Miten saat ajan kulumaan?

haukun suomi24 ssa hallitusta ja kataista

Mä käyn töissä.

En ole työmarkkinatuella vaan eläkkeellä oleva naisihminen, mutta vastaan silti.
Kerrot, että luulisi ajan tulevan pitkäksi. Minä toivoisin, että vuorokaudessa olisi enemmän tunteja, että ehtisin tehdä kaiken haluamani.
Mitä sitten teen:
-siivoan ja laitan ruokaa
-pesen pyykkiä
-käyn hoitamassa vanhan äitini asioita useita kertoja viikossa (jaan lääkkeet, hoidan kauppa-asiat, siivoan, ulkoilutan jne.)
-hoitelen kasveja ja puutarhaa, kun asumme ok-talossa
-luen ja käyn usein kirjastossa
-teen käsitöitä kaiken liikenevän ajan (kudon, virkkaan, ompelen, askartelen, teen välillä puutöitä, valmistan koruja )
-vietän aikaani netissä, minulla on mm. omat kotisivut
-käyn kiertelemässä kauppoja ja kirppareita
-täytän ristikoita
-kohennan asuntoamme maalaamalla ja muulla kunnostustyöllä
-leivon ja teen ruokia pakastimeen
-talvella pilkon puita ja lämmitän huoneita sekä teen lumitöitä
-kesällä leikkaan nurmikkoa
-katselen telkkaria tai kuuntelen radiota
-maalaan tauluja vesiväreillä ja öljyväreillä
Ja mitähän muuta kaikkea sitä tuleekaan tehtyä.

Edellisestä jäi pois ainakin:
-hoidan omaisten hautoja, istutan kukat ja hoidan ne sekä vien talviaikaan kynttilöitä
-hoidan ihoani ja hiuksiani
-teen itselleni jalkahoitoja
-teen kuivakukka-asetelmia
-entisöin (tai paremminkin uudistan) huonekaluja
-joskus kyläilen tuttavillani, tosin en kovin usein ehdi
-kirjoittelen kirjeitä vanhalle tädilleni, joka on yksinäinen

Kaikkea sitä mitä töissäollessa ei ehdi tekemään. Työttömyys antaa lukuisia mahdollisuuksia

Ei aika tule pitkäksi, mutta on muuten vaan sellainen olo, ettei elämä voi olla tällaista lusimista, vaan työhön olisi päästävä. Itse elän aika lailla kuin työssä ollessakin, mutta teen kaikkea muuta vaan vähän enemmän niin, että se duuniin kuluva 9 tuntia tulee katettua. Siis nukun n. 10 tuntia vuorokaudessa kun töissä ollessa nukun 6-7 tuntia. Käyn päivittäin lenkillä tai punttisalilla kun työssä ollessa teen sen n. 3 kertaa viikossa. Luen huomattavasti enemmän. Työssä ollessa en juurikaan lukenut kirjoja, mutta nyt luen 2-3 tuntia päivässä. Katson myös televisiota enemmän. Vierailen lähellä asuvien sukulaisten luona paljon enemmän jne.

Suomen päättäjillä ainakin kuluu aika hyvin kun tekevät "hyviä" päätöksiä ja suunnitelmia niin että meillä kansalaisilla on hyvä ja turvallinen olla. Jyrki Käteinenkin varmaan kantaa huolta jokapäivä, kansalaisten hyvin voinnista. Sehän on kuin kiiltokuva poika itse täydellisyys. Kyllä yhteiskunta on kannustava tänä päivänä ja nuorilla on hyvä ja tukeva pohja kantaa vastuuta Suomen maasta ja itsenäisyydestä. .......niin varmaan......

Mullakin oli tollasia ongelmia, kun jäin työttömäksi, mutta ei ole enää. Nythän voi roikkua netissä vaikka 24h vuorokaudessa. Kattella tv:tä tai lukea kirjoja. Kaikkea on ylenpalttisesti enemmän kuin joskus 20v sitten. Tietenkin voi tehdä kotitöitä, askarrella, kalastella, retkeillä, lenkkeillä ym. Enemmän on tekemistä kuin kerkiäis tehdä.

