Ipanamme jätti puolivuotiaana omasta halustaan tutin pois. Kaikki meni hyvin, kunnes ikää tuli reilun vuoden, yhtäkkiä poika alkoi laittamaan sormia suuhun. Välillä vain väsyneenä tai nukkuessaan ja siitä hiljalleen enemmän ja enemmän, nykyään lähes koko ajan. Koitan kieltää, ei reaktiota. Neuvolasta eivät muuta sano kuin että "nuo on hankalia juttuja", huomattu on!
Jokin aika sitten poika sitten keksi toiselle kädelle samanaikaisesti hommaa; laitetaas se housuihin! Oli vaipassa sitten isot tai pienet tarpeet, oli sormet suussa ja toinen käsi housuissa, sotku oli sitten kanssa jotain vähemmän mukavaa. Nykyään onneksi isommat tarpeet pysyvät koskemattomana vaipassa mikäli esim. päikkäreiltä herää, muttei se juuri mieltä lämmitä, saan vaihtaa märät lakanat uusiin 3-4 kertaa päivässä. Pesukone räjähtää jos tämä meno jatkuu!
Eli siis, ongelmana on lähinnä tuo sormien meno suuhun, mikä avuksi? Ollaan kokeiltu hanskaa, se tehoaa jos pysyy kädessä, mutta usein repii pois vaikka kuinka paketoisi. Näillä kahdella ongelmalla on myös yhteys; jos sormia ei saa suuhun, ei myöskään toinen käsi mene housuihin. Olen myös paidoista ommellut hihan kiinni, mutta senhän saa pois päältä. Kynsien pureskeluun tarkoitetut aineet eivät tehoa.
Jos jollakulla on toimivia konsteja sormien mussuttamisen lopettamiseksi, otan mielelläni vastaan! Poika ei edes puhu kahta sanaa enempää, hampaat alkavat kasvaa vinoon ja vaipastakin pitäisi koittaa luopua, mutta nyt ei edes pottailu onnistu ollenkaan. En voi myöskään loputtomiin bodya laittaa päälle estääkseni käsien menoa housuihin (eikä sekään tehoa, saa ne silti..) tai unihaalareita, se pottailu tosiaan olisi ajankohtaista!
Jokin aika sitten poika sitten keksi toiselle kädelle samanaikaisesti hommaa; laitetaas se housuihin! Oli vaipassa sitten isot tai pienet tarpeet, oli sormet suussa ja toinen käsi housuissa, sotku oli sitten kanssa jotain vähemmän mukavaa. Nykyään onneksi isommat tarpeet pysyvät koskemattomana vaipassa mikäli esim. päikkäreiltä herää, muttei se juuri mieltä lämmitä, saan vaihtaa märät lakanat uusiin 3-4 kertaa päivässä. Pesukone räjähtää jos tämä meno jatkuu!
Eli siis, ongelmana on lähinnä tuo sormien meno suuhun, mikä avuksi? Ollaan kokeiltu hanskaa, se tehoaa jos pysyy kädessä, mutta usein repii pois vaikka kuinka paketoisi. Näillä kahdella ongelmalla on myös yhteys; jos sormia ei saa suuhun, ei myöskään toinen käsi mene housuihin. Olen myös paidoista ommellut hihan kiinni, mutta senhän saa pois päältä. Kynsien pureskeluun tarkoitetut aineet eivät tehoa.
Jos jollakulla on toimivia konsteja sormien mussuttamisen lopettamiseksi, otan mielelläni vastaan! Poika ei edes puhu kahta sanaa enempää, hampaat alkavat kasvaa vinoon ja vaipastakin pitäisi koittaa luopua, mutta nyt ei edes pottailu onnistu ollenkaan. En voi myöskään loputtomiin bodya laittaa päälle estääkseni käsien menoa housuihin (eikä sekään tehoa, saa ne silti..) tai unihaalareita, se pottailu tosiaan olisi ajankohtaista!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Onko poika mennyt nyt hoitoon, imetys loppunut tai tapahtunut muuta, mikä voisi aiheuttaa turvattomuuden tunteita? Minun tekisi mieleni suositella tuttia takaisin, mutta en tiedä huolisiko teidän lapsi sitä. Uskon että joillakin lapsilla on tarve tutin käyttöön, enkä pidä sitä pahana, jos sitä käyttää lähinnä vain nukahtaessa. Käyttääkö teidän poika uniriepua, ehkä sekin voisi vähä helpottaa?
