Hieman taustaa henkilöstä: Hän elää normaalia perhe-elämää mutta luonteessa on havaittavissa seuraavia ominaisuuksia. Omaa erittäin huonon itsetunnon, sairaalloisen mustasukkainen, ei ystäviä ei sitten ensimmäistäkään, innostuu asioista jaksamatta niitä kuitenkaan kovin pitkään esim. harrastus saattaa kestää 2 viikkoa, samassa työpaikassa max. kuukauden, asiat jotka voidaan selvittää puhumalla hän mielummin lähtee pois joten monet sillat poltettu selän takana, rivien välistä voi lukea tai siis kuunnella että hän ei pidä ihmisistä (varsinkaan vieraista) kaikki on automaattisesti idiootteja jollei niistä ole koitunut jotain hyötyä, aina pitäisi mennä sieltä mistä aita on matalin (esim mahd. helppo työ ja suuri palkka!!), osaa pyytää ja aina pyytääkin anteeksi (naamasta ei voi lukea katumusta), hyvinkin ahkera kotitöissä (onko tämä miellyttämisen halua vain?), lupaa enemmän kun toteuttaa, usein hyvinkin väsynyt (silloin kun on luvannut tehdä jotain), humalapäissään muuttuu väkivaltaiseksi jos ei fyysisesti niin henkisesti ja seuraavana päivänä ei muista mitään joten häntä on vaikea syyttää, tai syyttää voi mutta anteeksi pyyntöä tai katumusta ei näytä koska eihän hän ole tehnyt mitään! Ei kestä minkäänlaista kritiikkiä, ei kiinnosta mitkään maailman asiat toisin sanoen esim. Norjan verilöyly ei kiinnostanut pätkääkään!! Ihan kun siltä ihmiseltä puuttuisi empatiakyky kokonaan. Kaiken tämän lisäksi näyttää ylitsepursuavaa rakkautta vain mielitiettyään kohtaan?? Onkohan sekin vain lumetta?
Olen yrittänyt lukea kaikkien näiden luonnehäiriöisten kuvauksia mutta en osaa sanoa mikä tämä ihminen on kun kaikista löytyy jotain???
Olen yrittänyt lukea kaikkien näiden luonnehäiriöisten kuvauksia mutta en osaa sanoa mikä tämä ihminen on kun kaikista löytyy jotain???
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletko tutkinut Aspergerin syndroomaa? Erakoituminen, ainoastaan mielitietyn huomion hakeminen, ei juuri välitä ihmisistä yms. Kannattaa ehkä tsekata.
No eipä narsismia voi helposti todeta. Epävakaa persoonallisuus kuuluu narsistisiin persoonallisuushäiriöihin joka ei kyllä ole sama kuin narsismi mutta voi olla hyvin tunteiden vietävissä, ahdistunut, kärsimätön, polttaa siltoja takanaan. Epävakaata p.häiriötäkään ei helposti todeta. Pitää olla pitkältä ajalta psykiatrista hoitoa takana, psykologiset testit, erikoislääkäri toteamassa ja vielä läheisten mielipiteitä.
Hankalalta tapaukselta ainakin kuulostaa, mutta jos hän on vain tuttu sinulle niin ei kannata tuollaisia edes pohtia. Jos hän on läheinen niin voisit jutella vaikka lääkärille, jos kärsit hänestä.
Narsismia ei saisi kukaan tavallinen talliainen itse todeta. Se on hyvin vaarallista, jos ihmiset alkavat kaikkia hankalia tai erikoisia ihmisiä itse diagnosoimaan narsisteiksi ja sosiopaateiksi.
Nim. "että sellaista" viesti on mielestäni arvokas. Minulla On asperger-ominaisuus. Ihmissuhteiden kannalta vaikeampaa tyyppiä saa hakea.
En osaa sanoa kuuluuko dysfasian tapainen hahmottamisen vaikeus vielä lisäkylkiäisenä as:n?. Siihen ei ole parannuskeinoa.
Se tunne-elämän epävakaus! Kun itseensä ei voi luottaa, millä ilveellä sitten kanssaihmisiinkään. Mieliala vaihtuu hetkessä aivan vastakkaiseksi.
Ellei tunnesidettä synny, siihen asti ihmiset ovat esineiden, kivien tai puiden kaltaisia. Maanisessa vaiheessa 'uusien' ihmisuhteiden avaaminen on helppoa
kuin kolmevuotiaalla, depisvaiheessa niihin on vaikea palata.
Kun rov. Mäkelä julkaisi kirjansa, Naamiona terve mieli, köksäpsykologit alkoivat niittaamaan takkiini psykopaatin&sosiopaatin ja narsismin leimoja.
Hoitamaton postraumaattinen tressihäiriö automaattisen 'releen' tavoin 'pompsauttaa' fiiliksen äkisti pohjalukemiin.
En ikinä väheksyisi psyko-sosiopaatin lisä'pinssejä' paitaani. Kuten "että sellaista" kirjoittaa, tähän tarvittaisiin kuitenkin neurologin lausunto.
Kiitos näistä vastauksista. Ihan ystävänä olen näihin asioihin törmännyt ja jäänyt miettimään. tutustun vielä tuohon aspergein syndroomaan.