mistä tiedämme että tiedämme?

Kirjoituksesi ja esimerkkisi olivat erittäin hyviä. Muutamaan asiaan haluan kuitenkin kommentoida:

>>>Mistä tiedämme että nyt sitten ihmiskunnan teknologia on huipussaan ja että tiedämme kaiken universumista. (1800-luvun lopulla sanottiin ettei enää voida keksiä yhtään mitään uutta) Perustelkaa se, ennen kuin sanotte humpuukiksi kaikkea, mistä ei tiedetä varmaksi.

Emme tiedä mistään eikä toisaalta varmaan kukaan täysjärkinen väitäkään, että olisimme nyt teknologiakehityksen maksimaalisessa huipussa. Päinvastoin, joka ikinen päivä teknologiamme etenee, osat hitaammin, osat nopeammin, mahdollistaen uuden tiedon hankinnan. Samalla uusi tieto tarkoittaa, että vallitseva maailmankuvamme muuttuu jatkuvasti. Kun eilen oli maapallo litteä, on se tänään pyöreä.

>>>Taitavat skeptikot kieltää kaiken tuntemattoman, koska, sillä tavalla maailma tuntuu tutulta ja turvalliselta.

Päinvastoin, skeptikot pyrkivät kyseenalaistamaan käsityksiä, joiden avulla maailma on tehty tutuksi ja turvalliseksi. Esimerkiksi skeptikko voi kyseenalaistaa jumalan olemassaolon, jumalan suorittaman luomisen jne. kompakteja selityksiä tarjoavat kokonaisuudet. Eikö meillä olisi paljon helpompi olla, jos uskoisimme jumalaan, siihen että hän on meidät luonut ja toteutamme jumalan ennalta asettamaa tehtävää, kohtaloa tms.? Olisimme siis onnellisia uskovaisia, jotka ovat saaneet turvan ja sielunrauhan mieltä kaivertaviin kysymyksiin. Kyseenalaistaessaan jumalan skeptikko itse asiassa asettaa itsensä uuden ongelman eteen: miten olemme sitten syntyneet ja ennenkaikkea miksi olemme syntyneet? Tämänkaltaiset avoimet, vaikeat kysymykset ovat kaikkea muuta kuin maailman tutuksi ja turvalliseksi tekemistä.

>>>Tätä kautta voidaan myös pohtia yliluonnollisuutta. En usko yliluonnolliseen. Kaikellehan on jokin järkevä selitys. Jos löydetään maan ulkopuolista elämää, sehän on luonnollinen ilmiö sillä planeetalla, yhtä luonnollinen kuin elämä täällä.

Olen samaa mieltä, uusi tieto ja ymmärrys asioista kaventaa yliluonnollisen osuutta maailmassa. Ymmärryksen myötä alamme pitämään ennen käsittämättömiä asioita luonnollisena. Kun ennen pidettiin vaikkapa ukkosta yliluonnollisena ilmiönä, nyt meillä on tieteen tuoma selitysmalli ukkosen toiminnasta.

Tieteen merkitystä ilmiöiden ymmärryksen selittäjinä ei tule aliarvioida. Usein yliluonnolliseen uskovat vähättelevät tieteen roolia ja pitävät tiedettä 'jonain, jonka tehtävänä on luoda vääriä teorioita toistaiseksi käsittämättömistä ilmiöistä'. Kuitenkaan he eivät väitä, että esim. ukkonen on itseasiassa vihastuneen Zeus-jumalan lähettämiä rangaistuksia, vaan kannattavat tieteen teorioita ukkosen synnystä. Kun tiede sitten esittää, että yliluonnollisille ilmiöille ei ole todisteita, ollaan valmiita syyttämään tiedettä 'skeptisyydestä, virheellisyydestä ja vastaanhangoittelusta'.

Tiede ei ole jokin, jonka tehtävä on osoittaa, ettei ole olemassa yliluonnollisia ilmiöitä. Tiede on neutraali eikä ota oletusarvoa niiden olemassaololle tai olemattomuudelle. Myöskään tieteellä ei ole lähtökohtaista oletusta, etteikö yliluonnollisia ilmiöitä näytön puutteesta huolimatta olisi.

Mikäli tiede pystyy havaitsemaan ilmiöitä, sen avulla voidaan ilmiöitä tutkia ja analysoida. Eräät ilmiöt, kuten kummittelu, ovat vaikeita tutkia koska ilmiö tapahtuu tutkijasta riippumattomasti. Edes vuosien kytistely kummitustalossa ei takaa, että ilmiö tapahtuu tutkijan havaittavasti. Sensijaan persoonaan liittyvät erityislaatuiset kyvyt, kuten ajatustenluku yms. ovat helpompia tutkia. Tämähän on selkeästi todistettavissa tieteen keinoin ja sen asettamin vaatimuksin. Erityislaatuisia kykyjä ei ole tieteellisissä tutkimuksissa pystytty löytämään; sensijaan suoranaisia huijausyrityksiä kylläkin. Siltikään tieteen kannaksi ei ole tullut, ettei niitä olisi. Yksinkertaisesti toistaiseksi ei vaan ole saatu näyttöä olemassaolosta, mutta mahdollisuus on avoin.

