Viikonloppuna siellä vierailimme ja tulipa tilaisuus kiivetä uuden järeähkön traktorin pukille istumaan. Kyllä täytyy todeta että pitkä vihellys pääsi kummaltakin meiltä, kyseinen kabiini ei juurikaan näyttöineen ja nappuloineen häviä reittiliikennekoneelle, jonka ohjaamoon ystävällinen lentäjä meidät kutsui tutustumaan aikoinaan! Esittelijältä siinä hetken tenttasimme koneen ominaisuuksia niin hetken päästä hänkin myönsi että ihan normaalilta suomalaistalonpojalta osa koneen suorituskyvystä jää hyödyntämättä, parhaiten menee kuulemma oppi perille kun talon rippikouluikäiselle pojalle niksit neuvoo, hän ne sisäistää helposti ja sitten isäntää opastaa päivittäin. Kun edelleen tenttasimme mikä merkitys on maatalouden kustannusten kasvuun tämmöisellä plyyssimattotraktorilla kun viereisellä osastolla esiteltiin selvästi huokeampaa perinteikästä merkkiä joilla esittelijän mukaan samat työt hoituu paremmalla käyttövarmuudella ja puolta pienemmillä pääomakuluilla, tämän fiinimmän koneen esittelijä vain kivahti että tämmöisiä ne isännät ostaa! Vaimo kotimatkalla tutki sitten näyttelystä saadusta maatalouden aikakausilehdestä myyntitilastoja, merkit ovat vähentyneet huomattavasti ja ostot keskittyneet näihin kalliisiin premium traktoreihin, kokonaistaloudelliset belarukset, zetorit, ursukset, fiatit ja fordit ovat kadonneet! Minä siinä sitten illalla tutkin tilannetta tyäläisten henkilöauton hankinnan näkökulmasta, siellä alemmassa keskiluokassa ja pikkuautoluokassa on kovasti suunta huokeampiin, on kiaa, daewoota, hyndaita, daciaa tulossa polkemaan hintoja ja kysyntä näyttäisi vain näillä olevan rekisteröintitilastoissa ylöspäin!
Kunnioitimme läsnäolollamme elonkorjuun alkamispäiviä
Vaimon kanssa
20120
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei ne kiiat hyndait sunmuut halvat autot ainakaa markettien parkkipaikoilla näy...mersua volvoa audia bemaria.....niilä nykyisin Suomessa ajetaan
Kyllä on verokirja miesten ja naisten tulotaso kasvanut viime vuosina huikeasti, jos siihen vertaa miten kalliilla autoilla tänäpäivänä ajellaan
Kaikki lyhyemmät matkat, autoa käytetään vaan pitemmillä matkoilla ja sadekeleillä!
Mutta sinänsä tuo aloitus nyt on kaikessa koomisuudessaan ihan asiallinen, konekustannusten hintaa päivitellään, mutta sitähän myyjät myy mitä kaupaksi menee!
Niin no välttishän se tavallinen kirjoituskonekin ihtekullekin duunis vaan kaikil pitää olla noi tietsikat ja säädettävät työtuolit ;D
Yritäppäs ostaa Fiat, tai Ford, kun sellaisia ei valmisteta, et ole oikein ajantasalla. Suuret traktorinvalmistajat ovat fuusioituneet, esim. New Holland on ostanut Fordin ja Fiatin, ja monikansallinen Acco valmistaa ainakin Valtraa, ja Massey-Fergusonia, monia muita. Lentokoneen ohjaamossa et ole käynyt, jos traktorin ohjaamossa on mielestäsi yhtäpaljon mittareita ja säätimiä. Olen käynyt helikopterin ohjaamossa, ja siellä oli ainakin 50 kertaa enemmän mittareita ja säätimiä.
Ette ilmeisesti olleet taas kumpikaan selvinpäin, kalja tekee tehtävänsä.
Kerropa tarkemmin mitä merkkiä ja mallia oli se plyysimattotraktori, ja vastaavasti huokeampi perinteinen malli?
Emme merkkiä mainitse koska maanviljelijät ei suhtaudu ammattimaisesti traktorivalintaan läheskään aina vaan ovat tunteiden, vanhojen periaatteiden ja taitavien markkinamiesten vietävissä joten analyyttinen keskustelu eri merkeistä olisi hyödytöntä.
Sen sijaan siitä voidaan keskustella mitä lisä-arvoa tuo viljelijälle nämä nykytraktorien kyynärnojahallintalaitteet, portaattomat voimansiirrot, ajo-opastimet ynnä muut markkinamiesten muka välttämättömäksi luokittelevat ominaisuudet kun monellakaan tilalla ei tunteja tule juurikaan tuhatta enempää.
