kerrostalo rakentamiselle?
Onko kaikien maksettava aina kaikesta?
Ystäväni asuu talossa jossa yhtiövastikkeesa on eroteltu vesimaksu ja se menee mittarin mukaan ennakkomaksu on kaikille 16 €/kk ja tasaus 1/2 vuoden välein.
Samassa talossa maksetaan erikseen kaapelimaksu, joka on 21, 80 €/kk ystävävi ei edes omista televisiota. Eikä siten maksa kaapelimaksua.
Nyt siellä suunitellaan remonttia kylmäkellariin, jossa laitettaisiin kylmäkellarille oma sähkömittari, käyttäjät maksaisivat sen kulut.
Siinä tulee maksettua 30-40 €/kk vaikka ei edes kävisi koko kylmiössään..
Nuo ovat hyvin järkeviä toimia, eikö niitä millään voisi saada pakollisiksi joka kerrostaloon.
Tuolla taksalla säästyisi itselläni yksin asuvana n. 80 €/kk MUTTA suomessa naapuri maksaa..
Onko kaikien maksettava aina kaikesta?
Ystäväni asuu talossa jossa yhtiövastikkeesa on eroteltu vesimaksu ja se menee mittarin mukaan ennakkomaksu on kaikille 16 €/kk ja tasaus 1/2 vuoden välein.
Samassa talossa maksetaan erikseen kaapelimaksu, joka on 21, 80 €/kk ystävävi ei edes omista televisiota. Eikä siten maksa kaapelimaksua.
Nyt siellä suunitellaan remonttia kylmäkellariin, jossa laitettaisiin kylmäkellarille oma sähkömittari, käyttäjät maksaisivat sen kulut.
Siinä tulee maksettua 30-40 €/kk vaikka ei edes kävisi koko kylmiössään..
Nuo ovat hyvin järkeviä toimia, eikö niitä millään voisi saada pakollisiksi joka kerrostaloon.
Tuolla taksalla säästyisi itselläni yksin asuvana n. 80 €/kk MUTTA suomessa naapuri maksaa..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Taloussanomat tänään:
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/08/03/oma-asunto-haviaa-pian-vuokra-asunnolle/201110787/139
Samoin maksaa vuokran-antaja aivan turhaan..
Harvempi vuokralainen käytää kylmäkellaria, useimmiten heillä on netti, mutta TV ei ole.
Jos talossa ei ole pesulaa käyvät lapsuuskodissaan pesemässä pyykinsä..
Miten saisi kulut käyttäjien maksettaviksi?
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2011/08/07/kaleva-suomen-betonitalot-tiensa-paassa/201110977/12
Taloussanomat
7.8.2011 17:15
Kommentit 6
Suomen kerrostalokannan peruspilarit ovat sananmukaisesti lahoamassa. 1960- ja 1970-luvuilla kaupungistumisen huippuvuosina kiireellä rakennetut betonielementtitalot alkavat olla käyttöikänsä lopussa, sanomalehti Kaleva kertoo uutisessaan.
Betonielementeistä rakennetut kerrostalot suunniteltiin alun perin asuinkelvollisiksi 30–40 vuodeksi, joten osa niistä on jo nyt käyttöikänsä "jatkoajalla".
– Käsitykseni mukaan 40 vuotta oli realistisempi arvio siihen aikaan. Arviot eivät kuitenkaan perustu muuhun kuin intuitioon, sillä silloin ei vielä pystytty mallintamaan käyttöikää, Tampereen teknillisen yliopiston erikoistutkija Jukka Lahdensivu sanoo Kalevalle.
Rakennusten kuntoa heikentää entisestään se, että niistä ei ole pidetty kunnolla huolta.
Kalevan haastatteleman arkkitehdin mukaan betonielementtitalot rakennettiin pikavauhdilla, kun asunnoista oli kova tarve 1960- ja 1970-luvuilla. Ajatuksena oli alun perinkin, että rakennukset puretaan myöhemmin uuden tieltä. Nyt aika on sille kypsä.
Suomen kerrostaloista noin 40 prosenttia kuuluu mainittuihin betonielementtitaloihin, jotka alkavat nyt olla asuinkelvottomia. Julkisivujen huonon kunnon lisäksi rakennukset kestävät heikosti kylmiä sääolosuhteita.
en kyllä ota aloittajan tekstistä selkoa kuka maksaa ja mistä? eikös tuo ole ihan järkevää jos kylmäkellarissa on oma mittari ja kylmäkellaria käyttävät jakavat kustannukset keskenään.?
Kylmäkellarissa on n kappaletta "koppeja".
Yksi käyttäjä, joka ei käytä omaa koppiaan, ei pysty laittamaan koppiaan pois käytöstä, kun eivät ole suljettuja komplekseja kuten pakastin, josta voi ottaa virrat pois päältä.
Ainoa olisi, että se, joka ei käytä koppiiaan, sillä ei olisi myöskään avainta kylmäkellari tilaan, jolloin ei oikeasti voisi käyttää tilaa hyväksi.
Kun asuntoon muuttaa, niin kannattaa selvittää jo etukäteen ennen asunnon ostamista tai vuokrasopimuksen allekirjoittamista, että mitä kuluja asumisesta tulee.
Vaikka jotain taloyhtiön ominaisuutta (esim. autopaikka, saunavuoro, pesutupa, kylmäkellari, vinttikomero, kaapeli-TV) ei käyttäisikään, niin siitä voi olla paljonkin iloa seuraavalle omistajalle. Erityisesti omistusasunnoissa tämä on ihan selvää, että vaikkei itse omista autoa, niin seuraavalle asukkaalle nimenomaan tilavat parkkipaikat on yksi tärkeimmistä syistä, miksi ko. asuntoon päädyttiin.
Kylmäkellareiden osalta voin lohduttaa, että suurimmassa osassa tapauksia niistä luovutaan, kun jäähdytysjärjestelmä hajoaa. Sen jälkeen tilalle tulee jotain muuta (esim. pesutupa), josta maksetaan sitten erikseen.
Moni taloyhtiö on ottanut sen linjan, että yhtiövastike ei ole vain X summa rahaa, vaan siinä eritellään tarkemmin, että mistä raha koostuu esim. yhtiövastike 100 euroa, saunavuoro 5 euroa, parkkipaikka 10 euroa, vesimaksu 20 euroa ja tv-maksu 10 euroa. Tällöin yhteissumma tässä erimerkissä olisi 145 euroa. Jos tulee paineita nostaa vaikkapa vesimaksua ja yhtiövastiketta, niin nostetaan vain niitä esim. toista 2 % ja toista 5 %, mutta annetaan muiden maksujen olla ennallaan. Tällöin näkee selvemmin sen, että mihin sitä rahaa kuluu ja toisaalta mistä tuotot kertyvät.