Tuosta tuli mieleen: viitoistahan vakuutusyhtiöt yms. innolla jakelevat tarraa, mutta olen ihmetellyt, mikseivät tee samanlaista yleisimmistä valokuvioista? Ainakin meikäläiselle ne ovat paljon vaikeammin muistettavia, koska niitä näkee huomattavan paljon harvemmin. Meinaan nyt siis niitä "rajoitettu ohjailukyky", "kalastusta harjoittava alus" jne., en peruskulkuvaloja.
0Äänestä
volvoooooo
Sen lisäksi pitää opetella ilmansuunnat tai kompassin luenta ja tietää väylän kulkusuunta lateraaliviittoja varten. Kulkusuunta selviää vain kartasta ja myös plotterin kartasta.
0Äänestä
kdkkkdkdkdkdkd
Väylien nimelliskulkusuunnat ovat yleensä kohti latvavesiä eli kun ajetaan suuntiin pohjoinen - koillinen - itä.
0Äänestä
Yleensä
kdkkkdkdkdkdkd kirjoitti:
Väylien nimelliskulkusuunnat ovat yleensä kohti latvavesiä eli kun ajetaan suuntiin pohjoinen - koillinen - itä.
"Väylien nimelliskulkusuunnat ovat yleensä"
Niin justiinsa. Yleensä. Vain kartasta selviää miten se se on käsillä olevassa tapauksessa.
0Äänestä
yleensä, mutta
kdkkkdkdkdkdkd kirjoitti:
Väylien nimelliskulkusuunnat ovat yleensä kohti latvavesiä eli kun ajetaan suuntiin pohjoinen - koillinen - itä.
Mitenkähän se yksi erittäin hyvä ehdotus menikään. Jotenkin siihen tapaan, että nimelliskulkusuunta on kirkolta marketille päin, paitsi sunnuntaisin päin vastoin. Tällä järjestelyllä voidaan sen ainoan risteyksen liikenne valo korvata yhdellä ainoalla valolla keskellä risteystä, jossa värin merkitys riippuu siitä, mennäänkö nimelliskulkusuuntaan vai ei.
Väylien nimelliskulkusuunnat ovat juuri noin selkeitä. Samaa väylää kulkiessa voi nimelliskulkusuunta muuttua useampaankin kertaan. Merellä ei ole latvavesiä ja satamia on yhtä hyvin avomerelle kuin mantereelle päin mennessäkin.
0Äänestä
Arto Tku
Väylä on monesti piirretty viivalla ja viiva menee oikealta kierto puolelta
0Äänestä
Jekkoppp
Kyllä sen verran pitää ottaa itseään niskasta kiinni että opettelee merkit ulkoa ja liimaa kojetauluun tarran muistin virkistykseksi. Lisäksi tarvitse kompassin veneeseen mistä näet mihin suuntaan ajat. Syksyllä alkaa työväenopistoissa laivuri-kurssit, sopivat täydellisesti mm. aloitteleville veneilijöille. Siellä käydään läpi perusnavigointi ja merimerkit, sekä paljon muuta hyödlllistä.
0Äänestä
14
Tuo taisi olla vitsi... Siellä, missä on viittoja, on useimmiten myös väyläviiva. Eli vastaus on "kyllä" :)
Mutta jos nyt ihan tosissasi kysyit, niin a) vastaus on kielteinen. Se viitan merkitys pitää tuntea. b) mene lainaamaan kirjastosta se laivurikurssien ykkösosa (ikinä muista, oliko se rannikko- vai saaristokurssi, vaikka molemmat olen tenttinyt) ja lue se. Ei niillä kursseilla mitään tee, jos olet lukutaitoinen, kirjassa ne jutut on. Siinä ykkösessä on kaikki, mitä sinun sääntömielessä pitää tietää ja oikeastaan muutenkin kaikki, mitä Itämerellä veneilevä tarvitsee.
0Äänestä
Näin meillä
Kyllä on, sehän on plotterin perusominaisuus ja juuri siksi plottereita hankitaankin. Eli opettelet vaan tunnistamaan siitä plotterin näytöltä väyläviivan ja seuraat tiukasti sitä pitämällä veneen koko ajan viivan keskellä. Yhtä helppoa kuin tietokonepelin pelaaminen, ei siinä mistään merimerkeistä tarvitse mitään välittää tai ymmärtää. Väylä obn kyllä plotterin kartalle piirretty merkkien oikealle puolelle, ei siinä mitään sen kummempaa ohjelmaa tarvita.