Meillä laittoi sormia suuhun koska ikenet kutisi vimmatusti. Edelleen tekee niin ennen hampaan puhkeamista ja on jo yli 2v. Tutti jäi eikä nyrkki ole sen korvike vaan kutina sitä inhottaa. Lasten kumipintainen lusikka tai lusikan varsi tms toimi kyllä. Puruleluissa vikana oli ettei ne mahdu suuhun kun takahampaat tulee. Onneksi meillä puhkeaa pian viimeiset hampaat!
Tuon housuun laiton kanssa olet vaan tiukkana! Käsi pois ja soosoo jäähylle! Lapsen tasolle ja selität miksi ei. ja että se on EI EI-asia ja toistat ja toistat ja toistat ja toistat ja toistat ja toistat ja toistat ja toistat ja toistat ja toistat ja toistat ja toistat itsesi kyllästymiseen asti. Jos ei koskaan komenna ja opeta pahasta tavasta pois oli se tahaton tai tahallinen niin sen hankalampi siitä on päästä eroon kun jatkuu ja jatkuu vaan. Koskee myös asioita kun hän kasvaa ja alkaa keksiä lisää kommervenkkejä. Voin villin poikalapsen äitinä kertoa että niin tulee takuulla käymään! Osa tapahtuu kun pienen ymmärrys ei riitä tietämään onko oikein vai väärin osan oppii tekemään herjuuttaan heti kun kuuppaan yhtään tolkkua tulee :)
Oikeastaan mikään ei ole muuttunut, poika on kotona ollut aina, en oikeastaan keksi syytä tähän. Tosin, pienempi sisarus syntyi vajaa vuosi sitten, mutta tämä sormien syöminen alkoi jo vähän ennen sitä. Sisaruksen syntyessä osoitti vähäisesti mieltään, jonka vuoksi poika saikin erityishuomiota, saa paljon ylimääräistä huomiota edelleenkin, jotta nämä tavat jäisivät. Tuttia tuskin huolii, näkee päivittäin sisaruksen tutin ja nätisti vie sen vauvan sänkyyn jne, koskaan ei käy lähelläkään omaa suutaan. Uniriepua ei ole, eikä ole sellaisesta koskaan välittänyt, sen sijaan muita suorastaan elintärkeitä unikavereita on. Saadessaan ne poika olikin hetken niiden lumoissa unohtaen sormet..mutta nämä tavat ovat NIIN tiukassa ettei sekään auttanut. Kerran satutti sormensa niin että pala ihoa lähti, sormi oli varmasti tosi kipeä. Silloin ei mennyt suuhun, yritti kyllä mutta kipu vei voiton. Ja sormen haava parani..ja takaisin lähtöpisteeseen.
Tumppu käteen ja maalarinteippiä siihen tumpun ja hihan yhtymäkohtaan.
tiukkana ollaan tosiaan oltu, aina siitä lähtien kun käsi housuun ekan kerran meni, ja enemmän ja vähemmän raivoamista saadaan sillä aikaseksi, mutta aina tuo vaan jatkuu.. silloin kun en pääse näkemään (kuten päikkärit), laitan mahdollisimman vaikeat vaatteet päälle jottei aina sotkisi, luulin että olisi ollut fiksu keksintö laittaa housut jalkaan, niiden päälle body, saisi aika houdini olla jotta pääsisi käsiksi, vaan ei! herra houdinihan oli tapansa mukaan märkä. hanskaa ollaan saatettu pitää viikkotolkulla, välillä tietenkin poiskin ottaen, on teipattu ja vaikka mitä, mutta viikotkaan ei riitä että touhu loppuu, enkä oikein kovin pitkiä ajanjaksoja uskaltaisi pitää hanskaa, ettei vaan jätä kättä käyttämättä ja siitä sitten saataisiin pahemmat ongelmat. Vielä leikkii hanskalla tai ilman. Hampaita olen itsekin miettinyt, mutta herralla taitaa kyllä olla aika lailla kalusto valmiina, ja selittäisikö se näin pitkän ajanjakson kestoisen rumban..?
Kommenttini ei liity varsinaiseen ongelmaan.. mutta ihmettelin vain että pidättekö kauankin lapsellanne kakkaa vaipassa?