Kerran kun olin työkkärin tädin vastaanotolla, niin hän tietenkin ehdotteli työelämävalmennusta. Ja kun vastustelin, niin hän ihmetteli, että mitä sulla siellä kotona sitten on muka tekemistä. Melkein nauroin päin naamaa. Ajatteli hän varmaan, että vois mennä paremman tekemisen puutteessa johonkin firmaan palkattomaksi työntekijäksi. Mutta kyllähän kotona tekemistä piisaa. Varsinkin jos asuu omakotitalossa.

En ole kortistossa, eläkkeelä tai missään muuallakaan.
Tekemistä kyllä on enemmän, kuin mitä ehtii tekemään.
Kotitöissäkin on ihan tarpeeksi hommaa joka päivä.
-Ruoanlaittoa, siivousta, leipomista.
-Vanhempien apuna olemista.
Lisäksi on omia harrastuksia, joita pitäs välillä ehtiä tehä.
- Taideharrastus: piirtäminen ja maalaaminen.
- Tiffany värilasitöiden tekemistä.
- Musiikin säveltämistä tietokoneella olevalla musasoftalla.
- Rc lennokkien/ veneiden/ laivojen ja muiden pienoismallien rakentelua, mikä on jäänyt vähemmälle, kun muitakin harrastuksia on tullut.
Nettisurffailua, nettipelien pelaamista ja pientä bisneksen yritystä netin avulla.

Mulla ei todellisuudessa riittäis aika mihinkään palkkatyöhön.
Täytyy yrittää kehitellä harrastuksita leipäpuuta itelle.

Kesät mökillä, talvet reissussa.

Asun maalla ja täällä kyllä riittää hommaa:

-ison pihan ja puutarhan hoito (sisältäen lumityöt, haravointi jne.)
-myös tontin rajoilla riittää tekemistä, kun postilaatikon edusta täytyy pitää lumettomana ja pusikot raivata jne. (ajoittain joutuu kaivamaan ojiakin)
-viljelen kaikenlaista pienellä kasvimaalla ja kasvihuoneessa
-talon ja ulkorakennusten huolto
-puiden hakkuuta ja uunien lämmitystä
-alakouluikäisen lapsen hoito (kuskattava päivittäin koulutaksille ja takaisin)
-hevosen hoito
-ratsastus
-tallityöt
-hevosen laitumien, tarhan ja aitojen ja tallin rakenteiden huolto
-hevosen varusteiden huolto
-muiden kotieläinten hoito (yhteensä 6 kpl)
-siivoan
-pesen pyykkiä
-laitan ruokaa, tiskaan ja hoidan muutenkin kotitaloustyöt käytännössä yksin
-teen käsitöitä
-teen myös ajoittain myyntiin pienimuotoisesti tavaraa
-kaikenlaiset sesonkityöt, kuten marjojen keruu jne.

Ja mitähän sitä vielä oliskaan, työt ei kyllä täältä lopu, saa painaa aamusta iltaan tukka putkella. En ehdi paljon tv:tä katsella (korkeintaan illalla ennen nukkumaanmenoa). Jossain välissä käyn netissä.
Lenkilläkään ei tarvitsis kunnon takia välttämättä käydä, kun tätä arkiliikuntaa tulee päivittäin helposti jo reippaasti yli 10 000 askelta.
Koiraa pitää kuitenkin myös jonkun verran lenkittää.

Jos olisin kodin ulkopuolella töissä, niin kukahan nämäkin em. työt sitten tekis? : 0
En kyllä ehtis tehdä enää mitään...
Nyt pitäis mennä pakkokursseille ja siinä onkin säveltämistä, kuinka tämän arjen järjestää siksi aikaa uudelleen, 10 vuoden jälkeen yhtäkkiä, kun kaikki on jo ehtinyt asettua vakaasti näihin uomiin.

Katsos, maapallolla tapahtuu niin paljon ettei tahdo keretä käydä kaikkia läpi.

Ihmetyttää miten sitä onkin ennen kaiken muun lomassa vielä ehtinyt käydä töissä kun tekemistä on näinkin niin paljon.

Päivät kuluu ihan hyvin... saa rauhassa juoda aamukahvit samalla ku katsoo aamuuutiset tv:stä. Surffailee netissä,käy kaupassa ilman kiirehtimistä. Harrastukset jääny no elokuvien katselu. Eikä pää sekoo päinvastoin. Töitä tehty 30v se riittää. 9€ paikat varsinaisia lastentarhoja niinku huuhaa kurssit. Sieltä se masennus tulee jos jostain. Työttömyydestä pitää löytää positiivisia asioita ja niitä on paljon.

