Myin vähän vajaa 4 vuotta sitten 1947 vuonna rakennetun rintamamiestalon. (itse asuin talossa 2,5 vuotta jonka sitten myin muuttuneiden elämäntilanteiden takia. En tehnyt talossa itse mitään remonttia.) Taloon tehtiin ennen kauppoja Kuntokartoitus, jossa myös ostajat olivat läsnä. Kartoitus tehtiin loppukesästä ja kartoittaja mainitsi kosteuspitoisuudesta, mutta mietti että se johtuu luultavasti ilmankosteudesta sillä hetkellä. Purut katsottiin lattian alta ja näyttivät terveiltä loppuun asti. Keittiön putket katsottiin, että eivät olleet vuotaneet. Edellinen omistaja oli ne muovittanut. Myös siinä puussa missä talon pystypuut lähtevät todettiin, että pintalahoa löytyy (keittiön yhdeltä seinältä), mutta ei kuulemma edellyttänyt vaihtoa. Alapohjan kuntokartoittaja katsoi olevan ehjä.
Kolme ja puoli vuotta talon myynnistä talon ostajat soittivat minulle, että olivat keittiöremonttia tehdessään huomanneet, että pystypuut ovat lahoja ja että purut ovat märkiä ja betoni alta haljennut ja että ehkä sen takia päässyt kosteutta. (eli kosteutta ja lahoa oli löytynyt juuri niistä paikoista keittiöstä mistä tutkittiin kuntokartoittajan kanssa)
Ostajat pyysivät muutamia satoja korjauskuluihin. Sovimme silloin puhelimessa, että maksan puolet heidän vaatimistaan rahoista. En mennyt silloin käymään paikanpäällä, koska summa oli kuitenkin noin pieni.
Pari viikkoa myöhemmin he soittelivat illalla yhdeksältä, että ei se sovittu rahasumma sovikkaan heille ja että huomenna aamulla klo. 08.00 sinne on tulossa kustannusarvioija ja ensiviikolla heillä on asianajajan luona käynti.
Uusi lasku tulikin sitten hetkenpäästä ja se olikin jo lähellä 20.000 Euroa.
Mielestäni asia on ristiriitainen. Meidän tarkastuksessa mainittiin jo pintalaho siinä puusta, mistä pystypuut lähtevät. Pystypuut olivat nyt heidän mukaansa lahot keittiöstä yhdeltä seinältä), eikö se ollut silloin jo heillä tiedossa, että siellä suunnalla saattaa olla enemmänkin lahoa? Ja jos kerran kuntokartoituksessa jo silloin mitattiin kosteuspitoisuuksia, niin hehän sen jo sitten silloin tiesivät ja ottivat riskin talon ostaessaan?
Ja alapohja oli myyntikartoituksessa ehjä, ei halkeamia ja heidän mukaansa betonissa oli nyt halkeama, niin eihän se enää ole minun korvattava jos se halkeama on tullut myöhemmin..? Tälle betoni-lattialle ei minun tietääkseni ollut tehty mitään sitten talon rakentamisen.
Muutaman viikon päästä olisi sovittelukäynti.
Edellinen omistaja oli tehnyt taloon remonttia...ehkä 80-90 luvulla...
Osaisiko kukaan asiantuntija vastata...tai vastaavanlaisia kokemuksia kenelläkään?
Kolme ja puoli vuotta talon myynnistä talon ostajat soittivat minulle, että olivat keittiöremonttia tehdessään huomanneet, että pystypuut ovat lahoja ja että purut ovat märkiä ja betoni alta haljennut ja että ehkä sen takia päässyt kosteutta. (eli kosteutta ja lahoa oli löytynyt juuri niistä paikoista keittiöstä mistä tutkittiin kuntokartoittajan kanssa)
Ostajat pyysivät muutamia satoja korjauskuluihin. Sovimme silloin puhelimessa, että maksan puolet heidän vaatimistaan rahoista. En mennyt silloin käymään paikanpäällä, koska summa oli kuitenkin noin pieni.
