Miehet!

on, että jos nainen ei halua puhua haluttomuudestaan, niin se johtuu siitä, että nainen uskoo puhumisen vain pahentavan tilannetta.

jokuM kirjoitti:

on, että jos nainen ei halua puhua haluttomuudestaan, niin se johtuu siitä, että nainen uskoo puhumisen vain pahentavan tilannetta.

Siinäpä tuli tyhjentävä vastaus. Kahdenkymmenenkuudenvuoden kokemuksella sanon asian olevan tosi. Jos nainen ei vaihdevuosien jälkeen haluakkaan miestä sanotaan miehen olevan viidenkympinvillityksessä? Siksikö miehet etsiytyvät uusiin nuorempiin suhteisiin? Naiset Feministyvät ja alkavat vasustaa kaupallistarakkautta. Jos kotona on rakastava vaimo (ei tarkoita seksiä)ei Suomalainen mies mihinkään lähde kotoaan. Se on taas eri asia jos nainen on kyltynyt ja haluaa vaihtelua. Esimerkkinä. Mies tuli iltavuorosta kotiin, söi ja katseli telkkaria ennen nukkumaan menoa. Ovikello soi ja poliisit hakivat miehen putkaan epäiltynä pahoinpitelystä? Miespä puhalteli alkometriin ja käski poliisien käydä tunninpäästä kotona uudestaan. Kotona oli ollut karkelot parhaimmillaan alussa. Sen jälkeen myös lopussa. Näinkin on käynyt. Jos oma ukko ottaa pattiin niin osta sille verkkarit. Sovituta edes. Sitten kerran Ostarin ympäri niin, että terassilta näkevät. Siitä se alkaa. Kakskertaa viikossa.Omanarvon tunto nousee kun muut huomaavat uuden kuntoilian pyörähtelevän kuntopolulla.

Niin eli onko normaalia, että seksi on juuri sellaista kun kuvailit kahden kihlaus vuoden jälkeen? Emme ole yhdessäkään olleet kuin vasta kolme vuotta, mutta miestäni ei edes kiinnosta suudella minua enää. Itseasiassa tarkemmin kun ajattelen asiaa, en ole suudellut puoleen vuoteen. Olen miettinyt, mistä tälläinen voi johtua ja tietysti etupäässä syytän itseäni. Olen yrittänyt kysellä, mikä vikana, mutta mieheni vain tuskastuu ja lähtee ovesta ulos. Mikä voisi olla syynä tällaiseen?

Jenni kirjoitti:

Niin eli onko normaalia, että seksi on juuri sellaista kun kuvailit kahden kihlaus vuoden jälkeen? Emme ole yhdessäkään olleet kuin vasta kolme vuotta, mutta miestäni ei edes kiinnosta suudella minua enää. Itseasiassa tarkemmin kun ajattelen asiaa, en ole suudellut puoleen vuoteen. Olen miettinyt, mistä tälläinen voi johtua ja tietysti etupäässä syytän itseäni. Olen yrittänyt kysellä, mikä vikana, mutta mieheni vain tuskastuu ja lähtee ovesta ulos. Mikä voisi olla syynä tällaiseen?

Onkohan sinulle käymässä samalla tavalla kuin minulle? En kyllä tiedä mikä noiden miesten mielessä oikein on. Olen ajatellut sitäkin, että olisiko miehelläni toinen, mutta en oikein usko, kun hän ei koskaan käy missään. On tietenkin helppo sanoa, mutta en suosittele jäämään suhteeseen joka kuihtuu alkuunsa. Et sinä, nuori ihminen, kestä seksin ja hellyyden puutetta loppuelämääsi. Voitko kysyä mieheltäsi suoraan, että eikö hän enään halua olla kanssasi. Siihen hänen on ainakin pakko vastata kun et anna hänen luikkia karkuun. Minun omani sanoo, että hyvähän meidän on olla yhdessä, jos oikein tenttaan. Siihen olen vastannut että miten niin MEIDÄN? Onko MEILLÄ molemmilla kaikki hyvin...ja siitähän seuraa taas "pakeneminen". Olen ajatellut eroa, tai rakastajan ottamista, mutta ei taida sekään olla ratkaisu. Olotila on sellainen että odotan koko ajan jotakin parempaa.

Vaimo vaan kirjoitti:

Onkohan sinulle käymässä samalla tavalla kuin minulle? En kyllä tiedä mikä noiden miesten mielessä oikein on. Olen ajatellut sitäkin, että olisiko miehelläni toinen, mutta en oikein usko, kun hän ei koskaan käy missään. On tietenkin helppo sanoa, mutta en suosittele jäämään suhteeseen joka kuihtuu alkuunsa. Et sinä, nuori ihminen, kestä seksin ja hellyyden puutetta loppuelämääsi. Voitko kysyä mieheltäsi suoraan, että eikö hän enään halua olla kanssasi. Siihen hänen on ainakin pakko vastata kun et anna hänen luikkia karkuun. Minun omani sanoo, että hyvähän meidän on olla yhdessä, jos oikein tenttaan. Siihen olen vastannut että miten niin MEIDÄN? Onko MEILLÄ molemmilla kaikki hyvin...ja siitähän seuraa taas "pakeneminen". Olen ajatellut eroa, tai rakastajan ottamista, mutta ei taida sekään olla ratkaisu. Olotila on sellainen että odotan koko ajan jotakin parempaa.

näin ulkopuolisena on huono neuvoa, mutta omasta mielestäni ero on kannattava ratkaisu, ellei kumppanin kanssa pysty keskustelemaan asioista. Maailma on oikeasti täynnä miehiä, jotka kykenevät ja haluavat keskustella, mutta myös niitä, jotka eivät ansaitse vaimoa (ainakaan mukavaa sellasita)! tsemppiä sulle, teitpä sitten minkä ratkaisun tahansa!