin äiti) joka osaa kyllä etsiä hyvät kodit.
Kyllähän se tosissaan satuttaa jos näistä nyt luovun, mutta mieluummin nyt, kuin esimerkiksi jos masennus palaa (mikä on todennäköistä koska lopetin yks kaks lääkkeet), en ole yhtään kissojen kanssa, ja suunnilleen vain huudan heille. Ja jos joudun olemaan kotona paljon, se vain masentaa entisestään minua.
Kompromissi on se että lähetät poikakaverillesi matkustusrahan ja jäät itse kotiin! Ei se pojan matkustaminen Suomeen tule sen kalliimmaksi kuin sinun Norjaan!
Mutta jos poikaystävä on tärkeämpi kuin kissat, niin sitten on parasta että niistä luovut ja mieluiten niin että ne pääsevät kaikki samaan kotiin! Mutta entäs sitten jos tämäkin (kauko)suhde loppuu ja tekee taas saada mieli uusi lemmikki yksinäisiä iltoja piristämään?
Selittää sinä osaat mutta selityksesi ovat vain omatuntosi rauhoittelemiseksi eivätkä mitään todellista ja järkevää. Uusi ihastus ja nuori rakkaus on tulista, mutta olen itsekin kokenut kaukorakkauden kun asuimme silloisen poikaystäväni (nykyinen aviomies) kanssa melkein kolme vuotta eri maissa, minä Suomessa ja hän Belgiassa. Tavattu ei tosiaankaan kuin hyvin harvoin, mutta silti suhde säilyi ja lujeni vaikka tuolloin meillä ei ollut edes kuvallista nettiyhteyttä käytettävissä!
Yritä etsiä kissoillesi uusi koti vaikkapa eläinsuojeluyhdistyksen kautta jotta taataan niiden pääsy samaan ja toivon mukaan entistä rakastavampaan kotiin.
Miksi ihmeessä lopetit ne lääkkeet ykskaks ja jäit odottelemaan masennuksen palaamista? Ja vielä tietoisena siitä, että riski masennukselle on silloin ilmeinen. Jotenkin tästä taas jää trollinmaku suuhun koko jutusta :(
Ensin matkustellaan paljon ja sitten ei olekaan rahaa matkustella....joskus päättäisit kumpi on se oikea juttu. Tarinoiden keskiminen vaatii todella hyvää logiikkaa, muuten sitä sekoaa omiin viritelmiinsä.
"Paljonko näistä kannattaisi pyytää (Ilmaiseksi en anna, sillä haluan että he päätyvät hyvään kotiin)?"
"mutta ei tästä tule tällä menolla mitään"
"Kissojen parasta tässä vaik ajattelen. Nehän kärsivät kun en ole kotona niin paljoa."
"Kyllähän se tosissaan satuttaa jos näistä nyt luovun, mutta mieluummin nyt, kuin esimerkiksi jos masennus palaa"
Selvästikin olet jo päätöksesi tehnyt...
En ole päätöstä tehnyt millään tavalla vielä. Ja muuten voisinkin maksaa poikaystäväni matkat, mutta ongelma on siinä, että jostain syystä pankki ei suostu siirtämään rahoja minulta hänelle, tai häneltä minulle.
Ja tässä on monia muitakin puolia, minkä takia näistä mahdollisesti JOUDUN luopumaan.
No just, aina löytyy jokin selitys ettei mukamas voi tehdä sitä tai tätä. Maksa sille poikaystävällesi sitten se matka käteisenä kun hän tänne tulee, kun kerran pankki ei suostu rahoja siirtämään. Vai eikö pankista saa nostettua rahaa? Eipä ole tuollaista ennen eteen tullut, ettei pankki saa rahoja siirrettyä - ellei sitten tili ole tyhjä ;) Olisiko tähän selitys sitten se, ettei poikakaverilla ole just nyt rahaa ostaa lippua itse? Millä te sitten elätte siellä Norjassa, joka on muuten pirun kallis maa? Tai maksa se lentolippu tai mikä hyvänsä tulolippu hänen puolestaan lentoyhtiölle. Vai eikö pankki anna maksaa mitään mistään mihinkään tai kenellekään?
Jos on monia muitakin syitä luopumiseen, niin miksi edes kysellä täältä mielipiteitä ja selitellä poikaystävästä ja rahavaikeuksista. Tuo rahan esille ottaminen antaa ikävän vaikutelman, että syy onkin siinä. Myymällä kissat voisit saada rahaa jolla matkustaa tai tehdä jotakin muuta kivaa. Toivon totisesti, ettei kyse ole siitä, koska ei niistä miksikään rahasammoiksi ole.
Älä puhu PAS*AA!
Teet vaan pankkisiirron omalta tililtäsi poikaystävän tilille ja that´s it!