Viivalla pysyminen tosin vaatii ruorin kääntämistä, edistyksellisemmät veneilijät hankkivat automaattiohjauksen, jonka saa liitettyä sähköisesti plotteriin. Sitten vaan piirretään plotterissa reitti taaskin tiukasti väylän keskilinjaa pitkin ja käynnistetään autopilotista reitin seuranta. Hanaa vaan eikä tarvitse sen enempää sitten navigoinnista murehtia...
0Äänestä
Kauhistunut!!!
Sitten kun kaksi tällaista täysin navigaatiokyvytöntä kohtaa samaisella väylällä, voipi tulla isokin kolari. Tai sitten on tällainen navigaatiokyvytön nopean veneen kuljettaja ja toinen hitaan veneen kuljettaja, joka ei vain kertakaikkiaan ehdi alta pois. Ei se plotteri tiedä onko siinä samalla väylällä joku muukin liikkumassa. Eli veneen kuljettajan on ehdottomasti oltava tietoinen muista lähellä olevista veneistä ja reagoitava oikein. Eli tähystyksen tärkeyttä ei voi koskaan vähätellä.
Valitettavasti tällainen täysin muista piittaamaton tai osaamaton plotterin varassa ajaminen on yleistynyt rajusti viime vuosina!
0Äänestä
heh63
Älä ihmeessä levitä edes leikkimielellä tuollaista ohjetta eli "pidä vene tiukasti viivalla". Vai oliko kysymyksessä sarkasmi tai muu vitsi, joka ei koskaan onnistu tekstissä.
Täälläkin on tuhat kertaa mainittu, että kulku perustuu tähystykseen ja merimerkit sivuutetaan oikealta puolelta ihan ulos katsomalla. Se väyläviiva kertoo reitin, mutta ei edellytä viivan päällä pysymistä. Väyläalue eli turvallinen vesi on monesti hyvinkin leveä.
0Äänestä
paperikartturi
heh63 kirjoitti:
Älä ihmeessä levitä edes leikkimielellä tuollaista ohjetta eli "pidä vene tiukasti viivalla". Vai oliko kysymyksessä sarkasmi tai muu vitsi, joka ei koskaan onnistu tekstissä.
Täälläkin on tuhat kertaa mainittu, että kulku perustuu tähystykseen ja merimerkit sivuutetaan oikealta puolelta ihan ulos katsomalla. Se väyläviiva kertoo reitin, mutta ei edellytä viivan päällä pysymistä. Väyläalue eli turvallinen vesi on monesti hyvinkin leveä.
Eiköhän se edellinen ollut piruuttain kirjoitettu.... mutta oikeasti pitäähän se silmillään tarkistaa, että viitta ohitetaan väylän puolelta. Pitää ottaa huomioon sekä navigaattorin pieni epätarkkuus että merimerkkien kartassa sijainnin mahdollinen epätarkkuus. Elikkä joskus saattaa käydä niin, että plotterin mukaan pitäis mennä väärältä puolelta !!
0Äänestä
Ei merkkejä kierretä
Itse kierrän matalikot ja kivet, enkä niinkään merimerkkejä. Jos esimerkiksi ajan 10 metrin väylällä ja merimerkin toisella puolella vesialueella on esim. 7 metriä vettä, niin ei ole mitään tarvetta lähteä kiertämään merkkiä. Kyllä veneellä on ihan turvallista liikkua muuallakin, kuin väylillä. Tai siis ainakin siellä, missä minä liikun.
0Äänestä
30
Tämä on hiukan rohkean sorttinen kanta, joskin tietysti riippuu paikasta ja liikenteen vilkkaudesta. Vähänkään vieraammilla vesillä ei ole viisasta luottaa siihen, että viitan väärällä puolen todella on vettä se "luvattu" 7 m tms. Tietysti asia on toinen, jos kyseessä on paikka, jonka tuntee ja josta tietää jatkuvasti ajettavan samansyväyksisillä tai isommilla aluksilla. Aloittelevalle veneilijälle perusneuvo on ehdottomasti "aja viitat aina oikein".
