Ensin keskostamme joutui herättelemään syömään 3 tunnin välein. Syömiseen vaipan vaihtoon maidon pumppaamiseen meni tunti-puolitoista.
Vihdoin, kun pojan paino nousi lähelle 3000g saimme luvan hoitajalta, että päivällä syött 3 tunnin välein, mutta yöllä saa olla yksi 4 tunnin väli. Iloitsin, koska se tiesi tunnin pidempiä unia.
... tai ei sittenkään. Vauvahan kasvaessaan alkoi valvomaan enemmän! Ja juuri sen tunnin päivän viimeisen ruokailun jälkeen, jonka olisin voinut nukkua :(
Inhottavinta tässä nyt on se, että en tiedä, MIKSI. Vauvan rytmi menee suurinpiirtein näin:
KLO 04:00 Syöttö.
KLO 07:00 Syöttö.
KLO 10:00 Syöttö.
KLO 13:00 Syöttö.
KLO 16:00 Syöttö.
KLO 19:00 Syöttö.
KLO 21:00 Syöttö. Vauva heräilee.
KLO 23:00-00:00 Syöttöä. Syö normaalia satsia enemmän eli ns. yösyöpöttelee.
Vauva heräilee kunnolla ensimmäistä kertaa päivässä seurustelemaan tuon klo 21 syötön jälkeen.
Klo 23:00 syötön jälkeen vauva alkaa kitistä.
Klo 23:30-00:00 vauva saa lisää maitoa nälän vuoksi. Tämän jälkeen silmät alkaa lupsua kiinni, mutta rävähtävät auki, jos vauvan laskee pois sylistä esim omaan sänkyyn. Alkaa itku ja hirveä rimpuilu, jota ei lopeta mikään muu kuin syli.
Noin klo 01:00 vauva nukahtaa lopullisesti syliin, jonka jälkeen sen voi laskea omaan sänkyyn.
Ja kaikki kellon tarkkuudella. Mitä teen väärin? Olen yrittänyt kysellä, että mikä tuohon auttaisi ja miksi se tekee noin, mutta keneltäkään en saa vastausta. Itseäni väsyttää aivan vietävästi, enkä muista koska olisin viimeksi nukkunut putkeen yli 2,5h unia. En ole myöskään synnytyksestä palautunut vielä ja alapää kipuilee niin, että maximi annokset panadolia buranaa menee päivittäin, että pystyn vauvan hoitamaan.
Olen yrittänyt antaa lisää maitoa (jos sillä onkin nälkä vielä), yrittänyt nukuttaa ilman tuttia ja tutin kanssa, laittanut kapaloon ja sänkyyn, laittanut kapaloon ja nukuttanut sylissä, nukuttanut sylissä ilman kapaloa ja siirtänyt sänkyyn, yrittänyt nukuttaa sängyssä ilman peittoa, silittänyt päätä, pitänyt vauvan käsiä rintansa päällä, taputellut selkää, hyssyttänyt, hyräillyt, puhellut, pitänyt kättä selän takana,.... MIKÄÄN ei auta muu kuin syli - siihen asti, että kello lyö 1.
Päivisin nukkuu sohvalla ja omassa sängyssään. Vauva nukkuu oikeastaan koko päivän. Aamupäivästä saattaa olla hereillä tunnin tai pari, mutta muuten nukkuu. Myöskin yöt menevät hyvin ja vauva yösyötöllä nukahtaa suoraan omaan sänkyyn.
Vatsavaivoista en usko olevan kyse, koska huuto loppuu heti kun pääsee syliin. Jos en ota syliin, pieni kitinä alkaa kirkuvaksi itkuksi, johon ei auta tutti.
Vihdoin, kun pojan paino nousi lähelle 3000g saimme luvan hoitajalta, että päivällä syött 3 tunnin välein, mutta yöllä saa olla yksi 4 tunnin väli. Iloitsin, koska se tiesi tunnin pidempiä unia.
