Kävin tänään iltapäivällä töiden jälkeen pistäytymässä Helsingin Konalassa NPM:n myymälässä. Olin liikkeellä ihan muilla asioilla, mutta pörisevistä laitteista kiinnostuneena pyysin myyjältä Aprilian SR50 Ditechin koeajoon - halusin kokeilla, miltä yli kolme kertaa omaa Fudeani (Streamy) kalliimpi TM:n testivoittaja tuntuu - etenkin ruiskutekniikan rantautuminen tähän kokoluokkaan kiinnosti kovasti.
Ensivaikutelma ennen liikkeelle lähtöä oli varsin hyvä: yksityiskohdat olivat huolellisesti viimeisteltyja ja laadukkuus paistoi hallintalaitteista ja muista skootterin osasista.
Eipä muuta kuin liikkeelle; kytkin nappasi minun makuuni hieman turhan korkeilla kierroksilla kiinni, joten lähtö ei ollut aivan yhtä pehmeä kuin omassa skootterissani, muttei silti täysin "kisamainenkaan".
Aprilia kelasi todella sujuvasti 47km/h lukemat mittariinsa, johon neula sitten jäikin (mopo oli luonnollisesti täysin vakio) - ruiskumoottori vastasi kaasuun todella nätisti ja veto oli tasainen.
Suurempi rengaskoko (13") ja Fudea paremmin toimiva jousitus (Fuden jousituksen puute on mielestäni turhan tiukoista jousista ja liian löysästä iskunvaimennuksesta johtuva tietynlainen "pintakovuus", joka yhdistettynä pieniin pyöriin nostaa tien epätasaisuudet helposti kuljettajan tietoon) tekivät Apriliasta vakaan ja miellyttävän menijän - epätasaisuudet tiessä tuntuivat Fudea miellyttävämmältä.
Aprilian jarruja kehun mielelläni: ne olivat todella helppokäyttöiset; vaativat pienen puristusvoiman, mutta olivat silti hyvin tunnokkaat (ne muistuttivat enemmän käytökseltään sitä, mitä olen enimmäkseen mp:llä ajavana Fudesta hieman kaivannut - Fudessakin on kyllä ihan kelpo jarrut: pysäytys on riittävän tehokas, mutta tarvittava puristusvoima on huomattavasti suurempi. Tunnokkuus ei ole huono, mutta voisi myös olla hieman parempikin).
Aikuiselle miehelle (31v, 183cm, 80kg) oli ajoasento tilava ja miellyttävä - tosin olen kyllä Fudeenkin hyvin mahtunut.
Sitten se piirre, josta en Apriliassa pitänyt laisinkaan: moottorin käyttökierrosalue ja melu.
No, 2T-koneet ovat monasti nelitahtisia "serkkujansa" äänekkäämpiä, mutta Aprilian kohdalla en puhuisi äänekkyydestä vaan melusta; aivan kuin olisi moottorisahalla pöllejä vedellyt - äänen taajuus oli vielä todella inhottavan korkea, kun se tunkeutui kypärän lävitse korviin. Voi tietysti olla, että jonkun toisen mielestä "kireä kisaääni" on se tavoitetila.
Äänenvaimentimen lisäksi suurin syyllinen meluun on moottorin käyttökierrosalue, joka lainsäädännöstämme johtuen jää täysin vääräksi.
On ymmärrettävää, että kiihdytyksen aikana kone "laulaa tapissaan", jolloin Apriliankin tapauksessa saavutetaan (mopoksi) hyvä kiihtyvyys - mutta sitten rajoitettu variaattorin holkki puuttuu rumasti peliin ja katkaisee etulautasten leviämisen sillä seurauksella, että vauhti stoppaa 47km/h (niin kuin lain mukaan pitääkin) ja kone jää huutamaan suoraa huutoaan - ikään kuin ajettaisiin ykkönen silmässä kaasu pohjassa! Mutta tätä se taitaa olla, kun moottorin tehot ja välityssuhteet on tehty eri nopeuksille kuin oma lainsäädäntömme sallii (ja tämä ei tarkoita sitä, että mopojen pitäisi saada kulkea meillä 90km/h!).
No, markkina-alueemme on kuitenkin niin pieni, ettei maahantuojien eikä etenkään tehtaiden kannata panostaa kovin paljoa rajoittimien hienosäätöön, vaan tuotannollisesti edullinen "putkenpätkä" variaattorissa saa riittää homman hoitamiseen - sääli, sillä tämä käytäntö pilaa tässä tapauksessa mielestäni muuten miellyttävän kulkupelin.