Eräät yliluonnollisen piirissä pidetyt, mutta ennemmin luonnollisena asiana nähtävät asiat, kuten maan ulkopuolinen elämä ovat puolestaan moniselitteisiä. Mielestäni yliluonnollisiin ilmiöihin pitäisi lukea kummittelun, poltergeistien yms. tyyppiset ilmiöt. Maan ulkopuolisen elämän merkit, kuten havainnot muukalaisten avaruusaluksista ilmakehässämme, pitäisi lukea epäluonnollisiin ilmiöihin. Epäluonnollisella viittaan artefaktiin eli jonkun älyllisen olennon luomaan. Jos pidämme elämän syntyä sattumana, voidaan se lukea luonnolliseksi ilmiöksi, mutta jos pidämme elämän syntyä jumalan tekona, pitää se lukea epäluonnolliseksi eli luonnollisen vastakkaiseksi ilmiöksi. Yliluonnollinen on mielestäni käsityskykymme ylittävä ilmiö; mutta kuten todettu, tiedon ja ymmärryksen saaminen muuttaa monia näistä yliluonnollisista asioista ajan mittaan luonnolliseksi.

Tämä edellyttää kuitenkin havaintoja ja tutkimusta. Jos emme pysty havainnoimaan yliluonnollisia ilmiöitä, emme pysty myöskään tutkimaan niitä. Näin emme pysty myöskään puoltamaan tai kieltämään yliluonnollisten ilmiöiden olemassaoloa; ainoastaan esittämään ettei ole näyttöä niistä. Pseudotieteelliset ja uskontojen luomiin uskomusjärjestelmiin perustuvat käsitykset pyrkivät usein tarjoamaan selitysmalleja vailla ilmiöiden todellista havainnointimahdollisuutta. Tiede ei sen objektiivisuuteen pyrkivän luonteensa vuoksi voi tähän lähteä, koska subjektiivinen tieto ei ole virheetöntä. Todellinen tiede on valmis muuttumaan ja muuttamaan näkökantaansa uusien havaintojen myötä, mutta pseudotieteet ja uskonnot pohjaavat staattisiin, jähmettyneisiin ajatusmalleihin, eivätkä ymmärrettävästi kykene muuttamaan näkökantaansa ilman sisäisen järjestelmänsä romahtamista. Vai millainen uskonto olisi se, joka myöntäisi että 2000 vuotta totuutena pitämänsä asia ei ollutkaan totta, mutta nyt olisi tarjolla totaalisen uusi, paranneltu versio. Juuri kyky mukautua ja harrastaa itsekritiikkiä on tieteen vahvuus ja niiden puute on pseudotieteiden, uskontojen jne. heikkous, joka ajaa pseudotieteet ajan mittaan ahtaalle.

Mieliherkkuani on pekoniviipaleet jäisinä pakasteesta otettuna.

Sä oot oikeilla jäljillä. Näihän se on.
Siitä yliluonnollisesta. Kaikki on oikeesti täällä. Ei yliluonnollista ole. Se koko ajan tässä, me ei vaan nähdä eikä ymmärrä sitä.
Se on vaan yli meidän oman ymmärryksen, ja sehän ei oo mittään...

Viisauden alku yleensä onkin se kun lopulta tietää ettei millään voi tietää kaikkea.

Toinen tuttu sanonta on sellainen, että tunnettu ja tiedetty on pallo, ja pallon pinta koskettaa tuntematonta. Mitä enemmän tiedämme, sitä isompi tiedon pallo. Pinnan laajetessa laajenee sitten myös tuntemattoman pinta-ala...

"Mistä tiedämme että nyt sitten ihmiskunnan teknologia on huipussaan ja että tiedämme kaiken universumista."

Ihmisten maailmankuva on muuttunut siihen suuntaan että nykyään monet ovat ennemminkin sitä mieltä että tieteen mahdollisuudet ovat lähellä rajatonta, eli tilanne on muuttunut melkein päinvastaiseksi 1800-lukuun nähden...(jotkut täällä ehkä haluaisivat nimittää tätä "värähtelytaajuuden nousuksi" itse lasken sen kuitenkin normaaliin evoluutioon kuuluvaksi luonnolliseksi jatkeeksi...)

"Tätä kautta voidaan myös pohtia yliluonnollisuutta. En usko yliluonnolliseen. Kaikellehan on jokin järkevä selitys."

On totta että filosofisesti ajateltuna ei ole olemassa "yliluonnollisia" ilmiöitä, jokaisesta ilmiöstä tulee luonnollinen siinä vaiheessa kun tajuat sen, siksi olen aiemminkin sanonut että tästä aiheesta on aika turhaa keskustella tällä palstalla koska: 1. se on ennemminkin filosofinen kysymys. 2. se tekee tämän palstan tavallaan turhaksi, eli asian voidaan ajatella olevan eräänlainen paradoksi.