Pari viikkoa myöhemmin he soittelivat illalla yhdeksältä, että ei se sovittu rahasumma sovikkaan heille ja että huomenna aamulla klo. 08.00 sinne on tulossa kustannusarvioija ja ensiviikolla heillä on asianajajan luona käynti.
Uusi lasku tulikin sitten hetkenpäästä ja se olikin jo lähellä 20.000 Euroa.
Mielestäni asia on ristiriitainen. Meidän tarkastuksessa mainittiin jo pintalaho siinä puusta, mistä pystypuut lähtevät. Pystypuut olivat nyt heidän mukaansa lahot keittiöstä yhdeltä seinältä), eikö se ollut silloin jo heillä tiedossa, että siellä suunnalla saattaa olla enemmänkin lahoa? Ja jos kerran kuntokartoituksessa jo silloin mitattiin kosteuspitoisuuksia, niin hehän sen jo sitten silloin tiesivät ja ottivat riskin talon ostaessaan?
Ja alapohja oli myyntikartoituksessa ehjä, ei halkeamia ja heidän mukaansa betonissa oli nyt halkeama, niin eihän se enää ole minun korvattava jos se halkeama on tullut myöhemmin..? Tälle betoni-lattialle ei minun tietääkseni ollut tehty mitään sitten talon rakentamisen.
Muutaman viikon päästä olisi sovittelukäynti.
Edellinen omistaja oli tehnyt taloon remonttia...ehkä 80-90 luvulla...
Osaisiko kukaan asiantuntija vastata...tai vastaavanlaisia kokemuksia kenelläkään?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kokemusta on kyllä...
Myimme vanhan talon, johon tehtiin ostajan läsnäollessa kuntotarkastus. Tarkastuksessa todettiin joitain lahovaurioita alapohjassa, salaojien puuttuminen sekä listattiin tarve lisätutkimuksiin. Kaupat kuitenkin tehtiin, ostaja mainosti kuinka hän on nyt tutkinut raportit tarkkaan yms. shittiä, eikä näe estettä kaupanteolle.
Kaupat tehtiin ja sitten alkoikin varsinainen rumba korvausvaateiden kanssa. Talostahan oli löytynyt lahovaurioita...
Emme suostuneet maksamaan, koska katsoimme ostajan olleen tietoinen asiasta. Tappelu jatkui käräjille asti, jossa todettiin samaa: ostaja oli laiminlyönyt selonottovelvoitteensa joiltain osin ja toisaalta ollut osittain tietoinen talon ongelmista. Ostaja maksoi remonttinsa ja meidän asianajajakulut.
Jos olette tehneet kaupan jo neljä vuotta sitten ja silloin tarkastusraporttiin kirjattu nuo tutkimukset niin väittäisin, että melko vaikeaa on ostajan osoittaa vaurioiden olleen talossa jo ennen kaupantekoa.
Oih...täytyy toivoa, että asia on näin. Itse naispuolisena kun en hirveästi rakennus asioista tiedä. Ja ihana kuulla, että vaihteeksi on näinkin päin käräjillä päätetty.
Sitä laiminlyöntiä itsekin olen miettinyt, että varsinkin nyt tosi kylminä ja paljonlumisina talvina he eivät ehkä ole osanneet hoitaa taloa oikein. Ja se, että olisihan heillä tosiaan ollut velvollisuus tarkistaa asia.
Ja talon hintakaan ei ollut todellakaan mikään päätähuimaava.
Ahneella ostajalla on toivottavasti p... loppu. Ei kannata suostua!
Jotenkin tuntuu ihmisten oikeustajunnan heittävän kuperkeikkaa.
Yleensä vanhempi rakennus myydään hieman halvemmalla. Jos käytetyn asunnon ostaja luulee saavansa uutta, siinä erehtyy. Elinkaari materiaaleilla on tietty aika joka oikeudessakin tuomioita annettaessa huomioidaan.
