Ennakoivatkohan nämä merkit synnytystä jo oikeasti, ja joko saa antaa mennä vai pitäisikö jarrutella? Raskausviikkoja on tänään 36 4.
Supistuksia on tullut viiden päivän ajan, sitä ennen ei ollenkaan. Vähän väliä, säännöllisen epäsäännöllisesti joka päivä. Välillä sen verran kipeitä, että olen meinannut kaivaa sairaalan numeron, sitten taas ei mitään kummemman tuntuista. Tuntuvat aika tujusti alavatsassa, jonkun kerran alaselässä, parhaimmillaan parin minuutin välein, ja piti nojata pöytään tai seinään. Ja sitten taas menee puoli päivää ettei mitään. Monta kertaa supistuksen voimakkuuteen on vaikuttanut makuuasento, se helpottaa, mutta supistuksia on tullut yölläkin nukkuessani. Vauva tuntuu olevan aika alhaalla, tämä tosin on oma päätelmäni, mutta ainakin painaa koko ajan alas (hengittäminen on helpottanut myös), vihloo alhaalla. Pari päivää oli ripuli, ihan kuin suoli olisi päättänyt tyhjentyä kokonaan. No, se meni ohi.
Huomenna menen neuvolaan ja kyselen asiasta, jos tätä käyntiä ei olisi, olisin toki soittanut. Eikös sitä sanota jossain, että 37-viikkoinen ei enää ole keskonen. Se nyt on jo aika lähellä.
Tosin jos tässä nyt sitten joutuukin odottamaan 42 -viikolle, tulee aika pitkäksi. :)
Supistuksia on tullut viiden päivän ajan, sitä ennen ei ollenkaan. Vähän väliä, säännöllisen epäsäännöllisesti joka päivä. Välillä sen verran kipeitä, että olen meinannut kaivaa sairaalan numeron, sitten taas ei mitään kummemman tuntuista. Tuntuvat aika tujusti alavatsassa, jonkun kerran alaselässä, parhaimmillaan parin minuutin välein, ja piti nojata pöytään tai seinään. Ja sitten taas menee puoli päivää ettei mitään. Monta kertaa supistuksen voimakkuuteen on vaikuttanut makuuasento, se helpottaa, mutta supistuksia on tullut yölläkin nukkuessani. Vauva tuntuu olevan aika alhaalla, tämä tosin on oma päätelmäni, mutta ainakin painaa koko ajan alas (hengittäminen on helpottanut myös), vihloo alhaalla. Pari päivää oli ripuli, ihan kuin suoli olisi päättänyt tyhjentyä kokonaan. No, se meni ohi.
Huomenna menen neuvolaan ja kyselen asiasta, jos tätä käyntiä ei olisi, olisin toki soittanut. Eikös sitä sanota jossain, että 37-viikkoinen ei enää ole keskonen. Se nyt on jo aika lähellä.
Tosin jos tässä nyt sitten joutuukin odottamaan 42 -viikolle, tulee aika pitkäksi. :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hätää ei enää ole, vaikka syntyisikin, joten sitä ei tarvitse stressata. Tosin parempi se vauvalle olisi, jos pysyisi siellä vatsassa vielä jonkun viikon, joten sikäli en provosoisi supistuksia vielä. Joka tapauksessa kannattaa henkisesti varautua siihen, että menee sinne 42 -viikolle, koska nuo eivät varsinaisesti ole mitään "kohta syntyy" oireita, jos sellaisia nyt yleensä on olemassakaan. Itselläni on myös kuvailemasi kaltaisia supistuksia ollut jokaisen raskauden loppupuolella paljon aikaisemminkin kuin sinulla, mutta reilusti yli lasketun ajan on menty joka tapauksessa. Myöhäisin käynnistettiin kaksi viikkoa yli lasketun ajan, vaikka neuvolassa oltiin huolissaan ennenaikaisesta synnytyksestä koko loppuraskauden.
Totta. Mulla on takana kolme synnytystä, joista kaksi viimeistä meni suunnilleen sinne 42 -viikolle. Ne olivat pitkiä viikkoja odotella, eikä tilannetta helpottanut yhtään se, että toivoin jo kuukautta aikaisemmin synnytystä. Ajattelin, etten tällä kertaa tee sitä virhettä, vaan varaudun odottamaan pitkään, mutta sorruin kuitenkin. Voi vitsi. On vaikeampaa palata takaisin niihin ajatuksiin, että menee 42-viikoille kuitenkin. Toiveajattelua, että tuliskin aiemmin.
Ja just tuo on varmaan niin tyypillistä, että neuvolassa huolehditaan ja pelätään ennenaikaista synnytystä, ja sitten lopulta käynnistetään kun ei vauva ala millään tulla. Oi ne on pitkiä odotteluviikkoja!
Tutulle kuulostaa. Mulla alkoi kuvaamasi kaltaiset kivut n. rv 35. Epäily ennenaikaisesta syntymästä oli kokoajan päällä. Ja kuinka kävikään, nyt mennään rv 42 ja piakkoin käynnistykseen. Helpoimmalla pääset kun yrität asennoitua siihen 40-42 viikon synnytykseen. Tsemppiä!:)