Vaikka ainakin Suomenlahdella ja Saaristomerellä on nykyään vedet kartoitettu melkoisen hyvin (ero on valtaisa, jos vertaa vaikkapa 80-luvun karttoihin, joissa oli "pelkkää valkoista" todella paljon enemmän), uusia kiviä ja matalikkoja löytyy joka vuosi. Siksi on liioittelua sanoa, että väylien ulkopuolella on "ihan turvallista" liikkua. Todellisuudessa väylän ulkopuolella on aina olemassa vaihtelevankokoinen riski osua kiveen, jota ei ole karttaan merkitty. Tietysti keskellä Suomenlahtea riski on jotain 0,000_ja_vielä_pirusti_lisää_nollia_1 %, mutta saaristossa, etenkin 10 m syvyyskäyrän sisäpuolella, se kasvaa jo ihan merkitykselliseksi.
(Täytyy muuten sanoa, että kun joskus ajoin Kökarin länsipuolella alueella, jossa on vettä yli 100m, tuntui kartasta ja tarkasta sijaintitiedosta huolimatta vähän oudolta, kun kaiku näytti nollaa. Kas kun sen kantama ylsi vain 80 m asti, jonka jälkeen se ei enää näyttänyt mitään...)
0Äänestä
Toopet liikkeellä
30 kirjoitti:
Tämä on hiukan rohkean sorttinen kanta, joskin tietysti riippuu paikasta ja liikenteen vilkkaudesta. Vähänkään vieraammilla vesillä ei ole viisasta luottaa siihen, että viitan väärällä puolen todella on vettä se "luvattu" 7 m tms. Tietysti asia on toinen, jos kyseessä on paikka, jonka tuntee ja josta tietää jatkuvasti ajettavan samansyväyksisillä tai isommilla aluksilla. Aloittelevalle veneilijälle perusneuvo on ehdottomasti "aja viitat aina oikein".
Vaikka ainakin Suomenlahdella ja Saaristomerellä on nykyään vedet kartoitettu melkoisen hyvin (ero on valtaisa, jos vertaa vaikkapa 80-luvun karttoihin, joissa oli "pelkkää valkoista" todella paljon enemmän), uusia kiviä ja matalikkoja löytyy joka vuosi. Siksi on liioittelua sanoa, että väylien ulkopuolella on "ihan turvallista" liikkua. Todellisuudessa väylän ulkopuolella on aina olemassa vaihtelevankokoinen riski osua kiveen, jota ei ole karttaan merkitty. Tietysti keskellä Suomenlahtea riski on jotain 0,000_ja_vielä_pirusti_lisää_nollia_1 %, mutta saaristossa, etenkin 10 m syvyyskäyrän sisäpuolella, se kasvaa jo ihan merkitykselliseksi.
(Täytyy muuten sanoa, että kun joskus ajoin Kökarin länsipuolella alueella, jossa on vettä yli 100m, tuntui kartasta ja tarkasta sijaintitiedosta huolimatta vähän oudolta, kun kaiku näytti nollaa. Kas kun sen kantama ylsi vain 80 m asti, jonka jälkeen se ei enää näyttänyt mitään...)
Voi voi.
Miten voi olla, että on niin pakko päästä kirjoittamaan omasta erinomaisuudestaan, kokemuksestaan, tietämyksestään ja taidoistaan (joita ei ehkä kuitenkaan ole), että ei tajua näitä aloituksia Provoiksi????
0Äänestä
pelkääväinen
30 kirjoitti:
Tämä on hiukan rohkean sorttinen kanta, joskin tietysti riippuu paikasta ja liikenteen vilkkaudesta. Vähänkään vieraammilla vesillä ei ole viisasta luottaa siihen, että viitan väärällä puolen todella on vettä se "luvattu" 7 m tms. Tietysti asia on toinen, jos kyseessä on paikka, jonka tuntee ja josta tietää jatkuvasti ajettavan samansyväyksisillä tai isommilla aluksilla. Aloittelevalle veneilijälle perusneuvo on ehdottomasti "aja viitat aina oikein".