... tai ei sittenkään. Vauvahan kasvaessaan alkoi valvomaan enemmän! Ja juuri sen tunnin päivän viimeisen ruokailun jälkeen, jonka olisin voinut nukkua :(
Inhottavinta tässä nyt on se, että en tiedä, MIKSI. Vauvan rytmi menee suurinpiirtein näin:
KLO 04:00 Syöttö.
KLO 07:00 Syöttö.
KLO 10:00 Syöttö.
KLO 13:00 Syöttö.
KLO 16:00 Syöttö.
KLO 19:00 Syöttö.
KLO 21:00 Syöttö. Vauva heräilee.
KLO 23:00-00:00 Syöttöä. Syö normaalia satsia enemmän eli ns. yösyöpöttelee.
Vauva heräilee kunnolla ensimmäistä kertaa päivässä seurustelemaan tuon klo 21 syötön jälkeen.
Klo 23:00 syötön jälkeen vauva alkaa kitistä.
Klo 23:30-00:00 vauva saa lisää maitoa nälän vuoksi. Tämän jälkeen silmät alkaa lupsua kiinni, mutta rävähtävät auki, jos vauvan laskee pois sylistä esim omaan sänkyyn. Alkaa itku ja hirveä rimpuilu, jota ei lopeta mikään muu kuin syli.
Noin klo 01:00 vauva nukahtaa lopullisesti syliin, jonka jälkeen sen voi laskea omaan sänkyyn.
Ja kaikki kellon tarkkuudella. Mitä teen väärin? Olen yrittänyt kysellä, että mikä tuohon auttaisi ja miksi se tekee noin, mutta keneltäkään en saa vastausta. Itseäni väsyttää aivan vietävästi, enkä muista koska olisin viimeksi nukkunut putkeen yli 2,5h unia. En ole myöskään synnytyksestä palautunut vielä ja alapää kipuilee niin, että maximi annokset panadolia buranaa menee päivittäin, että pystyn vauvan hoitamaan.
Olen yrittänyt antaa lisää maitoa (jos sillä onkin nälkä vielä), yrittänyt nukuttaa ilman tuttia ja tutin kanssa, laittanut kapaloon ja sänkyyn, laittanut kapaloon ja nukuttanut sylissä, nukuttanut sylissä ilman kapaloa ja siirtänyt sänkyyn, yrittänyt nukuttaa sängyssä ilman peittoa, silittänyt päätä, pitänyt vauvan käsiä rintansa päällä, taputellut selkää, hyssyttänyt, hyräillyt, puhellut, pitänyt kättä selän takana,.... MIKÄÄN ei auta muu kuin syli - siihen asti, että kello lyö 1.
Päivisin nukkuu sohvalla ja omassa sängyssään. Vauva nukkuu oikeastaan koko päivän. Aamupäivästä saattaa olla hereillä tunnin tai pari, mutta muuten nukkuu. Myöskin yöt menevät hyvin ja vauva yösyötöllä nukahtaa suoraan omaan sänkyyn.
Vatsavaivoista en usko olevan kyse, koska huuto loppuu heti kun pääsee syliin. Jos en ota syliin, pieni kitinä alkaa kirkuvaksi itkuksi, johon ei auta tutti.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulla ei ole keskosvauvasta kokemusta, mutta illan viimeinen syöttö on suurinpiirteen samanlainen. Meillä saattaa mennä parikin tuntia illalla, että tisutellaan-nukahellaan-äiti luulee et vauva nukkuu-sänkyyn- n.5min alkaa kitinä-tisutellaan...
Turhauttavalta se tuntuu, mutta kyl kun on tarpeeks väsyny niin vihdoin nukahtaa.
Jaksamisia rumban kanssa:)
Itse pitäny nyrkkisääntönä että 20min sylissä ennen sänkyynsiirtoa, ja meillä nukutaan paremmin mahallaan, taitaa säikkyä unissaan omia käsiään. mut toi 20 min menee yleensä ennenkuin vauva on syvässä unessa ja että voi liikutella, näin jo minua ohjeistettiin sairaalassa esikoisen kohdalla...