Turvekeisaria jututimme oikein hartaasti näistä maataloustraktorien nykyominaisuuksista, hänelle oli tärkeintä hyvä tuntuma hallintalaitteisiin kun käytetään yli kymmenen metriä leveitä jyrsimiä, tukostilanteessa käsi pitää osua salamana oikeaan vipuun, ei ole aikaa etsiä pientä nappia joka vaatii katsekontaktin, portaattomat voimansiirrot syö hyötysuhdetta merkittävästi ja lisää huoltokustannuksia ja ajo-opastimet sai valvoneenkin urakoitsijan nauramaan, ei kuulemma löydy niin isoa peltoa suomesta että sellaista tarvitsisi hän! Mukavia varusteita edellämainitut ovat hänenkin mielestään, mutta eivät taloudellisesti kuoleta itseää.
taitaa olla miljoonas provoilu aiheesta, nälhin ei kannata lahteä mukään.
näin urakoitsijana päälle 2000 tuntia vuodessa portaattomalla Pirkka Fendillä ajavana voin sanoa että tervetuloa tekemään samat tunnit vaikkapa Ursuksella tai Fordsonilla. Olen itse ajanut samat tunnit useampana vuonna Finn Ursuksella, hankkeet tahtoivat upota remontteihin, ei ole ollut ikävä niitä vuosia.
Voin ihan suoraan sanoa että kirjoituksesi on pahemmalaista vittuilua ja semmoiseksihan se on tarkoitettukin. Tuollaiset kusipäät jotka yleistävät asioita ja syyllistävät kaikki traktorin ostajat joutaisivat oikeasti töihin -70 luvun Belaruksella, kokemusta siitäkin, niin jäis jonnejoutava paskanjauhanta vähemmälle.
Syy miksi henkistä tilani voi kutsua tuohtuneeksi on se, että selkä ja muutama muu nivel on niistä ihannoimistasi koneista niin huonossa kunnossa että haittaa melkoisesti työntekoa. Taloudesta puhuttaessa, minkä arvoiseksi ajattelet ihmisen terveyden, nykyaikaisella koneella työskentelevällä on varmasti enemmän työvuosia edessä, kuin niillä vanhoilla yksinkertaisilla koneilla ajaneilla oli samanikäisenä. Toisekseen olen tuossa seuraillut niitä halpatraktoreiden kanssa painivia isäntiä, jatkuvasti olemme joutuneet auttamaan kun se halpa on muuttunut takuuajan jälkeen korjaamolla makaavaksi kalliiksi rohmuksi, jonka työmäärä jää alle tuhanteen tuntiin vuodessa kun urakoitsija tekee sen työt.
Turvekeisiarien jututtaminen ei maatalouskoneista puhuttaessa ole oikea henkilö asiantuntijaksi, nevalla kysytään koneista ihan eri ominaisuuksia kuin pellolla ja tiellä.
Ollut kuitenkin ihan maatilan traktorivalinnasta, joilla isäntä erittäinn harvoin ajaa edes normi 8 tunnin työpäivää, saati sitten istuisi putkeen useampia tunteja kuin muutamana päivänä vuodessa. Suurin syy löytyy isännästä itsestään, istuimen kunnosta ja oikeasta säädöstä ei viitsitä huolehtia.
Ja se on miehen pehmeyttä/jo olemassa oleva vika jos ei näillä nykyään markkinoilta löytyvillä koneilla ilman selkärikkoa ja muita vaivoja saa maatilan töitä tehtyä. Menkää kokleilemaan dumpperin ajoa tai louhokselle iskuvasaralla hakkaamaan niin tiedätte mitä on konehommat!
Ja mitä tulee niihin traktorin ominaisuuksiin, niin esimerkiksi Suomen turvesoiden yleisin työmyyrä lienee myös maatalousvaltaisen Ruotsin ja Tanskan myydyin traktorimerkki. Kertooko edellämainittu sitten koneen ylivertaisuudesta vai neva/maatalouskäytön samankaltaisuudesta sitä voi edellä kirjoittanut täppäri tykönään miettiä....
taitaa olla miljoonas provoilu aiheesta, nälhin ei kannata lahteä mukään.
tuo traktorilla ajo on vain piste iin päälle kun katsotaan viljelijän ruotoon kohdistuvia rasituksia, ei se traktorilla ajo sitä turmele tai pelasta merkistä riippumatta...
kysehän olikin trollaajan halusta laittaa isännät ajamaan jollain Belaruksella tai sen tasoisella koneella. Kyllä normaalikokoisen maatilan yleisin traktori todellisuudessa on noin kymmenen vuotta vanha Valtra ja uudemmatkin ovat yleensä tilakäytössä niitä halvemman luokan koneita. Urakoitsijat hankkivat yleensä kalliimpia ja monipuolisilla ominaisuuksilla varustettuja koneita.
Täytyy muistaa että tiloja on monenlaisia ja niiden tarpeet vaihtelevat, traktorin hankinta on pitkän ajan investointi.
myös pärjäis mainiosti poljettavilla sorveilla ja liitokset vois tehdä niittaamalla hitsaamisen sijaan niin säästyis sähköä.
kuinkas se sorvin omista saa yhteiskunnan rahaa sorviinsa, useinmiten ei yhtään. Oman työn täytyy maksaa sorviin sijoitetut mukavuusvarusteet....
ja niittaajallekkaan ei yhteiskunta varmaan anna rahaa joustavan lekan varteen....
keleesti antaakin.