Vaikka ainakin Suomenlahdella ja Saaristomerellä on nykyään vedet kartoitettu melkoisen hyvin (ero on valtaisa, jos vertaa vaikkapa 80-luvun karttoihin, joissa oli "pelkkää valkoista" todella paljon enemmän), uusia kiviä ja matalikkoja löytyy joka vuosi. Siksi on liioittelua sanoa, että väylien ulkopuolella on "ihan turvallista" liikkua. Todellisuudessa väylän ulkopuolella on aina olemassa vaihtelevankokoinen riski osua kiveen, jota ei ole karttaan merkitty. Tietysti keskellä Suomenlahtea riski on jotain 0,000_ja_vielä_pirusti_lisää_nollia_1 %, mutta saaristossa, etenkin 10 m syvyyskäyrän sisäpuolella, se kasvaa jo ihan merkitykselliseksi.
(Täytyy muuten sanoa, että kun joskus ajoin Kökarin länsipuolella alueella, jossa on vettä yli 100m, tuntui kartasta ja tarkasta sijaintitiedosta huolimatta vähän oudolta, kun kaiku näytti nollaa. Kas kun sen kantama ylsi vain 80 m asti, jonka jälkeen se ei enää näyttänyt mitään...)
Kun kympin väylän viereen on merkattu reimarin taakse 7 m, ei todellakaan ole taattua, että siitä löytyisi se 7 m. Siinä voi kaiku näyttää jopa vain 6 m. Turvallisempaa siellä matalikon puolella silti on kuin väylän puolella yhden ison tai monen pienen vastaan tullessa.
Kauempana väylien ulkopuolella on toki suurempi mahdollisuus löytää kartoittamattomia matalikoita. Alle 10 m syvyyksiä kannattaa siellä todella vältellä.
0Äänestä
toope tässä moi!
Toopet liikkeellä kirjoitti:
Voi voi.
Miten voi olla, että on niin pakko päästä kirjoittamaan omasta erinomaisuudestaan, kokemuksestaan, tietämyksestään ja taidoistaan (joita ei ehkä kuitenkaan ole), että ei tajua näitä aloituksia Provoiksi????
Elämä on opettanut, ettei niin älytöntä juttua pysty keksimäänkään, ettei sitä joku ota todesta. Tai ole kirjoittanut tosissaan.
0Äänestä
jorke
Ellei tunne merimerkkejä niin hyvä ohje on:aja hiljaa ja ohita merkki aivan läheltä, merkeissä on turva-alue.Älä arvaa se menee useimmiten väärin.
0Äänestä
Luotsioonmä
Kierrä se merkki samalta puolelta kuin edellisen kiersit. Kivet ja karikot erottaa siitä kun niillä seisoo lokki. Väistä aina purjeveneitä(niissä on se pikä lipputanko) Jos ajat koskeen, pidä lippalakista kiinni. (koskee lähinnä sisävesiä)
Vastaukset 21
Vanhimmat
Jollei muuten tiedä kummalta puolelta pitää kiertää, niin on kyllä syytä pysyä maan kamaralla tai hakeutua johonkin kurssile.
Niitä on 6 erilaista merkkiä mitä nyt yleensä näkee. Miksi et opettelisi niitä ulkoa?
Tuosta tuli mieleen: viitoistahan vakuutusyhtiöt yms. innolla jakelevat tarraa, mutta olen ihmetellyt, mikseivät tee samanlaista yleisimmistä valokuvioista? Ainakin meikäläiselle ne ovat paljon vaikeammin muistettavia, koska niitä näkee huomattavan paljon harvemmin. Meinaan nyt siis niitä "rajoitettu ohjailukyky", "kalastusta harjoittava alus" jne., en peruskulkuvaloja.
Sen lisäksi pitää opetella ilmansuunnat tai kompassin luenta ja tietää väylän kulkusuunta lateraaliviittoja varten. Kulkusuunta selviää vain kartasta ja myös plotterin kartasta.
Väylien nimelliskulkusuunnat ovat yleensä kohti latvavesiä eli kun ajetaan suuntiin pohjoinen - koillinen - itä.
"Väylien nimelliskulkusuunnat ovat yleensä"
Niin justiinsa. Yleensä. Vain kartasta selviää miten se se on käsillä olevassa tapauksessa.
