En ole koskaan ennen kirjoittanut keskustelupalstoihin, mutta tässä elamänvaiheessa tarvitsisin jo jonkun neuvoa tai tukea.
Tässä tarinani, yritän kertoa mahdollisimman lyhyesti:
Menin suomalaisen miehen kanssa naimisiin ja muutin Suomeen yli 10 vuotta sitten lasteni kanssa. Hän lupasi minule taivaasta maahan kaikki ja minä luotin haneen, en muuten olisi tänne niin kaukaa tullut.
Kaikki sujui hyvin ja hän pyysi minulta lasta, sillä hän oli jo keski-iän ylittänyt mies eikä hänellä ollut lapsia. Muutaman kuukauden päästä tulin raskaaksi ja siinä oli helvetin alku. raskauden aikana huoritteli, manipuloi ja sai uskomaan että ilman häntä en ole tässä maassa kukaan enkä ulkomaalaisena saisi ikinä töitä tai tulisi arvostetuksi. Mitätöi munua jatkuvasti ja sai minit tuntemaan itseni nollaksi. Lapsen synnytyksen jälkeen kaikki paheni entisestaan.
Yritti uskottaa lähiystävilleen, naapureille ja sukulaisille että minulla oli jonkinlainen synnytyksenjälkeinen masennus. jälkeenpäin yritti tehdä minusta hullun, jos meille oli sanasotaa soitti poliisille ja sanoi että yritin tappaa veitsellä. Lapsen synnytyksen jälkeen, 2 muuta lastani joiden huoltajuus hänellä myös oli, lakkasivat olemasta hänelle tärkeitä ja henkinen väkivalta kohdistui myös heihin.
Haukkui heitä, uskotteli että hekaan eivät ikinä saisi hyvää ammattia tai paasisi edes lukioon koska suomen kieli oli heikko, mutta lapseni olivan vasta ala-asteella. Erosimme muutama vuotta sitten ja meille määrättiin yhteishuoltajuus. Huorittelut ja kaikki haukkumiset jatkuvat edelleen myös ala-asteikaisen lapsemme aikana.
Jatkuvasti manupuloi lasta minua vastaan ja yrittää saada lasta muistamaan pahoja asioita minusta joita ei ole ikina tapahtunut. Yrittää tehdä minun ja lapseni suhteesta huonon ja jos alkaisi kertomaan kaikkea mitä on lapselle mustamaalannut minusta ei tulisi ikinä loppua.
Asia paheni kun pääsin töihin ja pystyin huolehtimaan taloudellisesti yksin lapsistani. Suomen kieli sujuu todella hyvin, mutta mitä paremmin minulla menee sen raivokkaammin hän hyökkää vastaan. Kärajöinti on jatkunut siitä lähtien kun lähdin ja on epaonnistunut kaikilla yrityksillä, mutta asia ei ole helpottunut sillä nytkin käräjöinti ja mustamaalamiset jatkuu
En tiedä mitä tehdä sillä lapseni rakastaa isäänsä mutta on myös huomannut että isä käyttäytyy oudosti. Haluan että isä-lapsi-suhde sailyy mutta en lapseni hyvinvoinnin kustannuksella.
Voisiko joku vaan neuvoa mitä teen? Kiitän etukateen asiallisista vastauksista ja hyvää syksyn odotusta kaikille!
Tässä tarinani, yritän kertoa mahdollisimman lyhyesti:
Menin suomalaisen miehen kanssa naimisiin ja muutin Suomeen yli 10 vuotta sitten lasteni kanssa. Hän lupasi minule taivaasta maahan kaikki ja minä luotin haneen, en muuten olisi tänne niin kaukaa tullut.
Kaikki sujui hyvin ja hän pyysi minulta lasta, sillä hän oli jo keski-iän ylittänyt mies eikä hänellä ollut lapsia. Muutaman kuukauden päästä tulin raskaaksi ja siinä oli helvetin alku. raskauden aikana huoritteli, manipuloi ja sai uskomaan että ilman häntä en ole tässä maassa kukaan enkä ulkomaalaisena saisi ikinä töitä tai tulisi arvostetuksi. Mitätöi munua jatkuvasti ja sai minit tuntemaan itseni nollaksi. Lapsen synnytyksen jälkeen kaikki paheni entisestaan.
Yritti uskottaa lähiystävilleen, naapureille ja sukulaisille että minulla oli jonkinlainen synnytyksenjälkeinen masennus. jälkeenpäin yritti tehdä minusta hullun, jos meille oli sanasotaa soitti poliisille ja sanoi että yritin tappaa veitsellä. Lapsen synnytyksen jälkeen, 2 muuta lastani joiden huoltajuus hänellä myös oli, lakkasivat olemasta hänelle tärkeitä ja henkinen väkivalta kohdistui myös heihin.