Veikkaan, että rajoittamattomalla variaattorilla (mitä en tietenkään voi kenellekään suositella)pääsee Aprialialla varsin siistillä äänellä meidän sallittuja nopeuksia, mutta tähän saa varmaan paremman tiedon niiltä, jotka ovat sellaista kokeilleet.
Yhtä kaikki, Aprilia oli oikein miellyttävä tuttavuus - hintaeronkin voi tietyllä tapaa juuri ja juuri ymmärtää (se, löytyykö joka eurolle katetta - en ota kantaa), mutta meinaan silti jatkaa Streamylläni tyytyväisenä tästä eteenpäinkin - enkä pelkästään lompakon ja korvien :-) takia.
Mukavaa mopoilua itse kullekin,
Tommy.
Ensivaikutelma ennen liikkeelle lähtöä oli varsin hyvä: yksityiskohdat olivat huolellisesti viimeisteltyja ja laadukkuus paistoi hallintalaitteista ja muista skootterin osasista.
Eipä muuta kuin liikkeelle; kytkin nappasi minun makuuni hieman turhan korkeilla kierroksilla kiinni, joten lähtö ei ollut aivan yhtä pehmeä kuin omassa skootterissani, muttei silti täysin "kisamainenkaan".
Aprilia kelasi todella sujuvasti 47km/h lukemat mittariinsa, johon neula sitten jäikin (mopo oli luonnollisesti täysin vakio) - ruiskumoottori vastasi kaasuun todella nätisti ja veto oli tasainen.
Suurempi rengaskoko (13") ja Fudea paremmin toimiva jousitus (Fuden jousituksen puute on mielestäni turhan tiukoista jousista ja liian löysästä iskunvaimennuksesta johtuva tietynlainen "pintakovuus", joka yhdistettynä pieniin pyöriin nostaa tien epätasaisuudet helposti kuljettajan tietoon) tekivät Apriliasta vakaan ja miellyttävän menijän - epätasaisuudet tiessä tuntuivat Fudea miellyttävämmältä.
Aprilian jarruja kehun mielelläni: ne olivat todella helppokäyttöiset; vaativat pienen puristusvoiman, mutta olivat silti hyvin tunnokkaat (ne muistuttivat enemmän käytökseltään sitä, mitä olen enimmäkseen mp:llä ajavana Fudesta hieman kaivannut - Fudessakin on kyllä ihan kelpo jarrut: pysäytys on riittävän tehokas, mutta tarvittava puristusvoima on huomattavasti suurempi. Tunnokkuus ei ole huono, mutta voisi myös olla hieman parempikin).
Aikuiselle miehelle (31v, 183cm, 80kg) oli ajoasento tilava ja miellyttävä - tosin olen kyllä Fudeenkin hyvin mahtunut.
Sitten se piirre, josta en Apriliassa pitänyt laisinkaan: moottorin käyttökierrosalue ja melu.
No, 2T-koneet ovat monasti nelitahtisia "serkkujansa" äänekkäämpiä, mutta Aprilian kohdalla en puhuisi äänekkyydestä vaan melusta; aivan kuin olisi moottorisahalla pöllejä vedellyt - äänen taajuus oli vielä todella inhottavan korkea, kun se tunkeutui kypärän lävitse korviin. Voi tietysti olla, että jonkun toisen mielestä "kireä kisaääni" on se tavoitetila.
Äänenvaimentimen lisäksi suurin syyllinen meluun on moottorin käyttökierrosalue, joka lainsäädännöstämme johtuen jää täysin vääräksi.
On ymmärrettävää, että kiihdytyksen aikana kone "laulaa tapissaan", jolloin Apriliankin tapauksessa saavutetaan (mopoksi) hyvä kiihtyvyys - mutta sitten rajoitettu variaattorin holkki puuttuu rumasti peliin ja katkaisee etulautasten leviämisen sillä seurauksella, että vauhti stoppaa 47km/h (niin kuin lain mukaan pitääkin) ja kone jää huutamaan suoraa huutoaan - ikään kuin ajettaisiin ykkönen silmässä kaasu pohjassa! Mutta tätä se taitaa olla, kun moottorin tehot ja välityssuhteet on tehty eri nopeuksille kuin oma lainsäädäntömme sallii (ja tämä ei tarkoita sitä, että mopojen pitäisi saada kulkea meillä 90km/h!).