Mitenkähän se yksi erittäin hyvä ehdotus menikään. Jotenkin siihen tapaan, että nimelliskulkusuunta on kirkolta marketille päin, paitsi sunnuntaisin päin vastoin. Tällä järjestelyllä voidaan sen ainoan risteyksen liikenne valo korvata yhdellä ainoalla valolla keskellä risteystä, jossa värin merkitys riippuu siitä, mennäänkö nimelliskulkusuuntaan vai ei.
Väylien nimelliskulkusuunnat ovat juuri noin selkeitä. Samaa väylää kulkiessa voi nimelliskulkusuunta muuttua useampaankin kertaan. Merellä ei ole latvavesiä ja satamia on yhtä hyvin avomerelle kuin mantereelle päin mennessäkin.
Väylä on monesti piirretty viivalla ja viiva menee oikealta kierto puolelta
Kyllä sen verran pitää ottaa itseään niskasta kiinni että opettelee merkit ulkoa ja liimaa kojetauluun tarran muistin virkistykseksi. Lisäksi tarvitse kompassin veneeseen mistä näet mihin suuntaan ajat. Syksyllä alkaa työväenopistoissa laivuri-kurssit, sopivat täydellisesti mm. aloitteleville veneilijöille. Siellä käydään läpi perusnavigointi ja merimerkit, sekä paljon muuta hyödlllistä.
Tuo taisi olla vitsi... Siellä, missä on viittoja, on useimmiten myös väyläviiva. Eli vastaus on "kyllä" :)
Mutta jos nyt ihan tosissasi kysyit, niin
a) vastaus on kielteinen. Se viitan merkitys pitää tuntea.
b) mene lainaamaan kirjastosta se laivurikurssien ykkösosa (ikinä muista, oliko se rannikko- vai saaristokurssi, vaikka molemmat olen tenttinyt) ja lue se. Ei niillä kursseilla mitään tee, jos olet lukutaitoinen, kirjassa ne jutut on. Siinä ykkösessä on kaikki, mitä sinun sääntömielessä pitää tietää ja oikeastaan muutenkin kaikki, mitä Itämerellä veneilevä tarvitsee.
Kyllä on, sehän on plotterin perusominaisuus ja juuri siksi plottereita hankitaankin. Eli opettelet vaan tunnistamaan siitä plotterin näytöltä väyläviivan ja seuraat tiukasti sitä pitämällä veneen koko ajan viivan keskellä. Yhtä helppoa kuin tietokonepelin pelaaminen, ei siinä mistään merimerkeistä tarvitse mitään välittää tai ymmärtää. Väylä obn kyllä plotterin kartalle piirretty merkkien oikealle puolelle, ei siinä mitään sen kummempaa ohjelmaa tarvita.
Viivalla pysyminen tosin vaatii ruorin kääntämistä, edistyksellisemmät veneilijät hankkivat automaattiohjauksen, jonka saa liitettyä sähköisesti plotteriin. Sitten vaan piirretään plotterissa reitti taaskin tiukasti väylän keskilinjaa pitkin ja käynnistetään autopilotista reitin seuranta. Hanaa vaan eikä tarvitse sen enempää sitten navigoinnista murehtia...
Sitten kun kaksi tällaista täysin navigaatiokyvytöntä kohtaa samaisella väylällä, voipi tulla isokin kolari. Tai sitten on tällainen navigaatiokyvytön nopean veneen kuljettaja ja toinen hitaan veneen kuljettaja, joka ei vain kertakaikkiaan ehdi alta pois. Ei se plotteri tiedä onko siinä samalla väylällä joku muukin liikkumassa. Eli veneen kuljettajan on ehdottomasti oltava tietoinen muista lähellä olevista veneistä ja reagoitava oikein. Eli tähystyksen tärkeyttä ei voi koskaan vähätellä.
Valitettavasti tällainen täysin muista piittaamaton tai osaamaton plotterin varassa ajaminen on yleistynyt rajusti viime vuosina!
Älä ihmeessä levitä edes leikkimielellä tuollaista ohjetta eli "pidä vene tiukasti viivalla". Vai oliko kysymyksessä sarkasmi tai muu vitsi, joka ei koskaan onnistu tekstissä.
Täälläkin on tuhat kertaa mainittu, että kulku perustuu tähystykseen ja merimerkit sivuutetaan oikealta puolelta ihan ulos katsomalla. Se väyläviiva kertoo reitin, mutta ei edellytä viivan päällä pysymistä. Väyläalue eli turvallinen vesi on monesti hyvinkin leveä.