Tulipahan taas todistettua että olet pelkkä provoilija joka vedättää muita minkä kerkiää. Hulluilla halvat huvit, invalideilla ilmaiset!
Jos todella rakastat kissoja, niin älä luovu niistä! Eikö olisi mahdollista jos esim. poikaystäväsi muuttaisi Suomeen sinun luoksesi tai sitten etsisitte Suomesta isomman talon teille kaikille. :) Kissat kiintyvät omistajaansa jo lyhyenkin ajan jälkeen. itsellänikin on 2 kissaa, noin 2- ja 3-vuotiaat, molemmat ovat kiintyneet todella paljon meidän koko perheeseen, ovat valinneet itselleen jo "suosikitkin".
Itse en niistä pystyisi koskaan luopumaan. :D
Yksi ongelma on myös juuri tämä, että poikaystäväni on allerginen kissoille hieman :( Tekee pahaa katsoa kun hän niiskuttelee ja aivastelee kokoajan jos on täällä. Kyllä minä rakastan kissojani todella paljon... :(
Hellanlettas sentään! Vai poikakaveri niiskuttaa ja aivastelee! Ihan jo sydämestä ottaa!
Kyllä sinä aikamoinen satuseppo olet :)))))))))))
By the way, itse sain allergiadiagnoosin -80 -luvulla ja kiellon pitää niin kissoja kuin koiriakin. Mutta.. onhan noita molempia elämässä ollut siitä lähtien ja tulee olemaan. Vaikka sitten *nyyh* välillä nokka vuotaa ja aivastuttaa!
Juokse kuuseen!
No voi hellanlettas sentää... -.- On se mukava tulla kysyy vinkkei ja neuvoi täält ku aina tulee haukkumisii... Yhtäkää juttuu täält löytäny mis ei oltais haukuttu ihmisii pystyyn... -.- Mutta aivan sama, eipä jatkossakaan tarvitse kysellä täältä mitään... Huomannu vuosien aikana et ihmiset tulee vain tyhmemmiks päivä päivältä. Ei mitään henkilökohtaista mut kuitenki.
Ihan yhtä mukava on antaa niitä vinkkejä ja vastauksia kun mikään ei ikinä kelpaa, vaan aina löytyy uutta ongelmaa - kuten nyt tässäkin ketjussa on näkyvissä. Tai sitten ei ole rahaa lääkäriin, tai kunnolliseen ruokintaan tmv. Nämä kun on niitä vakioaiheita joihin palataan aina vaan uudestaan.
Nämä on vaan niin ilmiselviä trollien tekeleitä, ettei mitään rajaa. Ensin kerrotaan vain vähän jotakin, jotta saadaan porukka vastaamaan. Sitten kun saadaan keskustelu alkuun, löytyykin jotakin sellaista jota ei olla vielä kerrottu. Siis pidetään tärppejä kannen alla piilossa ja otetaan sieltä tarvittaessa esille.
Jos joku antaakin hyvin laajan vastauksen, eikä kysyjä (trolli) olekaan osannut sellaiseen varautua, saattaa hän jopa vastata ikävään sävyyn "en mä mitään sellasta kysyny". Kun kuitenkin "hätätapauksissa" se laaja vastaus olisi kaikkein paras, ettei jokaista pikkunippelitietoa tarvitsisi kysyä erikseen ja tuhlata "kallista" aikaa siihen. Kun taas laitetaan loppuun "toivon asiallisia vastauksia", voi melkein arvata, että trollihan se siinä kerjää riitelyä.
Haukkumisista puheenollen, itse taisit juuri syyllistyä siihen. Mitä taas tulee siihen väitteeseen, ettei yhtäkään juttua olisi jossa ei haukuttaisi, niin tuo ei pidä paikkaansa. Tosin usein ne jutut jää huomiotta, koska aloittaja on halunnut riitaa ja asiallinen vastine ei ole ollut mieleinen. Osa taas pitää haukkumisena kaikkea mikä ei ole itselle mieleen.
Vinkkinä; kannattaa mennä sellaisille saiteille jossa saa asiallisia vastauksia. Ne on vaan sellaisia, ettei kirjoittaa voi ilman rekisteröitymistä. Silloin siellä ei voi trollailla ja sehän on kovin ikävää jos pääasia ei ole tiedon saanti;)
Vähän niin kuin sinäkin pidät trollailuna kaikkea mikä ei ole sinulle mieleen. Miksi et muuten pysy niillä palstoilla, joihin pitää kirjautua? Siellä saisit keskustella kaltaistesi vain oman mielipiteen totuudeksi hyväksyvien kanssa.