Haun mukainen projektilistaus: 8313 projektia
Projektikoodia tai projektin nimeä klikkaamalla avautuu projektikohtainen kuvaus. Taulukon tiedot voidaan lajitella nousevaan/laskevaan järjestykseen otsikkoa klikkaamalla. Tiedot voidaan muuntaa toiseen tiedostomuotoon listauksen alaosasta löytyvällä toiminnolla.
Koodi Rahasto Projektin nimi Ohjelma / osio Tl Viranomainen Toiminnan tila Aloituspvm Päättymispvm Toteuttajan nimi Myönnetty EU- ja valtion rahoitus Toteutunut EU- ja valtion rahoitus Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä
S11505 ESR Keski-Pohjanmaan ESR tekninen tuki 2010 Valtakunnallinen osio 5 Keski-Pohjanmaan liitto Toiminnassa 1.9.2010 31.12.2013 Keski-Pohjanmaan liitto 3 600 1 895 3 600 1 895
S11506 ESR Yritysten Taitava Keski-Suomi, vaihe II Länsi-Suomen suuralueosio 1 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.1.2011 31.12.2013 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 724 750 0 2 679 334 0
S11507 ESR Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti Pohjois-Suomen suuralueosio 2 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.12.2010 30.11.2013 Oulun Työllistämis- ja kierrätysverkko - Oulun Tyki ry 110 414 32 411 349 120 36 766
S11508 ESR Pesti kii! Etelä-Suomen suuralueosio 2 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 22.11.2010 31.7.2013 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 45 000 2 741 262 300 3 916
S11509 ESR Benchmarking-matka Irlantiin Länsi-Suomen suuralueosio 4 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta päättynyt 1.9.2010 31.10.2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 15 997 0 29 297 0
S11510 ESR TASKU, työvoimapoliittiset toimenpiteet Länsi-Suomen suuralueosio 2 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.8.2010 31.12.2011 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 164 000 0 164 000 0
S11511 ESR SPR:n Kontti - väylä tulevaisuuteen Pohjois-Suomen suuralueosio 2 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.1.2011 31.12.2013 SPR:n Kontti-kierrätystavarataloketju 93 254 0 318 573 0
S11512 ESR NÄYTÖN PAIKKA - Pajat ammattitutkinnon näyttöpaikoiksi Itä-Suomen suuralueosio 2 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.11.2010 31.12.2011 Savonlinnan Toimintakeskus ry 185 055 31 378 195 055 31 378
S11513 ESR VaSiTe - Nuorten työelämään ja koulutukseen sijoittumisen edistäminen Turun seutukunnassa Etelä-Suomen suuralueosio 2 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.1.2011 31.12.2013 Turun ammatti-instituutti - Åbo yrkesinstitut 65 625 0 517 760 0
S11514 ESR Työelämästartti Länsi-Suomen suuralueosio 2 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.1.2011 31.12.2013 Satakunnan koulutuskuntayhtymä 144 240 0 511 500 0
S11515 ESR TULKKI-kumppanuusverkosto Etelä-Suomen suuralueosio 3 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.1.2011 31.12.2012 Saimaan ammattikorkeakoulu Oy 200 000 0 250 000 0
S11516 ESR Uudet hitsausalan kansainväliset asiantuntijakoulutukset Etelä-Suomen suuralueosio 4 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.5.2010 31.12.2012 Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Koulutus- ja kehitämiskeskus 50 274 0 67 031 0
S11517 ESR SPR:n Kontti - väylä tulevaisuuteen - TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET Pohjois-Suomen suuralueosio 2 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.1.2011 31.12.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 450 810 0 676 210 0
S11518 ESR Periskooppi - Luovien alojen ja matkailun verkosto Etelä-Suomen suuralueosio 3 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.10.2010 30.9.2012 Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy/Humanistinen ammattikorkeakoulu 90 649 0 179 709 0
S11519 ESR Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti - TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET Pohjois-Suomen suuralueosio 2 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 1.12.2010 30.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 175 000 0 635 313 0
S11520 ESR SimLab - Simulaatiolla osaamisen edistämistä Etelä-Suomen suuralueosio 3 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnassa 3.1.2011 31.12.2012 Saimaan ammattikorkeakoulu Oy 92 700 0 240 600 0
ei toisten rahat lopu!
JANKKAAVAT OMALLE PALSTALLE
Miksi pitäisi ostaa belaruksia tai zetoreita, kun kiinalaisia traktoreita saa paljon halvemmalla? Eikös ne kiinanpelit olisi kaikkein kokonaistaloudellisimpia.
Kerro merkki ja malli ja tekniset tiedot ja hinta.
Täällä niitä
http://www.kellfri.se/fi/include/groups.php?catid=0&groupid=128
http://www.china-tractors.com/
http://www.china-tractors.com/product/Kama-TS800.html