Eiköhän se edellinen ollut piruuttain kirjoitettu.... mutta oikeasti pitäähän se silmillään tarkistaa, että viitta ohitetaan väylän puolelta. Pitää ottaa huomioon sekä navigaattorin pieni epätarkkuus että merimerkkien kartassa sijainnin mahdollinen epätarkkuus. Elikkä joskus saattaa käydä niin, että plotterin mukaan pitäis mennä väärältä puolelta !!
Itse kierrän matalikot ja kivet, enkä niinkään merimerkkejä. Jos esimerkiksi ajan 10 metrin väylällä ja merimerkin toisella puolella vesialueella on esim. 7 metriä vettä, niin ei ole mitään tarvetta lähteä kiertämään merkkiä. Kyllä veneellä on ihan turvallista liikkua muuallakin, kuin väylillä. Tai siis ainakin siellä, missä minä liikun.
Tämä on hiukan rohkean sorttinen kanta, joskin tietysti riippuu paikasta ja liikenteen vilkkaudesta. Vähänkään vieraammilla vesillä ei ole viisasta luottaa siihen, että viitan väärällä puolen todella on vettä se "luvattu" 7 m tms. Tietysti asia on toinen, jos kyseessä on paikka, jonka tuntee ja josta tietää jatkuvasti ajettavan samansyväyksisillä tai isommilla aluksilla. Aloittelevalle veneilijälle perusneuvo on ehdottomasti "aja viitat aina oikein".
Vaikka ainakin Suomenlahdella ja Saaristomerellä on nykyään vedet kartoitettu melkoisen hyvin (ero on valtaisa, jos vertaa vaikkapa 80-luvun karttoihin, joissa oli "pelkkää valkoista" todella paljon enemmän), uusia kiviä ja matalikkoja löytyy joka vuosi. Siksi on liioittelua sanoa, että väylien ulkopuolella on "ihan turvallista" liikkua. Todellisuudessa väylän ulkopuolella on aina olemassa vaihtelevankokoinen riski osua kiveen, jota ei ole karttaan merkitty. Tietysti keskellä Suomenlahtea riski on jotain 0,000_ja_vielä_pirusti_lisää_nollia_1 %, mutta saaristossa, etenkin 10 m syvyyskäyrän sisäpuolella, se kasvaa jo ihan merkitykselliseksi.
(Täytyy muuten sanoa, että kun joskus ajoin Kökarin länsipuolella alueella, jossa on vettä yli 100m, tuntui kartasta ja tarkasta sijaintitiedosta huolimatta vähän oudolta, kun kaiku näytti nollaa. Kas kun sen kantama ylsi vain 80 m asti, jonka jälkeen se ei enää näyttänyt mitään...)
Voi voi.
Miten voi olla, että on niin pakko päästä kirjoittamaan omasta erinomaisuudestaan, kokemuksestaan, tietämyksestään ja taidoistaan (joita ei ehkä kuitenkaan ole), että ei tajua näitä aloituksia Provoiksi????
Kun kympin väylän viereen on merkattu reimarin taakse 7 m, ei todellakaan ole taattua, että siitä löytyisi se 7 m. Siinä voi kaiku näyttää jopa vain 6 m. Turvallisempaa siellä matalikon puolella silti on kuin väylän puolella yhden ison tai monen pienen vastaan tullessa.
Kauempana väylien ulkopuolella on toki suurempi mahdollisuus löytää kartoittamattomia matalikoita. Alle 10 m syvyyksiä kannattaa siellä todella vältellä.
Elämä on opettanut, ettei niin älytöntä juttua pysty keksimäänkään, ettei sitä joku ota todesta. Tai ole kirjoittanut tosissaan.
Ellei tunne merimerkkejä niin hyvä ohje on:aja hiljaa ja ohita merkki aivan läheltä,
merkeissä on turva-alue.Älä arvaa se menee useimmiten väärin.
Kierrä se merkki samalta puolelta kuin edellisen kiersit. Kivet ja karikot erottaa siitä kun niillä seisoo lokki.
Väistä aina purjeveneitä(niissä on se pikä lipputanko)
Jos ajat koskeen, pidä lippalakista kiinni. (koskee lähinnä sisävesiä)