Mistä sinä sellaista olet kuullut, että asiallisilla palstoilla ei olisi eriäviä mielipiteitä? Itseasiassa niillä on joskus hyvinkin kiivasta sananvaihtoa mutta erona on se, ettei siellä aleta haukkumaan ja eriävät mielipiteet perustellaan. En ole tainnut missään vaatia, että kenenkään pitäisi olla kanssani samaa mieltä. Olen kertonut oman mielipiteeni asioihin ja perustellut ne, joskus jopa laittanut linkkejä mistä asian voi tarkistaa. Sellainen vain ei ole niiden trollien mieleen.
On noilla asiallisillakin palstoilla aika ajoin käynyt trolleja yrittämässä, vaan ne lähtee hyvin pian livohkaan.
Ehkäpä olisikin parempi jättää tämä palsta, koska annetut neuvot eivät kelpaa. Eihän se minulle mikään menetys ole, mutta miten niiden trollien käy jos kukaan ei ole heitä vastassa;) Tosin ainahan löytyy niitä jotka haluaa tietojaan jakaa, hekin aikanaan kyllästyvät kuten niin moni vakiokirjoittaja vuosien mittaan on jo tehnyt. Tai vastaamaan toinen trolli, siitähän se vasta kehittävä keskustelu aikaan saadaan. Kuten aikanaan todistettua, on niitäkin jotka väittelee itsensä kanssa kun muuten ei riitaa aikaan saa. Mitä sellainen käytös kertoo kyseisestä ihmisestä?
Ikävä kyllä ne trollailut vaan näkyy kilometrien päähän ja onhan se trollista ikävää jos jää kiinni "housut nilkoissa" ja menee hyvä riitely hukkaan ;) Mutta muutamalla muulla tämän palstan osiolla lukemassa käyneenä, sanoisin että täällä sentään on paljon siistimpää. Joillakin on vaan se ajatus, että nimettömänä kirjoittava on tuntematon ja silloin voi sanoa mitä tahansa. Yhteistä näille tyypeille on se, ettei kenelläkään heistä ole kanttia vasten kasvoja esittää kirjoittamiaan mielipiteitä.
Mutta koskapa Suomi on vapaa maa, niin ajoittain käyn vastailemassa siihen mihin katson aihetta olevan. Ihan riippumatta siitä mitä kysyjä on mieltä tai kukaan muukaan.
Fiksuin kirjoitus aikoihin!
Osasit kirjoittaa palstan meiningin erittäin osuvasti, nostan sinulle hattua!
Äskeinen viestini taisi lipsahtaa väärään paikkaan, mutta itse itseäni toistaen kiitän ja kumarran fiksuista kirjoituksistasi joissa totuus palstasta käy hyvin ilmi.
Itsekin olen vuosikausia palstaa seurannut ja kyllä sitä jo aika hyvin on oppinut huomaamaan että kuka trollaa, kuka provosoi ja kuka on aidosti oikealla asialla. Ihan turha väittää ettei tämä(-kin) Suomi24´n palsta kuhisisi trolleja! Kuhisee tämä!
Jokunen vuosi sitten palstalla pyöri paljonkin hyviä ja asiantuntevia kirjoittajia jotka esiintyivät vakinikeillään, mutta pitkään aikaan en ole nähnyt yhdenkään entisen "vakinikin" kirjoituksia. Miksiköhän? Ehkä juuri sikisi että monikin kyllästyi siihen kun trollit vesittivät kaikki vastaukset jänkytyksellään, ja eräitä vakkareita alettiin jopa palstalla haukkumaan. Esim. juuri siksi eräs tuolloin eläinlääketieteellisessä opiskeleva vakikirjoittaja jätti palstan oman onnensa nojaan kun hän sai aina kurat niskoilleen vaikka varmasti asiantuntevasti vastaili ja kokemuksistaan kirjoitti (erikoistui nimenomaan pieneläimiin ja kävi harjoittelemassa Englannissakin). Harmi, sillä moni uusi kissanomistaja ja jopa "vanha partakin" varmasti mieluummin haluaisi faktatietoa eikä patskanjauhantaa.
Joskus on tullut mieleen että rekkautumispakko tai ainakin aktiivinen ja asiallinen sefu olisi kissapalstalla paikallaan!
Luultavasti osa noista "vanhoista parroista" vähintään lukee ja osa jopa vastaileekin, vaan eivät käytä välttämättä vakionikejä. Jos muistelen vanhoja aikoja, niin vakinikin käyttäjille esitettyihin kysymyksiin kommenoitiin jopa "eiks tähän muka saa muut vastata", tai "ei tää oo mikään ......:n vastauspalsta". Niinhän ei kukaan voi yleisellä palstalla toimia eikä vastailuja kieltää, eikä sitä kukaan kieltänytkään. Joillekin vain sellainen suoran, nikille esitetyn kysymyksen esittäminen ei ollut mieleen. Osa haukuttiin todellakin rajusti ja taisipa jollekin jopa tulla häiriöviestejä omaan sähköpostiin saakka. Siitä muistelen lähteneen jopa tutkintapyynnön poliisille, sen verran rajua oli meno.
