Miksi ilma kuumenee turbon jälkeen yli
100 astetta?
Viime selitykset meni melkein kokonaan
jääkaapin toimintaan ja muihin ihme höpötyksiin!
100 astetta?
Viime selitykset meni melkein kokonaan
jääkaapin toimintaan ja muihin ihme höpötyksiin!
Välijäähdytin - toinen kerta!
Viljo
165762
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei se ilma lämpene turbon jälkeen vaan turbossa. Ilma, kuten muutkin kaasut, lämpenee paineen noustessa. Lisäksi turbon turbiinipuoli lämmittää kompressoripuolella olevaa ilmaa kuumien pakokaasujen vuoksi.
pV=nRT siinä on vastaus josta selviää ainakin suureksi osaksi läämpötilan nousu.
jos tilavuus V ja ilman määrä n ovat vakioina ja painetta p nostetaan niin myös lämpötilan T on noustava. R on moolinen kaasuvakio. Myöskin turbopuoli luovuttaa jonkin verran lämpöä (kuumat pakokaasut).
"Lämpötilalla" tarkoitetaan lämpöenergian ja tilavuuden suhdetta, tai lämpöenergian tiheyttä...
Jos kaasun ja lämpöenergian määrä pysyy vakiona, mutta tilavuutta pienennetään, niin lämpö nousee. Ja vastaavasti jos tilavuutta suurennetaan, niin lämpötila alenee...
Edellä mainittuihin kylmäkoneisiin tämä liittyy siten, että kun paineen noustessa lämpötila nousee, mutta lämpömäärät pysyvät vakiona... Korkeapaineisesta kaasusta alkaa haihtua lämpöä... Kun painetta alennetaan alkaa kaasu kylmetä, jolloin se pyrkii ottamaan takaisin menettämänsä lämmön...
Pakopuolen lämmittävä vaikutus kuitenkin on marginaalinen?
Ilmamäärä on kuitenkin sitä luokkaa että kotelosta ilmaan siirtyvä lämpömäärä on mitätön ilman puristamisesta johtuvan lämmön nousun rinnalla.
Tuli uutena asiana että itte turbon kuumuus ei lämmitä eniten ilmaa... Miten muuten tuo välijäähdyttimen hyödyt/haitat. Olen harkinnut välijäähdyttimen väsäämistä, mutta mietin että piteneekö turboviive paljonkin... en tykkää siitä. Mites talvella -20C pakkasella, miksei turboautot hyöki sillon ihan erilailla kun kesähelteellä? Puhutaan samanlämpöisistä moottoreista kuitenkin, joista toinen saa 40-50C viileämpää ilmaa.
Eihän pakkanen vaikuta pelkästään turbo-koneisiin...
Pakkasellahan ilma on tiheämpää... (vrt. kuumailma) Pakkasella on samassa tilavuudessa enemmän happea. Huolimatta siitä onko kyse turbo-koneesta vai ei... Mutta eihän moottorin voima ole pelkästä ilmasta peräisin... Kun laitetaan turbo, tai turbon perään välijäähdytin, niin jotta ko. operaatiolla saisi lisätehoa, hukkatehon sijaan, täytyy lisätä myös polttoaineen syöttöä.
Koska ainakaan minun tietääkseni harvempi ruuvaa syöttöä aina lämpötilan mukaan, niin vaikka kylmällä olisikin enemmän happea sylinterissä, niin se vaan jää käyttämättä.
Kyllä on anturit jotka havaitsevat ilmantiheyden, eli esim. lämpötilan muutoksen aiheuttaman vaihtelun, ja lisäävät/vähentävät syötön sopivaksi tämän kautta. Tai havaitsevat lambda-anturilla että seos on rikas/laiha ja sen mukaan tekee korjaustoimenpiteen kartaston mukaan.
Siksi moottorissa kiertää jäähdytysneste!
Eikä vesi voi kiehumatta lämmetä yli sadan asteen!
kylläpäs vain vesi voi lämmetä yli sadan asteen, kuhan vain nostetaan painetta, mm. jos autossa on 0,5bar ylipaine jäähdytysjärjestelmässä niin vesikierron lämpötila on silloin n. 127 astetta celciusta....
laita iso välijäähdytin ja tee isompi pako putki ettei ahista niin rupee lämmöt olee kohalleen
ahtopaineen noustessa,kokoonpuristetun ilman lämpötila alkaa kasvaa.Lämpeneminen on sitä suurempaa,mitä korkeampi on paine.Myös virtausvastuksen aiheuttama kitka nostaa imuilman lämpötilaa.koska kuuma ilma sisältää vähemmän happea kuin kylmä,se laskee moottorin tehoa.Imuilman lämpötila vaikuttaa n1hv/aste.Ahtimelta lähtevän ilman lämpötila saattaa nousta 150 kieppeille.mitä kuumempaa ilmaa moottorille menee sitä herkemmin se alkaa naputtamaan.Tällöin moottorinohjausyksikkö säätää sytytystä myöhäisemmälle joka taas aiheuttaa tehohäviön.jos sytytys siirtyy erittäin myöhäiselle alkaa ahtimen turbiinikotelo kuumentua ja siitä myös koko ahdin kuumenee ja tämä taas puolestaa kuumentaa taas entisestään imuilmaa.kyllä se välijäähdytin kannattaa olla reilun kokoinen varmaan turbokin on pitkä ikäisempi laakeri ei käy niin kuumana.
"Imuilman lämpötila vaikuttaa n1hv/aste"
Ohhoh! Melkoisia lukemia heitellään. Mietitäänpä hetki... välijäähdytin saattaa hyvinkin pudottaa imuilman lämpötilaa 50 celsiusastetta, jolloin tehoa tulisi 50 hevosvoimaa. No, 1000 hv:n kilpamoottorissa ero ei olisi kovinkaan suuri, kun taas 100 hv:n katumoottorissa tehoero olisi jo hyvin suuri...
Yleensä nyrkkisääntönä on ollut noin 1% lisää tehoa jokaista 5 celsiusastetta kohden. Esimerkiksi (yksi monien muiden dynottamieni autojen ohessa) omassa nykyisessä harrasteautossani isompi välijäähdytin pudotti ilman lämpötilaa noin 30 celsiusastetta (70 -> 40) ja tehoa saatiin noin 35 hevosvoimaa, joka vastaa siis 6-7 prosentin tehonnousua. Lisäksi täytyy tietysti ottaa huomioon, että imuilman lämpötilan laskeminen saattaa mahdollistaa suuremman sytytysennakon käyttämisen ja tuo näin vielä lisää tehoa, mutta tällöinkin puhutaan korkeintaan joidenkien prosenttien tehonnoususta. Omassa autossani ennakon lisääminen ei enää tuonut lisää tehoa.
Ettei vaan olisi sen takia, että kun kierroksia on n. 250'000, niin jos on vähänkin kitkaa, niin lämpöä tulee paljon...
Jos turbon laakeri olisi kuiva teräslaakeri, niin se sulaisi hetkessä...
... kun oikein mietitään, niin turbojen kierrokset ei yleensä nouse yli sadan tuhannen (100 000)... mutta silti ihan hyvä pointti.
niin on