TYHMÄT NE TYÖTÄ TEKEVÄT JA ITTENSÄ RASITTAVAT

En ole työmarkkinatuella vaan ansiosidonnaisella. Työttömyys on oma valintani enkä edes haikaile enää töihin. Olen jo 59 - vuotias, mutta varsinaiseen eläkkeeseen olisi vielä ollut aikaa...
Tylsistyminen ei ole ongelmani. Hoidan lastenlapsia, pyöräilen, matkustelen, mökkeilen, pelaan golfia... Ei siis ota päähän.

No itse kun jäin työttömäksi sain paniikkohäiriö kohtauksen ja olin ihan sekaisin.Tuntu että elämä loppuu tähän paikkaan.Pelkäsin jo että joudun mielenterveystoimistoon ja alkaa mielenterveysongelmat kun ei ole työtä jota olen aina tottunut tekemään.Olen työfani,en voi olla työttömänä muuten alkaa pää seota ja joutuu ties mihin laitokseen.Niin onneksi pääsin taas sitten töihin.

Ei oo työttömyys ressanu yhtään, päinvastoin. Ihanaa kun ehtii elää eikä ole koko ajan (olevinaan) kiire johonkin.

Olen vanhempien mökillä, kuntoilen, sauvakävelen, metsässä voi poimia marjoja, kalastaa, olla internetissä, saunoa, pyöräilen, katselen tv:stä urheilua etupäässä, teen hyvää ruokaa, otan päiväunet, soittelen kavereille miten töissä menee,matkustelen tallinaan ostamaan viinaa,naisia vokottelen ja sitten tekemistä riittäkin ;-)

Kun on valtiolla pistää miljardeja ouzon juojien ylläpitoon niin voi kotimainenkin työtön hyvällä omallatunnolla nauttia elostaan ja "elätyksestä".

Heräilen siinä aamusella noin seitsemän maissa. Laittelen kaffet tippumaan ja käyn postilaatikolla (n. 250 metrin päässä). Sitten lueskelen päivän lehden ja juon aamukaffet, aamutv:stä uutiset ja urheiluruutu.

Sitten tunti-pari puuhastelua, sitä täällä maalla riittää ja jos ei, lueskelen kirjaa tms., jonka jälkeen katson Naapureina Madridissa joka alkaa n.11. Tämän jälkeen teen lounaan. Syönnin jälkeen menen joko päikkäreille tai katson suomalaisen elokuvan, jos sellainen tulee telsusta (usein n. klo 13 tulee).

Sen jälkeen sitten taas postilaatikolla käynti ja mahdollisten postien lukeminen ja iltapäiväkaffe. Tämän jälkeen saatan taas puuhastella ulkohommissa, siivoilla, lukea, kuunnella musiikkia, hakata pianoa, surffailla netissä, katsoa telsua tai leffaa tms. Kerran viikossa on harrastusilta, avoin yliopisto.

Yksinäistähän tämä vähän on, mutta kyllä ne päivät hyvin kuluvat. Sydänvikaisena en töihin enää pysty ja rauhallinen elämänrytmi on muutenkin tärkeää, mutten ole vielä eläkkeellekään päässyt; johtuisikohan iästä, vajaa nelkyt kun vasta mittarissa...

Taloudellisesti tämä on tietysti hieman rajoittunutta elämää, mutta en silti valita, kun niin monella on asiat paljon huonommin.

Ainoa asia mikä elämästäni puuttuu on oikeastaan emäntä, mutta kun en enää käy baareissa enkä osaa tanssia, niin eihän niitä vaan missään tapaa.

Niin, en usko enää työllistyväni eikä usko työkkärikään. Sieltäkin ollaan sitä mieltä että eläköityminen olisi paras ratkaisu. Ongelmana vaan on se, että tosiaan, eläkkeelle on vaikea päästä kun ei ole sitä työterveyslääkäriä niitä asioita hoitamassa. Tuntuu että omalääkärin sydänlääkärin lausunnoilla ei kelalääkäreille ole mitään merkitystä.

Toisaalta samapa tuo. Menettelee tämä elämä tosiaan näinkin.