Elikkäs kysysin raadilta muutamaa kysymystä perimistä ja testamentin asioita koskien.
Henkilö "A" = Vainaja
henkilö "B" = Leski
henkilö "C" Testamentissa mainittu vainajan lapsi
henkilö "D" Testamentissa mainitsematon vainajan lapsi
henkilöt "E F" henkilön D lapset
henkilöt A B eivät olleet avioliitossa.
Elikkä henkilö A on kuollut, mutta tehnyt testamentin, jossa määrää omaisuutensa jaettavan seuraavasti.
50% henkilölle B, 25% henkilölle C, 25% puoliksi henkilöille E F, elikkä testamentissa ei ole mainittu lainkaan vainajan toista lasta, mutta vastaavasti hänen osuus on "siirretty" hänen lapsilleen.
Miten peinnönjako nyt menee, jos henkilö D ei hyväksy testamenttia, ja vaatii lakiosaansa, niin meneekö henkilöiden E F osuus kokonaan henkilölle D? Vai keneltä otetaan henkilön D lakiosuus, mikäli hän sitä vaatii?
Voiko siis henkilöt E F jäädä kokonaan perinnöttömäksi, vaikka heidät on mainittu testamentissa?
Miten tuo tasitus onko sillä mitään merkitystä, kun leski on ollut vainajaa n.70 000euroa varakkaampi, vainajan kuolinhetkellä, vaikuttaako se millään tavoin muihin perillisiin c,d,e tai f henkilöihin?
Kiitos kaikille vastanneille!
Henkilö "A" = Vainaja
henkilö "B" = Leski
henkilö "C" Testamentissa mainittu vainajan lapsi
henkilö "D" Testamentissa mainitsematon vainajan lapsi
henkilöt "E F" henkilön D lapset
henkilöt A B eivät olleet avioliitossa.
Elikkä henkilö A on kuollut, mutta tehnyt testamentin, jossa määrää omaisuutensa jaettavan seuraavasti.
50% henkilölle B, 25% henkilölle C, 25% puoliksi henkilöille E F, elikkä testamentissa ei ole mainittu lainkaan vainajan toista lasta, mutta vastaavasti hänen osuus on "siirretty" hänen lapsilleen.
Miten peinnönjako nyt menee, jos henkilö D ei hyväksy testamenttia, ja vaatii lakiosaansa, niin meneekö henkilöiden E F osuus kokonaan henkilölle D? Vai keneltä otetaan henkilön D lakiosuus, mikäli hän sitä vaatii?
Voiko siis henkilöt E F jäädä kokonaan perinnöttömäksi, vaikka heidät on mainittu testamentissa?
Miten tuo tasitus onko sillä mitään merkitystä, kun leski on ollut vainajaa n.70 000euroa varakkaampi, vainajan kuolinhetkellä, vaikuttaako se millään tavoin muihin perillisiin c,d,e tai f henkilöihin?
Kiitos kaikille vastanneille!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mitähän sekoilet? Ensin sanot, että b on leski, sitten sanot että he eivät olleet avioliitossa, ja sitten kuitenkin puhut "tasituksesta"?
Anteeksi siis henkilöt olivat avioliitossa.
Varmaan nim. ttppii nyt vastaa leskeyden selvittyä, mutta heitän mielipiteeni asiaan.
Ensinnäkin rikkaampi leski voi osituksessa (pelkkä perukirja ei riittäne) kieltäytyä maksamasta tasinkoa puolisonsa perillisille.
D:n lakiosa on 25% ja kyllä muistelen lukeneeni tulkinnasta, että sukuhaaralle ei ko. tapauksessa tipu lisää perintöä, eli D:n vaatiessa lakiosansa hänen lapsensa jäävät ilman perintöä. Toivottavasti saat vahvistavan tai korjaavan vastausenkin.
PK 7:5.1
"Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä"
A:lta jäi kaksi lakiosaperillistä, C ja D. B:llä tai E:llä ja F:llä ei ole oikeutta lakiosaan.
C:lle on testamentattu 25 % eli lakiosan määrä. Sen hän saa pitää. D saa vaatiessaan lakiosan eli 25 %. Jäljelle jää 50 %, jonka jakavat muut testamentinsaajat. Tuosta potista 2/3 kuuluu B:lle ja 1/3 E+F:lle. Siten B saa 33,3 %, E saa 8,3 % ja F saa 8,3 %
>>Miten tuo tasitus onko sillä mitään merkitystä, kun leski on ollut vainajaa n.70 000euroa varakkaampi, vainajan kuolinhetkellä, vaikuttaako se millään tavoin muihin perillisiin c,d,e tai f henkilöihin?
Onko tuo nix_nax varmaa tietoa? Tuo kaikki olisi siis pois henkilöltä B?
Kiitos vastauksista!
>>Tuo kaikki olisi siis pois henkilöltä B?
Testamentin tarkoitus lienee ollut, että molemmat sukuhaarat saavat yhtä paljon perintöä. Tässä tapauksessa toisen sukuhaaran rintaperillisen lakiosaan vetoaminen muuttaisi tätä tarkoitusta. Joten kyllä tuossa mielestäni on perustetta riittauttmiselle.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2002/20020023
"Pesänjakajan tavoin Korkein oikeus pitää testamentin sanamuotoa ja päätarkoitusta tulkinnan lähtökohtana. Aarne T:n ajatuksena ilmeisesti on ollut jakaa pesän omaisuus tasan kahden nimetyn sukulaistahon kesken. Lakiosavaatimuksen jälkeisessä tilanteessa tämä tavoite on pyrittävä toteuttamaan niin pitkälle kuin mahdollista. Vaikka tästä seuraa, että testamentissa myös nimeltä mainittujen Anne ja Rami T:n osalle ei tule mitään omaisuudesta, koko vapaaosan jakamisen lakiosavaatimuksesta kärsimään joutuneelle sukulaistaholle eli veljien lapsille voidaan arvioida parhaiten vastaavan sitä, mitä testamentintekijän tarkoituksena olisi ollut, jos hän olisi ottanut huomioon lakiosasäännöstön vaikutuksen perinnönjakoon."