2 kertaa jo synnyttänyt ilman miestä ja kyllä haluaisin miehen mukaan kolmanteen ja viimeiseen, itse haluaa myös. Ei ole jäänyt mitään traumoja edellisistä, mutta hieman yksinäinen ja orpo olo, ajattelin että mitä ne ajattelee yksin synnyttävästä äidistä, mies ei välitä ym ym. No nyt on la käsillä ja väkisinkin itse odottaa sitä lähdönhetkeä milloin se iskee, meiltä kun on heti lähdettävä. Miehellä on taas työt painaa päälle, nyt on sentään suomessa. Sopii itselleen menoja joista ei pääse irrottautumaan jos kiire lähtö tulee, itse ottaa rennosti tyyliin, ei se just sillon synny. No eipä tietenkään, herra kaikki tietävä. Minuahan tämä synnyttäminen fyysisesti ja psyykkisesti eniten koettelee ja toivois miehen olevan tukena. Eipä sitä vahtia tarvitse 24/7 mutta aika orpo olo on kun tieää miehen olevan paikassa jossa ei esim.känny toimi. Suutuin ja sanoin etten perään soittele. Viime yönä lisääntyvässä määrin kipeitä supistuksia, painontunnetta, valun limaa jne, on ollut jo jonkin aikaa, mutta nyt enempi, ettei tosiaan tiedä mitä tässä tapahtuu. Kai se kolmaskin sitten ilman apujoukkoja ulos saadaan ;)))
miehen menot
vahtihaukka
2199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meillä esikoisen kohdalla mies sopi työmatkasta,vähän ennen laskettua-aikaa.
Ja kas.... lapsi päätti tulla juuri silloin maailmaan. Ei muuta kuin soitto miehelle että lähtö tuli ehdit tai et mukaan. Mies ei ehtinyt,mutta oma äitini ehti.
Toisaalta nyt jälkikäteen ajateltuna en olisi ketään sinne tarvinnut. Pihalle lapsi kuitenkin saatiin ja tuli. Oli kuka tahansa paikalla :o).
Ensimmäisellä kerralla oli sairaanhoitajasisko ja toisella kerralla kätilöystävä, joka tuli suoraan työvuorosta mukaan. Hän sattui olemaan töissä kyseisessä sairaalassa, mutta tuli ihan privaattihenkilönä seurakseni.
Mielestäni "doula" on hyvä juttu. Nythän näitä vapaaehtoisia valmennetaan jossain päin Suomea.