Uskon kyllä, että monikin kirjoittaja tietää tämän palstan toimintatavat ja sen, että hätätilanteessa kysymyksiä ei kannata tänne kirjoittaa. Sellaisista aina alkaa miettimään, että kyseessä on provo tai trolli, usein se tulee myöhemmin ilmi, että niin todellakin on.
Toki osa kirjoittajista ei osaa asettua vastaajan "pöksyihin" vaan ajattelee niin, että "kun asia on itselle selvä kuin pläkki, muutkin sen tietää". Eihän se todellakaan niin ole, vaan muut eivät tiedä mitään mitä ei ole selkeästi esille laitettu. Kukaan meistä ei ole ajatustenlukija, ei se lääkärikään jos klinikalle soittaa eikä kerro muuta kuin "kissa on kipee, mikä sil on".
Jännä on ollut huomata, että lääkäreiden vastauspalstalla esitetään näitä samoja kysymyksiä. Siellä hyvin usein vastaukset on samoja, mutta kukaan ei ala jänkkäämään vastaan jos lääkäri pyytää kissan tutkimuksiin viemään "ei mul ole rahaa, eiks mitään ilmasta hoitoo oo". Toki lääkäriltä sellainen vastaus on asiantuntijan ja täällä omistajan, olkoonkin samanlainen. Mutta moni jättää soittamatta lääkärille vain koska silloin hänen on se tehtävä nimellään ja on ikävää vastata "ei mul oo rahaa...". Kasvottomana netissä senkin voi jättää tekemättä. Olen tosiaan ollut sivustaseuraajana todistamassa montakin kertaa soittoja huolestuneilta omistajilta. "tää on niiiiin kipee, et se olis just nyt saatava lääkettä", mutta kun klinikalta sanotaan, että pitää tulla näyttämään, eläin tervehtyy just siltä seisomalta "ei se nyt niin kipee ole".
Minäkin olen tuon rekkautumispakon kannalla, tai sitten sefu olisi hyvä vaihtoehto.
Kiitän ja kumarran, sillä allekirjoitan tuonkin tekstisi täysin.
Itsekin kirjoitin vakinikillä pitkän aikaa, mutta nykyisin harjoitan vain "yhteenlaskentaa" sattuneesta syystä, eli en viitsi enää saada haukkuja niskaani joita minullekin ropisi vaikka yleensä aina kirjoitankin asiallisesti ja vain asiaa josta toivon mukaan jotain tiedän (ja olen ahkera tiedon hankkija nimenomaan asiantuntijoilta!).
Sen kyllä tunnustan, että joskus itsekin kilahdan täysin ja vastaan hieman liian ärhäkästi, mutta kun vuodesta toiseen on saanut lukea niitä viestejä tyyliin "mun kissalta puuttuu puoli päätä, mitä teen?" tai "otin 5 viikkoisen pennun kun muuten se olisi tapettu" tai "kissa on ollut 3kk kadoksissa, missähän se on?" ja "mun kissa makaa lattialla tiedottomana, mikähän sillä on?" jne. jne.
Varmasti osa em. tyylisistä kirjoituksista on trollausta, mutta on varmasti niitäkin jotka joko ovat tai heittäytyvät avuttomiksi juuri silloin kun pitäisi tehdä edes jotain kissansa hyvinvoinnin eteen! Onko nykyiset kissojen omistajat yhtä uusavuttomia ja vastuuta pakenevia kun lasten vanhemmat? Viittaan em. siihen kun eilen kuulin radiosta että lasten vanhemmat haluavat yhä enenevissä määrin lykätä kasvatusvastuuta päiväkodeille ja kouluille! Taidan eksyä jo aiheesta? :)
Palstan "kurinpidolliset toimet" ehkä saisivat aikaan sen, että ihan vilpittömästi tietoa ja neuvoja hakevat saisivat asiallisia vastauksia joista ehkä oppia ottaa, eikä nykyisenlaista sillisalaattia jossa yksi sanoo että tee näin, toinen että älä he*vetissä tee ja kolmas puhuu jo puutaheinää. Ota siinä sitten selvä että ketä uskoa ja ketä ei!
Mutta.. emme kai halua samanlaista "diktaattorisefua" joka meillä viimeksi oli? Eli ehkä viisaampi olisi meidän kaikkien edes yrittää parantaa palstakäyttäytymistämme ja yrittää ajatella asioita rakkaittemme eli kissojemme hyvinvoinnin kannalta! Toki joskus hyvä ja harmiton provo saattaa huvittaa, mutta ei ihan viikosta viikkoon, eihän?
Kissapalsta ei ole pahin riitelypesäke. Käykää lukemassa esim. koirapalstaa niin siellä seriffiä ihan oikeasti tarvittaisiin.