Kertomuksia autoista kun on osio, niin laitetaan tänne hieman muisteluita ensimmäisestä autostani kultaiselta 70-luvulta.
Eli, auto oli Mazda 1300 vm 1972 (myöhemmin Mazda Marella).
Mazda lupasi 81hv tuosta koneesta löytyvän ja aika sen verran niitä kait olikin. Tosin väitettiin tuolloin, että japanilaiset laski hevosvoimamäärän erilailla kuin eurooppalaiset ja olisivat näin saaneet korkeampia lukuja aikakauden autoihinsa.
Mutta kuitenkin, eihän se Mazda häävi auto nykyisiin verrattuna ollut mutta ominaisuuksiltaan yhden vertainen tuolloisten Datsun Finn:in ja Toyota Corollan kanssa. Huippuja Mazda keräsi oman mittarin mukaan 180km/h kiihtyvyys ei kaksinen muistaakseni ollut väännöstä puhumattakaan.
Yksi hengenvaarallinen ominaisuus Mazdassa oli, sillä Mazda 1300 alkoi "kiemurrella" liukkaalla kelillä reilussa 100km/h. Sai usein olla ns. "kieli keskellä suuta" kun "Mastan" meno muistutti enemmän käärmettä kuin autoa. Myöhemmin kun paremmin opin tuntemaan autoja tulin huomaamaan, että tuo Mazdan ominaisuus johtui tukemattomasta peräakselista. Eli, autossa oli takana vain jäykkä akseli, lehtijouset ja iskarit, ei minkäälaista kallistuksenvakaajaa.
Ruostumaan Mazda oli herkkä, mutta kone mielestäni useaa aikalais autoa kestävämpi, tosin tuohon aikaan auton kone alkoi olemaan yleensä remontin tarpeessa reilun 100.000km kohdalla.
Mazda meni aikoinaan vaihdossa autoliikkeeseen, liikkui vielä hetken paikkakunnallamme ja mahtoi pian 80-luvun alussa päätyä paalaamoon.
Autoa olen vaihtanut noin 10 kertaa, samanmerkkistä en ole koskaan ostanut toista kertaa enkä myöskään Mazda-merkkistä.
Tosin viimeaikoina olen silmäillyt nettiautosta Mazda 6:sta 2,3 litran koneisena.
Eli, auto oli Mazda 1300 vm 1972 (myöhemmin Mazda Marella).
Mazda lupasi 81hv tuosta koneesta löytyvän ja aika sen verran niitä kait olikin. Tosin väitettiin tuolloin, että japanilaiset laski hevosvoimamäärän erilailla kuin eurooppalaiset ja olisivat näin saaneet korkeampia lukuja aikakauden autoihinsa.
Mutta kuitenkin, eihän se Mazda häävi auto nykyisiin verrattuna ollut mutta ominaisuuksiltaan yhden vertainen tuolloisten Datsun Finn:in ja Toyota Corollan kanssa. Huippuja Mazda keräsi oman mittarin mukaan 180km/h kiihtyvyys ei kaksinen muistaakseni ollut väännöstä puhumattakaan.
Yksi hengenvaarallinen ominaisuus Mazdassa oli, sillä Mazda 1300 alkoi "kiemurrella" liukkaalla kelillä reilussa 100km/h. Sai usein olla ns. "kieli keskellä suuta" kun "Mastan" meno muistutti enemmän käärmettä kuin autoa. Myöhemmin kun paremmin opin tuntemaan autoja tulin huomaamaan, että tuo Mazdan ominaisuus johtui tukemattomasta peräakselista. Eli, autossa oli takana vain jäykkä akseli, lehtijouset ja iskarit, ei minkäälaista kallistuksenvakaajaa.
Ruostumaan Mazda oli herkkä, mutta kone mielestäni useaa aikalais autoa kestävämpi, tosin tuohon aikaan auton kone alkoi olemaan yleensä remontin tarpeessa reilun 100.000km kohdalla.
Mazda meni aikoinaan vaihdossa autoliikkeeseen, liikkui vielä hetken paikkakunnallamme ja mahtoi pian 80-luvun alussa päätyä paalaamoon.
Autoa olen vaihtanut noin 10 kertaa, samanmerkkistä en ole koskaan ostanut toista kertaa enkä myöskään Mazda-merkkistä.
Tosin viimeaikoina olen silmäillyt nettiautosta Mazda 6:sta 2,3 litran koneisena.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei ja huomasin tämän vanhan viestin. Minulla oli juurikin samanlainen mazda ja vielä saman vuoden mallikin. Mustilla kilvillä ja tipun keltainen väriltään. Tykkäsin autosta ja oli kyllä tosiaan herkkä ohjaus ym. käyttäytyminen mutta mukava oli päästellä. Autoni koki sitten kovia kun entinen tyttöystävä eli nykyinen vaimoni ajoi sen katon kautta kyljelleen liukkaalla talvikelillä. Onneksi hän selvisi lievillä vammoilla tilanteesta. Auton sai hävittää kun ratkesi runkopalkkia ja katto meni sisään. Olisi kerran ollut mahdollisuus ostaa juuri samanlainen vuoden -74 malli ja väriltään keltainen mikä oli todella hyvässä kunnossa. Mikä lie sitten tuli ettei kauppoja tullut tehtyä. No nyt harmittanut sekin.