Haukkui heitä, uskotteli että hekaan eivät ikinä saisi hyvää ammattia tai paasisi edes lukioon koska suomen kieli oli heikko, mutta lapseni olivan vasta ala-asteella. Erosimme muutama vuotta sitten ja meille määrättiin yhteishuoltajuus. Huorittelut ja kaikki haukkumiset jatkuvat edelleen myös ala-asteikaisen lapsemme aikana.
Jatkuvasti manupuloi lasta minua vastaan ja yrittää saada lasta muistamaan pahoja asioita minusta joita ei ole ikina tapahtunut. Yrittää tehdä minun ja lapseni suhteesta huonon ja jos alkaisi kertomaan kaikkea mitä on lapselle mustamaalannut minusta ei tulisi ikinä loppua.
Asia paheni kun pääsin töihin ja pystyin huolehtimaan taloudellisesti yksin lapsistani. Suomen kieli sujuu todella hyvin, mutta mitä paremmin minulla menee sen raivokkaammin hän hyökkää vastaan. Kärajöinti on jatkunut siitä lähtien kun lähdin ja on epaonnistunut kaikilla yrityksillä, mutta asia ei ole helpottunut sillä nytkin käräjöinti ja mustamaalamiset jatkuu
En tiedä mitä tehdä sillä lapseni rakastaa isäänsä mutta on myös huomannut että isä käyttäytyy oudosti. Haluan että isä-lapsi-suhde sailyy mutta en lapseni hyvinvoinnin kustannuksella.
Voisiko joku vaan neuvoa mitä teen? Kiitän etukateen asiallisista vastauksista ja hyvää syksyn odotusta kaikille!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mulla vieläkin kymmenisen vuotta eron jälkeen niin mahdoton tilanne ettei voi edes moi sanoa tai antaa mahdollisuutta mihinkään yhteyteen. Joitain kirjelappusia edelleenkin tulee postitse, mutta muuten pari vinkkiä jos jollain on tällainen tilanne...
Taltioi.
Älä kommunikoi millään muulla tavalla kuin sellaisella, jonka voit taltioida. Tarvittaessa pidä joku mukana äläkä odota "turpareissua" jos hermostuu kun muutat rajojasi.
Käytännössä siis tekstiviestit ja vain lasten takia. Ota tarvittaessa eri numero siihen.
Muuten käytät toista numeroa ja lasten asiat sen toisen kautta. Esim.
Jos tulee oven taakse, käytä poliisia taltioidaksesi uhkaava tilanne. Älä siis päästä sisään, avaa ovea tms.
Hae tarvittaessa lähestymiskieltoa (taltioi ensin, "pistä" hermostumaan & kertomaan "asiansa" (turpaan ei kannata sen takia ottaa...) ja kirjoittamaan tms jotain tyhmää - tiedät kyllä missä ne napit on).
Kun mokaa jossain vaiheessa kuitenkin, ota yhteyttä poliisiin ja sossuun ja kerro tilanteestasi ; lasten tapaaminen voidaan hoitaa sieltä kauttakin eikä sinun tarvitse häntä nähdä.
Näin on mahdollista ja olen tehnyt.
Niille jotka tällaisia käytännön ohjeita tarvitsevat.
Ei, se ei ole loppunut kokonaan vieläkään mutta rajat voi laittaa. Vaatii välillä pitkää pinnaa ja hermoja raastaa =)
Se on sen arvoista.
Voimia sinulle apua tarvitseva. Ota vaarin lynetten neuvot. Hanki kaikki mahdollinen apu mikä saatavilla on, ja pidä etäisyys kaikin mahdollisin tavoin. Vahvista suhteita luotettuihin ystäviisi ja läheisiisi, puhu asioistasi; tämä on tärkeää.
Hei!
Jo aikaisemmin annetut neuvot ovat hyviä. Itse tosin ottaisin heti yhteyttä oman kotikaupungin lastensuojelupalveluihin ennen kuin kutsun poliisia paikalle. Jos ex-miehesi on narsisti niin varmaan hänen kykynsä huomioida toiset ihmiset on heikko, mutta toisaalta olisi tärkeää saada hänet ymmärtämään, että hänen käytöksensä voi olla erittäin vahingollista lapselle. En osaa sanoa, saisiko sosiaalityöntekijä, psykologi, perheterapeutti tms ymmärtämään hänet, että mitä lapsi tarvitsee kehittyäkseen tasapainoiseksi aikuiseksi. Mielestäni kannattaisi kuitenkin yrittää lapsen takia 3. osapuolen ohjaamaa tapaamista, jossa käytäisiin asioita läpi lapsen näkökulmasta. Muutoin itsekin yrittäisin pitää häneen etäisyyttä ja olisin yhteydessä ainoastaan silloin, kun se on lapsen kannalta välttämätöntä.
http://www.narsistienuhrientuki.info/