Hei! Mitä mieltä Joensuun psykologian
valintakokeessa eilen olleet hakijat
ovat kokeesta? Oliko vaikea teidän mielestä?Laajassa esseessä ainakin riitti haastetta.
valintakokeessa eilen olleet hakijat
ovat kokeesta? Oliko vaikea teidän mielestä?Laajassa esseessä ainakin riitti haastetta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mun mielestä koe oli yllättävän helppo... Katselin kauhulla viime vuoden kysymyksiä ja odotin yhtä pahoja, mutta ihan kivoiltahan noi lopulta vaikuttivat. Siihen laajaan esseeseen moraalista sain reilun konseptin verran tekstiä. Hyvä mieli jäi omasta suorituksesta.
Tietääkö kukaan montako siihen kokeeseen osallistui? Hakijoita ainakin oli 248, mutta kuinka moni jätti tulematta? Olisi kiva tietää.
..kuinka moni jätti tulematta, mutta
kyllähän siellä aika moinen joukko
osallistujia oli. Kirjotin siihen
laajaan moraaliesseeseen reilut
2 konseptia aika pienellä käsialalla,
koska halusin panostaa siihen ja kyllä
siinä haastetta riittikin. Mutta saa nähdä mitkä ovat kriteerit...
Hyvää kesää, jännityksestä huolimatta!:)
Minäkin olin kokeessa ja olen hiukan pettynyt omaan suoritukseeni. Varsinkin, kun kysymykset olivat noin helpot, kokeissa on vaikea pärjätä. Millaiset lähtöpisteet teillä on?
...30. Entäpä teillä?
Mulla kans 30. Vähän mua harmittaa, kun muilla tuntuu menneen noin hyvin ja itsellä tosi huonosti. Varsinkin, kun tämä ei ole eka kerta, kun haen. :( :( :( Pitää vain yrittää koota itsensä ja suunnata kohti jotain muuta.
Voi, että mä olen loppu. En enää koskaan lue niin paljon kuin nyt luin. En enää koskaan halua jotain niin paljon kuin halusin tätä. Onnelliseksi tulemiseen pitää olla helpompiakin teitä! Kyllä tämä tästä...
Mutta ennen kaikkea aurinkoista kesää kaikille!
Hei, ei kannata vielä lannistua! Yksi tuttavani
haki psykaan neljä kertaa(pääsi neljännellä
yrittämällä) Ja eiväthän tulokset ole vielä tulleet, saatat vaikka päästä tänä vuonna!:)Aurinkoista kesää sinullekin!:)
En usko mahdollisuuksiini tänä vuonna. Oikeastaan näen asian niin, että tämä voi olla ihan oikea tie. Näen, että minun ei välttämättä kuulu lähteä kulkemaan kohti psykologiaa. Koska psykologia jo nyt vaikuttaa minuun näin, miten se sitten syökään minua ja persoonallisuuttani, kun oikein pääsen siihen sisälle? Olen koko kevään kamppaillut tämän tunteen vallassa. Pelkään, että psykologian avulla ryhdyn vain elämään toisten kautta ja unohdan itseni. Siksi yritän nyt koota itseni ja suunnata kohti jotakin muuta. On oltava jokin toinen tie kuljettavaksi. Miten moni muu asia elämässä onkaan tärkeämpi kuin oma ura!
Tsemppimieltä ja aurinkoa.