Olemme eroamassa mieheni kanssa. Omistamme omakotitalon 50/50. Olemme asuneet talossa vasta 1,5 vuotta eli kahta vuotta ei ole tullut vielä täyteen. Nyt mieheni haluaisi asua talossa siihen asti, että 2 vuotta tulee täyteen. Hän on ilmoittanut maksavansa vain oman osuutensa lainanlyhennyksestä juoksevat muut kulut. Onko oikein, että hän saa asua talossa 6-8kk korvaamatta asumistaan minulle mitenkään ja minun pitäisi samanaikaisesti maksaa puolet lainanlyhennyksistä?
Vai voinko pyytää vuokraa tai vaatia asunnon myymistä?
Olen myös ehdottanut voivani asua talossa itse ja hoitaa kaikki kulut (koko lainan lyhennykset muut kulut), mutta tämä ei hänelle tunnu sopivan...
Vai voinko pyytää vuokraa tai vaatia asunnon myymistä?
Olen myös ehdottanut voivani asua talossa itse ja hoitaa kaikki kulut (koko lainan lyhennykset muut kulut), mutta tämä ei hänelle tunnu sopivan...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eli tuossa järjestelyssä, jos nyt sattumalta tulisi myyntivoittoa, sinä maksaisit myyntivoittoveron ja ukkosi ei maksaisi - ei järkee sinun kannalta. Vaadi asunnon myymistä ja jos se ei sovi toiselle, hae pesänjakaja- ja -selvittäjä. Mutta ensiksi varmistaisin sen, että tuleeko myynnistä myyntivoittoa ja lähtisin purkamaan asiaa siitä päästä.
Hän ei halua lunastaa osuuttani, vaan asua talossa ilman minun puolikkaani lunastamista siihen asti, että kaksi vuotta täynnä. Minä olisin kyllä valmis lunastamaan hänen osuutensa ja jäämään taloon asumaan. Myyntivoittoa varmasti tulisi, mutta voitto ei kuitenkaan olisi kovin suuri.
Itse vastaavassa tilanteessa muutin pois mutta pidin kirjat edelleen kunnes kaksi vuotta tuli täyteen ja saimme näin myydä asunnon verovapaasti. Myyntivoittoa tuli parikyttonnia. Maksoin puolet lainoista ja myös juoksevista kuluista, vaikka mies jäikin sinne yksin. Järjestelyä kesti vajaa puoli vuotta. Mielestäni tämä oli ihan kohtuullista, sillä minä nimenomaan halusin erota enkä siinä tilanteessa nähnyt tarpeellisiksi alkaa tappelemaan pikkusummista.
>>Itse vastaavassa tilanteessa muutin pois mutta pidin kirjat edelleen kunnes kaksi vuotta tuli täyteen ja saimme näin myydä asunnon verovapaasti.
Ollaanpas sitä nyt tarkkana! Tosin "muutin pois mutta pidin kirjat" on kylllä ääliömäinen ilmaisu. Ihminen asuu virallisesti siellä missä on kirjoilla vaikka majailisikin muualla. Siis mikä veropetos?
>>Ihminen asuu virallisesti siellä missä on kirjoilla vaikka majailisikin muualla.>Siis mikä veropetos?
No juu. Esitin asian liian ylimalkaisesti. Kun kyse on muutamasta kuukaudesta että saadaan määräaika täyteen niin käytössä on myös muuttoilmoitus väliaikaisesta asumisesta. Siis mikäli pysytään kotimaassa. Itse olin 5kk poissa Suomesta viime talvena. Maistraatin neuvon mukaan en tehnyt edes väliaikaista muuttoilmoitusta.
Ei tämä siis aina niin mustavalkoista ole ja käytäntö on muotoutunut aikojen saatossa järkevämmäksi vaikka tiukan tulkinnan mukaan yli viikon kyläilystä pitäisi muuttoilmoitus tehdäkin
Täytyypä tarkistaa omaa kommenttia. Tarkastelin KHO:n päätöksiä, ja löytyikin tällainen: 31.12.1993/5499 KHO:1993-B-528 http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/1993/199305499 .
