rakkaus häviää, kiintymys ei koskaan

Millainen koira sinulla on ?

Niinhän se on että rakkaus on vihalla tapettava. Mistä sinä tiedät ettei toinen rakastanut? Ehkä hän kertoi sen omalla tavallaan...mietipä vähän.

Siis hän ei tajunnut mitä rakkaus on, oli kylmä paska, joka
tuki ja tsemppas sua aina kun oli tarvis?

Ei siis auttanut sydämestään ja ollut sulle siellä kun tarvitsit....odottanut että antaisit jotain takaisin. "Ei tahtonut satuttaa itseään"---PALJON puhuvaa.

Sä tajuat itsekkin mikä oli tilanne. Miksi sä syyttelet vieläkin? Katso peiliin. Niihin tansseihin tarvitaan kaksi.

"sait nauttia" hänen seurasta?

Mikä on hänen näkemys tilanteesta? Saiko hänkin nauttia seurastasi?
Olisiko ollut odotettavissa tulevaisuudessa lämmintä ja rakastettavaa menoa?

vuokseni ei tarvitse muuttua "paremmaksi ihmiseksi". Riittää, jos on oma ja rehellinen itsensä... Sekin tuntuu välillä olevan kummallisen vaikeaa, niin itselleni kuin muillekin :( Uskon silti tietäväni jotain rakkaudesta - mutta mitä sinä siitä tiedät? On totta, että sen todellisen voiman huomaa vasta silloin menetyksen ja satutuksen hetkellä. Siksi itsekin varon tykästymästä ihmisiin, jotka haluavat pelailla. Tämä voi antaa kovan ja kylmän vaikutelman. Tsemppi ja tuki tuli silti puhtaasti sydämestä. Ap:n kannattaisi mielestäni yrittää selvittää asioita oikeassa elämässä. Voisit säästyä paljolta vihalta ja katkeruudelta...

Kyllä ikävää häviää, aikaa parantaa haavat

JOS kirjoitat täällä sittenkin...älä enää valehetele minulle siitäkin..,.

Täytyy vastata tähän kun sopii omaan tilanteeseen liaankin hyvin, että rakastin...sinä et tiennyt mitä rakkaus on, ja silloin se on myöhäistä ymmärtää kun toisen menettää..

Mieti mitä tunteita sieluusi kasaat jos sinulla sellaista on, ne tunteet näkee silmistä, ne aistii..tiedät että luen dsinua kuin kirjaa, enkä anna väärien tunteidesi pilata enää yhdenkään elämää, en hetkeäkään siitä...ymmärrtkö mitä tarkoitan, et ole yksin, emme ole yksin...kuitenkaan...

Minkä taakseen jättää sen edestään löytää, ja niin siinä kävi, ja niin siinä tulee käymään tulevaisuudessakin.

Jos olet hän jolle löysin vaiston viemänä rannekorun joka oli enemmän kuin oikea löytö!!!!

Sinä halusit taukoa. En halua uskoa että kaikki olisi lopullisesti ohi. Toisaalta viha, katkeruus ja inho ei sovi sinuun eikä minuun eli tuskin olet hän.

Muuten kanssa vähän sammaa, mut rakkaus ei katoa! ..minä en vihaa, enkä inhoa!
Ei voi, kun itse aiheutin, mut olisin odottanut ymmärrystä...... ???????
Tukea (henkistä) olisin tarvinnut siinä yhdessä kohtaa, mut tein väärän liikkeen ja
käperryin itseeni!

Kerrot tekstissäsi että hän tuki sinua ja nautit hänen seurastaan. Harvoin sellaista tukee ja tsemppaa jota ei ainakin jollain tasolla rakasta. Ehkä hän näytti tunteensa eri tavalla kuin sinä? Oliko hän sittenkään niin kylmä ja kova, jos häntä ja hänen nautittavaa seuraansa ikävöit? Miksi kiintymys ja rakkaus pitää kitkeä pois? Jos ette voi enää yhteen palata, niin pyri kanavoimaan tunteesi ystävyydeksi. Ajan kulumisen ja suurimpien tunnekuohujen ohi mentyä se onnistuu kyllä.

Ei ehkä ole ap:lle, mutta voisi olla...

Kyllä minä rakastin ja rakastan vieläkin. Mutta sinusta ei ollut parisuhteeseen kanssani eikä seisomaan sanojesi takana. Ei sillä välinpitämättömällä käytöksellä ketään rakasteta. Petyin pahasti taas kerran, sairastuin siinä suhteessa ja nyt yritän toipua pienin askelin.

Olisi kiva uskotella itselleen, että sinulla oli vain vaikeaa ja kiireistä, kun elämäsi teki muutosta. Mutta ei se ole totta. Rakastamalleen ihmiselle löytyy kyllä aikaa, silloin ei kaikki asiat ja esineet mene toisen ohi.

Eihän minulla ollut muuta vaihtoehtoa saada sitä hyväksikäyttöä loppumaan, kuin tehdä sinulle selväksi että se ei enää käy. Ajattelin, että kun huomaat etten ole enää sinun hyväksikäytettävissäsi, annat minun olla ja hankit toisen ihailevan uhrin. Siinä ainakin olin oikeassa, ettei sinusta enää kuulunut mitään.

MItä enemmän aikaa kuluu, ymmärrän miten väärin olen itse itseäni kohdellut. Minua ei enää kukaan kohtele niin kuin sinä kohtelit. Olen arvokas ihminen, jolla on mitä suurempi oikeus olla olemassa.

Hän tuki ja tsemppas sua. Väsyi ja poistui. Palkitset hänet vihalla.

Toisen ihmisen tukena oleminen ja tsemppaaminen on suurinta rakkauden osoittamista mitä on. Olla läsnä ja tukena, kun toinen sitä tarvitsee. Ja mitä tämä henkilö on siitä saanut kiitokseksi? Haukut täällä siitä, ettei muka tiennyt mitä rakkaus ja toisesta aidosti välittäminen on ja vielä vihaa, katkeruutta ja inhoa kaupan päälle nimettömässä viestissä ikävä palstalla, niin ettei ap:llä edes selkärankaa viestittää asiaansa suoraan. Kuulostaa kyllä vahvasti siltä, että aloittaja itse ei nimenomaan edes tiedä mitä toisen rakastaminen on. Mutta näinhän se menee, kiittämättömyys on maailman palkka.