Jospa vain antautuisit siihen vauvan rytmiin ja sylittelisit sen ajan, jonka vauva haluaa? Jos vauvaa ei tarvitse silloin kanniskella, niin ota mukava asento sohvalla (saat ainakin lepuuttaa jalkoja) ja katso vaikka leffaa samalla. Vai nukkuisiko vauva vieressäsi, silloin voisit nukkua itsekin.
Pystytkö nukkumaan päivisin? Jos pystyt, niin nuku ihmeessä. Pienen vauvan kanssa ei kannata kellottaa omaa lepäämistään pelkästään yölle, vaan huilata aina kun voi. Eikä kannata hermostua, et tee mitään väärin. Iltakitinät saattavat kestää aikansa, mutta eivät loputtomiin. Tällaisia erilaisia vaiheita tulee ja menee vauvavuoden aikana, silloin kannattaa unohtaa kaikki neuvolakirjasten "vauvan pitäisi" -teesit ja tehdä sen mukaan, mikä tuntuu vauvan tyytyväisyyden ja oman mielenterveyden kannalta toimivan parhaiten.
olla lähelläsi,ihan luonnollista.Et ole vissiin kokeillut nukuttaa vauvaa viereen,itse ainakin huomasin että elämä on paljon helpompaa kun nukutaan perhepedissä.Tähän tietty joku sanoo entäs seksi,no sekin sujuu muualla kuin sängyssä ja huomattavasti enemmän sujuukin kun saan nukuttua koska vauva vieressä.Jos päätät kokeilla nukuttaa viereen niin siinäkin pätee että odota riittävän kauan vauvan sikempää unta ennen kuin itse nouset.
Tuli sekin mieleeni, että 3 vkoahan taitaa olla ihan klassinen tiheänimunkausi :) Eli vauva tilailee lisää maitoa, nyt kun painoakin alkaa olemaan enemmän. Lisäksi äidin sylissä on mukava olla... Muutenkin tuo teidän syömisaikataulu tuntuu ihan normaalilta, oikeastaanhan vauvasi ei herää kuin kerran yössä syömään :) Kyllä se rytmi sielä löytyy aikanaan ja illalla pääsette aikaisemmin nukkumaan, tosin sitten vauva saattaa herätä useammin syömään. Meillä loppuivat yösyömiset 6 kk iässä, jos ajatus yhtään helpottaa. Tsemppiä ja jaksamista teille!
Poikanne on vielä niin pieni, ettei hän ymmärrä yön ja päivän eroa. Tai sen verran ehkä, että luonto ajaa tankkaamaan maitoa yötä vasten. Ja muksun on ihan evoluutionkin kautta hyvä pitää äiti ensimmäisinä viikkoina lähellään eli havahtua, kun häntä siirretään pois. Ja siihen vielä tiheän imun kausi, jotka tulee 3 ja 6 vkoa ja kuukautta... Sinänsä tuo rytmi kuulostaa minun korviini ihan normaalille, joskin sinun kannalta varmasti kiusalliselle.
Ainoa ratkaisu taitaa olla se, että sopeudut vauvan rytmiin. Pidä kuitenkin selkeä ero päivässä ja yössä eli päivisin touhua ja tohinaa ja yöllä ehdoton seurustelukielto. Vain tissittelyt ja sylittely eleettömästi jos on pakko.
Yritä saada joku isä tai tuttava yhdeksi yöksi lapsenlikaksi ja antamaan maitoa pullosta tai niin, että äkkiä imetät ja hän jatkaa sylittelyjä. Ja nuku aina, kun vauvakin nukkuu. Tiedän, että kotihommia olisi mukava tehdä tai omaa aikaakin olisi kiva saada, mutta jaksat enemmän, kun nukut päiväunet vauvan kanssa.
Ja silloin, kun oikein vit**** niin ajattele, että se ihan oikeasti on lyhyt aika, että lapsi oppii oikealle rytmille ja nukkumaan. Meillä taisteltiin unien kanssa 1,5v saakka, mutta tämän neidin elämässä se tuntuu jo äärettömän lyhyeltä ajalta.