Oikeustapauksien ratkaisuja selanneena näyttää asianajajillakin olevan oma lusikkansa sopassa. Asianajokustannukset näyttää näyttelevän monessa tapauksessa merkittävää kuluerää riitatapauksissa.
Jeps, uskon että voitat asian, ostaja on laiminlyönyt omat velvollisuutensa, sama honna kuin esim tässä julkisuudessa olleessa Janne Katajan talokaupassa, hänhän ei tehnyt mitään hänelle kerrotuista/ tarkastusraportin ilmoittamasta kosteusongelmasta huolimatta, vaan antois asian olla, ja pahentua, ja myi sitten asunnon kunnossaolevana seuraavalle.
Tästä kiinni jäätyään, kuvitteli voivansa siirtää vastuun alkuperäiselle omistajalle, vaan oikeus ei tuota nielaissut.
ps, se puu, josta pystypuut lähtevät, on nimeltään alaohjauspuu.
No ette tietenkään ole korvausvelvollisia, miltään osin. Kaupat on tehty siten että sen hetkiset kyseisen alueen vauriot ovat olleet ostajan tiedossa ja paikalla on ollut vielä kuntotarkastaja joka asian voi vahvistaa. Eiköhän asiasta löydy mainintakin raportissa.
Jos alajuoksussa on ollut tuolloin havaittavaa lahoa (pintalahoa) niin kyllä se on merkki siitä että kyseinen alue on uuden omistajan seurattava ja korjattava ennenkuin vauriot laajenevat. Tuossa vaiheessa alajuoksua ei olisi tarvinnut uusia mutta kuitenkin vaurion aiheuttaja olisi tullut selvittää ja korjata, ettei vauriot pahene.
Runkojen laho aiheuttaa ilmavuotoja, koska tuolloin eristetila ei enää ole tiivis ja sen jälkeen vaurio kasvaa nopeammin. Tässä tapauksessa ulkopuolelta tuleva kosteus on jostain syystä päässyt rakenteeseen...
ehkä roiskevesi seinälle (puhdistamattomat tai lumen alasvääntämät vesikourut ), koska putkivuotoja tms ei ole ollut.
Tuossa tapauksessa, jossa pystykoolauksetkin lahonneet ja betoni halkeillut, kosteus on päässyt tarkastuksen jälkeen rakenteisiin.
Ilmeisesti betonin halkeamat ovat aiheutuneet jäätyneestä kosteudesta, betonikin on todistettavasti ollut ehjä kuntotarkastuksen aikoihin.
Ei sen jälkeen syntyneet vauriot kuulu teille ja sen aikaiset vauriot ostaja on hyväksynyt ja niistä tietäen kaupat tehnyt. Pyydä kyseinen kuntotarkastaja mukaan siihen alustavaan istuntoon jos mahdollista. Hänen läsnäolostaan on varmasti enemmän hyötyä kuin asianajajan paikallaolosta.
Asianajajasi kiistää vain ostajan vaatimukset, mutta ei osaa selventää millä perusteella ja miksi. Hänkin haluaa asian tuomioistuinkäsittelyyn, jolloin juttusi vasta muodostuu hänelle tuottavaksi. Sen jälkeen asia etenee sitten automaattisesti hoviin, koska kuluja on tullut jo paljon ja kukaan ei halua maksaa ennenkuin on pakko, joten täysi ja kallis kierros on edessä.
Tee kaikkesi että asia päättyy tuohon sovintoneuvotteluun ja vaadi että ostaja on itse myös paikalla, ei vain hänen asianajajansa.
Maksamaan et joudu näin maalaisjärjellä asiaa ajateltuna mitään. Ja parhaiten asia selviää kun sen selittää rakennusalan asiantuntija.
Kiitoksia kovasti näistä vastauksista ja vinkeistä. Luulen, että sain nyt hyviä apuja juttuun.
Älä maksa mitään , aika toivotonta on käräjiltä hakea maksupäätöstä.