Miten sitä joskus antaa mielikuvitukselle vallan ja elää hetken omassa kuplassa, joka kuitenkin puhkeaa lopulta. Luulee toisesta asioita jotka ei ole ollenkaan sinnepäinkään ja itse ei oikein tiedä mitä haluaa kuitenkaan, mutta se on elämää. Ja voi vain toivoa toiselle kaikkea hyvää ja itse jatkaa elämää eteenpäin taas hieman viisaampana ja nöyränä, vaikka ei se aina ikävää kokonaan poista.
elämä on :)
minä-nainen
6148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
olihan tuota mielikuvitusta muutama kesä aikaa? missäs olit silloin?
elämässä,siellä missä sinäkin.
tilanne. Oma kuplani puhkesi tänään. Nyt oloni on lievästi sanottuna hämmentynyt ja surullinen. Ihmettelen elämää, itseäni ja sitä toista ihmistä. Pahinta on se, että luuli merkitsevänsä toiselle yhtä paljon kuin hän itselle. "Elämä on eikä aina voi voittaa".
Ja mihis kupla sitten puhkesi?
Olitko yhteydessä vai arvailetko?
Olin yhteydessä häneen ihan suoraan ja kuplan oli jo aikakin puhjeta, tarkoitan omia ajatuksiani häntä kohtaan, että miten sitä voi asiat niin pitkälle mennä yms.
Mutta et taida olla tuo joka kirjoitti 00:07??