"Puolisoiden yhteisesti omistamaa osakehuoneistoa, jossa puolisoiden välien rikkoutumisen vuoksi tapahtuneen erillään asumisen ajan oli asunut mies, katsottiin vaimon verotuksessa käytetyn hänen tai hänen perheensä vakituisena asuntona. Oman asunnon myyntivoiton verovapaussäännöstä voitiin soveltaa vaimon myynnissä saamaan voittoon. Verovuosi_1990"
Asuntoa siis katsottiin käytetyn pois muuttaneen puolison tai hänen perheensä vakituisena asuntona, jolloin vaadittu kahden vuoden aika tuli pois muuttaneenkin eduksi (vaikka hän ei asunnossa kirjoilla ollutkaan). - Huomattava kuitenkin on, että avioeropäätöksen jälkeiseltä ajalta kysymys ei enää ole perheestä, joten sen jälkeen kulunutta aikaa ei lueta pois muuttaneelle hyväksi kahta vuotta laskettaessa.
Osituksen yhteydessä voidaan esittää vaatimus kerrotunlaisen asumishyödyn korvaamisesta - mutta vasta lainvoimaisesta avioeropäätöksestä lukien. Korvattava etuus on puolet vastaavan asunnon laskelmallisesta vuokratuotosta ko. paikkakunnalla. Jos puolisot eivät asiasta sovi, siitä päättää oikeuden määräämä pesänjakaja.
KKO:2007:13 http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2007/20070013
Avioliiton ajaltakin korvausta voidaan vaatia, mutta tällöin on kysymys puolison elatusvelvollisuudesta, ja se perusteena on huomattavasti epämääräisempi kuin silloin, kun vaatimus kohdistuu avioeron jälkeiseen aikaan.
Mutta jos ette miehen kanssa asumisesta ja korvauksesta sovi, niin miksikäs sinä muuttaisit. Voit avioerovaatimuksen yhteydessä esittää vaatimuksen, että yhteiselämänne määrätään heti lopetettavaksi ja sinut oikeutetaan jäämään asumaan yhteiseen kotiinne ja miehesi velvoitetaan sieltä heti häädön uhalla muuttamaan. Oikeus ratkaisee asian sen eduksi, jonka se katsoo olevan enemmän asunnon tarpeessa.
AL 24 §
"Tuomioistuin voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta:
1) päättää, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin;
2) velvoittaa toisen puolison muuttamaan yhteisestä kodista; ja
3) oikeuttaa puolison käyttämään sellaista toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettäväksi tarkoitettuun asuntoirtaimistoon taikka on puolison työväline tai tarkoitettu puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten; sopimus, jonka omistaja tekee toisen puolison käytettäväksi näin annetusta omaisuudesta kolmannen henkilön kanssa, ei rajoita sanottua käyttöoikeutta.
2 momentti on kumottu L:lla 31.3.1995/484.
Tuomioistuimen antama päätös voidaan panna heti täytäntöön, vaikka se ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä ole toisin määrätty.
Päätös on voimassa toistaiseksi. Puolison vaatimuksesta sitä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa tuomioistuimen uudella päätöksellä, jos olosuhteet ovat päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet. Päätös ja velvoitus, jota 1 momentissa tarkoitetaan, raukeavat, kun puolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden ositus tai erottelu ja se on saanut lainvoiman. Päätös ja velvoitus raukeavat kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta tai erottelua ei olisikaan toimitettu."
Ositus voidaan toimittaa heti, kun avioerohakemus on annettu käräjäoikeuden kansliaan. Jos on ilmeistä, että osituksesta ei voida sopia, jo avioerohakemuksessa voidaan vaatia, että oikeus määrää pesänjakajan toimittamaan välisenne osituksen. Toki ositus ei välittömästi näinkään toteudu. Jos toinen osapuoli ei asunnon myymiseen suostu, pesänjakaja voi hakea oikeudelta luvan asunnon myymiseen.