"Oli vaipassa sitten isot tai pienet tarpeet, oli sormet suussa ja toinen käsi housuissa, sotku oli sitten kanssa jotain vähemmän mukavaa. Nykyään onneksi isommat tarpeet pysyvät koskemattomana vaipassa mikäli esim. päikkäreiltä herää, muttei se juuri mieltä lämmitä, saan vaihtaa märät lakanat uusiin 3-4 kertaa päivässä."
Meillä ainakin mennään ihan samalta istumalta pylly pesulle, jos vaippaan on tullut kakka. Mitä jos vaippa on liian märkä/kakka tuntuu ikävältä? Jos se onkin syy käden sujahtamiseen vaippaan...
haha! En ole ap, mutta tuo "samalta istumalta pylly pesulle" kyllä pisti naurattamaan. Kuljetko joka sekunti lapsen perässä vahtimassa niin, että oikeasti sillä sekunnilla kun lapsi kakkaa, niin kaappaat sen pesulle! Naurattaa, kun mulla on visio tuollaisesta "nenä pyllyssä" vahtimisesta! Kyseessähän on kaksi vuotias lapsi, joka voi olla esim. omassa huoneessaan leikkimässä sillä aikaa, kun äiti tekee keittiössä ruokaa tms. Ja varsinkin jos lapsi kakkaa päikkäreiden aikana, kuka sitä nukkuvaa lasta vahtii, kakkaako se, kun sen rauhallisen hetken voi käyttää johonkin paljon järkevämpäänkin? Mutta tapansa kullakin tietty....
Heh :D No oikeastaan kyllä lapsi on AINA näköetäisyydelläni (muttei vielä olekkaan edes puoltatoista), ja milloin en lasta näe, tehdessäni ruokaa tms., niin kyllä käyn häntä hetki hetkeltä katsomassa. En kyllä teekkään mitään 'omia'-juttujani lapsen ollessa hereillä, vaan leikitään yhdessä yms, siksihän kotona olen. En voisi kuvitellakkaan jättäväni putoamaan sohvilta tai mistään muualtakaan. Ja huomaan kyllä aina koska hän kakkaa alkaa vääntämään, ja sitten tosiaankin heti mennään pesulle. Kakkiiko noin isot nukkuessaan...
Älä lähde tuolle linjalle! " En kyllä teekkään mitään 'omia'-juttujani lapsen ollessa hereillä, vaan leikitään yhdessä yms, siksihän kotona olen. En voisi kuvitellakkaan jättäväni putoamaan sohvilta tai mistään muualtakaan"
Näin kasvatetaan pilalle hemmoteltuja kakaroita, jotka vaativat vanhempiensa huomion joka ikinen sekunti. Voit vielä kuvitella olevasi jokin "superäiti" kun olet koko ajan lapsesi kanssa, mutta todellisuudessa teet karhunpalveluksen lapselle. Vuodet vierivät ja lapsesi oppii sen että äiti on vieressä KOKO AJAN. Kannattaa ja pitääkin opettaa lapselle, että tämä ei ole maailman napa, äidilläkin on omia juttuja ja lapsen pitää joskus odottaa omaa vuoroaan esim."äiti tulee katsomaan hienoa tornia, mutta äiti tiskaa nämä astiat ensin". Kaksi vuotias ei tarvitse sellaista jatkuvaa peräänkatsomista, kuten yksi vuotias. Kaksi vuotias osaa jo kodin säännöt, mikä on kiellettyä ja mikä ei, on sosiaalinen ja leikkii toisten lasten kanssa. Ei kaksi vuotias putoile sohvalta, kaksi vuotias on aika ketterä pikku vintiö, joka keinuu keinuissa, kiipeilee kiipeilytelineissä, hypii ja tansii. Jotkut kaksivuotiaat eivät enää tarvitse vaippaa, jotkut tarvitsevat. Vaipan käyttö ei tarkoita, että lapsen kehitys olisi jäljessä. Jotkut lapsen käyttävät vaippaa vielä yli nelivuotiainakin, ja kakkaavat nukkuessaan. Se on ihan hormonaalinen juttu. Vähän sama kun joillain tytöllä alkaa kuukautiset 11- vuotiaana ja toisella 15-vuotiaana. Kuukautisten varhaisella tai myöhäisellä alkamisella ei ole myöskään yhteyttä lapsen älylliseen tai muuhunkaan kehitykseen.