No, markkina-alueemme on kuitenkin niin pieni, ettei maahantuojien eikä etenkään tehtaiden kannata panostaa kovin paljoa rajoittimien hienosäätöön, vaan tuotannollisesti edullinen "putkenpätkä" variaattorissa saa riittää homman hoitamiseen - sääli, sillä tämä käytäntö pilaa tässä tapauksessa mielestäni muuten miellyttävän kulkupelin.
Veikkaan, että rajoittamattomalla variaattorilla (mitä en tietenkään voi kenellekään suositella)pääsee Aprialialla varsin siistillä äänellä meidän sallittuja nopeuksia, mutta tähän saa varmaan paremman tiedon niiltä, jotka ovat sellaista kokeilleet.
Yhtä kaikki, Aprilia oli oikein miellyttävä tuttavuus - hintaeronkin voi tietyllä tapaa juuri ja juuri ymmärtää (se, löytyykö joka eurolle katetta - en ota kantaa), mutta meinaan silti jatkaa Streamylläni tyytyväisenä tästä eteenpäinkin - enkä pelkästään lompakon ja korvien :-) takia.
Mukavaa mopoilua itse kullekin,
Tommy.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaikutat siltä että tiedät Fudestakin paljon.Voisitkos kertoa asioita Fudestasi.Vikoja, hyviä puolia,huonoja puolia,tai muuta sellaista?
Itse asiassa mäkin mielelläni kuulisin SINUN mielipiteesi (rehellisen sellaisen) fudesta.
No, tiedän Fudesta sen, mitä olen siihen ehtinyt tutustua 2000 km:n aikana - toki matkan varrella omistetut ja ajetut kaksi- ja nelipyöräiset ajoneuvot varmaan helpottavat hieman arvion tekemisessä.
Kaikki, mitä tässä esitän, ovat puhtaasti omia mielipiteitäni - ei siis mitään ehdotonta totuutta. Mielipiteitäni värittää vahvasti se, että suurin osa ajamistani moottorikäyttöisistä kaksipyöräisistä on ollut moottoripyöriä, joihin tahtomattani mopoja myös vertailen (ei välttämättä oikeudenmukainen lähtökohta mopoja ajatellen). Samoin kannattaa huomioida, että arviot perustuvat täysin 2004-malliseen Streamyyn (olen ymmärtänyt, että eri myyntinimillä markkinoitavissa "Fudeissa" on keskenään joitain eroavaisuuksia).
Osa Fuden ominaisuuksista onkin luettavissa jo aikaisemmasta Aprilia-arviostani, mutta listaan tässä nyt joitain ajatuksiani.
Varsinaisia toimintaan liittyviä vikoja ei tähän mennessä ole ilmaantunut; kerran on matkanteko tyssännyt hetkeksi, kun pyörätiellä olleen ison töyssyn jälkeen moottori sammui. Syyksi osottautui irti ponnahtanut sytytystulpan hattu - mitä todennäköisimmin "oma moka", koska olin edellisenä päivänä suorittanut 300km:n ensihuollon, enkä ollut ilmeisesti painanut tulpanhattua paikalleen riittävän syvälle (oire ei ole enää myöhemmin toistunut).
Fudessa ei ole mielestäni mitään niin huonoa ominaisuutta, etteikö sen kanssa pystyisi elämään, mutta on toki muutamia kohteita, jotka voisivat olla toisenlailla toteutettuja.
Päällimmäisenä nousee mieleen jousituksen toiminta - tämä on seikka, joka laskee jonkin verran ajomukavuuspisteitä. Kireät jouset ja löysä vaimennus yhdistettynä pieniin pyöriin tekevät ajosta hieman "pompottavaa". Jousitus on luonteeltaan (autotermejä lainaten) "pintakova", joten pienemmät epätasaisuudet tuntuvat melko terävästi (tässäkin uskon pyöräkoon vaikuttavan). Kuten aikaisemmin mainitsin, olen kuitenkin pysynyt tähän asti hyvin tiellä - eikä esim. Apriliankaan alustan toiminta täydellistä ollut, sivistyneempää kylläkin.
Toisen miinus-merkkisen maininnan ansaitsee suorituskyky vakiona. Skootteri kiihtyy sujuvasti 0 - 20 km/h, sen jälkeen on todella "rauhallista" n. 40km/h saakka - ja sitten taas kiihtyvyys palaa sujuvaksi aina siihen asti, minkä skootteri kulkee. Tämä on onneksi ominaisuus, joka on suht' helposti ja edullisesti korjattavissa. Ongelman aiheuttajana on liian painavat keskipakoisrullat variaattorissa, jotka muuttavat välityssuhteen liian pitkäksi liian aikaisessa vaiheessa, jolloin moottorin kierrosnopeus ei ole vedon kannalta optimaalisella alueella. Lääkkeenä tähän kevyemmät rullat (omassani 5.1g, hankittu MopoSportista hintaan 14 euroa - ostin tosin ennen tätä vielä 18 euroa maksavan neljän eri painoisen rullan "haarukointisarjan", jonka avulla oikea painoluokka löytyi). Vaihto-ohjeita löytyy tältäkin palstalta sen verran paljon, että en puutu niihin tässä.
Fudessa on automaattirikastin, joka kytkee itsensä pois turhan aikaisessa vaiheessa - mikäli harrastaa lämmityskäyttöä ennen liikkeellelähtöä, joutuu moottoria avustamaan hieman kaasulla, sillä se ei ennen osittaista lämpiämistään jaksa käydä tyhjäkäynnillä.
Turvavarusteista tärkeimmät, eli jarrut ovat riittävän tehokkaat, mutta vaativat jonkin verran puristusvoimaa - tunnokkuudessa on hieman toivomisen varaa. Jarrut eivät ole silti koskaan jättäneet minua pulaan - mopo on hidastunut ja pysähtynyt aina olettamallani tavalla.
Mitoitus kuljettajan paikalla on sellainen seikka, joka pitää vain itse kokeilla. Minulle se on riittävä (183cm/80kg), mutta en toki pahastuisi väljemmästä mitoituksesta.
Huoltoväli tuntuu melko lyhyeltä (1000 km käyttöohjekirjan mukaan) - tämä on seikka joka nostaa käyttökustannuksia selkeästi, mikäli turvautuu aina huoltoliikkeeseen. Oman moponi kohdalla olen tehnyt tietoisen valinnan takuuta uhmaten ja suoritan kaikki huollot itse - laitteen hankintahinta on sen verran matala, että en halua maksaa toimenpiteistä, joista selviän itsekin.
Hyviä puolia Fudessa on vaikea laittaa "numerojärjestykseen", kun siinä on kaikki perusasiat kuitenkin hyvin mallillaan (hintaa en nyt tässä yhteydessä halua nostaa esille, kun kaikki jo tietävät, että Fude on edullinen kilpailijoihinsa verrattuna).
Nelitahtisuus on mielestäni kuitenkin sellainen ominaisuus, jonka puolesta liputan vahvasti. Moottori on teknisesti hieman kaksitahtista monimutkaisempi (tosin Fuden tapauksessa hyvinkin yksinkertainen), mutta todella miellyttävän hiljainen (rullien keventäminen tosin muuttaa moottorin kierrosaluetta, jonka jälkeen en väittäisi Fuden menenvän enää "kuiskaamalla", mutta äänen sävy säilyy silti varsin korvaystävällisenä), väännöltään sitkeä, pakokaasu ei haise palaneelle öljylle, tarttuen myös vaatteisiin... ...vastapainona määräajoin tehtävä venttiilien säätö ja moottoriöljyn vaihto - näistä toimenpiteinä kumpikaan ei ole kovin vaativa.
Voin kyllä estoitta suositella Fudea sisarmerkkeineen kaikille, jotka mopon ostoa harkitsevat. Itse suoritan omallani päivittäiset työmatkat (2 x 22km), enkä ole valintaani katunut.
Aika näyttää, kuinka kestävä Fude tulee olemaan, mutta en näe välttämättä mitään syytä, miksi se olisi muita merkkejä vika-alttiimpi - huollolla ja ajotyylillä on toki suuri merkitys kaikissa tapauksissa. Käyttöikää ajatellen, on tärkeä ominaisuus, eli varaosien saanti, ainakin tällä hetkellä ilmeisen hyvin hoidettu - soitin joitakin aikoja sitten TRV-Speedshoppiin ja vaikutti siltä, että osia saa suoraan varastohyllyltä.
Tommy.