Onko tosiaan yleinen käytäntö se, että syyttäjä ei lähde ajamaan yksityisoikeudellisia saatavia, vaikka olisi kuinka suurista summista ja laajasta jutusta kysymys hyvänsä?
Yksityisoikeudelliset saatavat
as o
10190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
On, mutta riippuu jutusta.
Yleensä syyttäjä ajaa sellaisia, jotka ovat määrältään riidattomia ja helposti laskuilla tms. toteennäytettäviä. Tyypillisesti, vahingontekotapauksissa on korjauksen tehneen firman lasku, tai liikennejutussa vakuutusyhtiön regressivaatimukset (on riidatonta, että vakuutusyhtiön on maksanut tietyn summan vahingonkärsineelle) tms.
Nimenomaisesti, jos summat ovat suuria ja juttu laaja ja monimutkainen, sjä ei lähde ajamaan (koska sjän ensisijainen tehtävä on rikosvastuun toteuttaminen, eikä toimia asianomistajan oikeudenkäyntiasiamiehenä). Jos vaaditun korvauksen määrä on riidanalainen, ei myöskään edusta asianomistajaa.
Jaaha. Täytyykö lukuisten asianomistajien olla itse paikalla oikeudenkäynnissä vai riittääkö brosyyrien , joista selviää korvaussummat, etukäteistoimittaminen käräjäoikeuteen?
Jos asianomistajat eivät ole paikalla esittämässä korvausvaateitaan, niin niitä ei käsitellä, silloin kun syyttäjä ei ole lähtenyt ajamaan vaatimusta.
Huh hu. Tuossa meneekin sitten koko päivä...
Eli korvausvaatimuspaperit toimitetaan toistamiseen etukäteen käräjäoikeuteen ja sitten mennään vielä itse paikan päälle lukemaan nuo paperit?
Kerranhan nuo on jo poliisin kautta syyttäjälle toimitettu...
Äly hoi, älä jätä. Näethän sinä haasteesta, lähteekö syyttäjä esittämään asianomistajan korvausvaatimuksen oikeudelle, vai ei. Jos ei lähde, niin ne pitää silloin mennä esittämään. Jos ei itse, niin jonkun muun.
Kyllä ne siellä käsitellään, mutta jos vastaaja kiistää korvausvaatimukset perusteeltaan/määrältään, etkä ole paikalla esittämässä vasta-argumentteja ja perusteluja vaatimuksellesi, niin vaatimuksen menestymisen mahdollisuudet ovat heikommat.
Varsinkin jos ei mene paikalle, on tehtävä selkeä kirjallinen korvausvaatimus. Käytävä ilmi mitä vaaditaan (määrät tarkasti, mahdolliset korkovaatimukset tarkasti määriteltyinä), keneltä vaaditaan, mikä on vaatimuksen peruste eli se oikeustosiseikka, johon vedotaan korvausvastuun perusteena, ja myös korvausvaatimuksen määrä on perusteltava.
(Ja sitten muistettava se, että henkisestä kärsimyksestä saa korvausta varsin harvoin, vain tiettyjen rikosten johdosta. Maallikoilla on taipumusta vaatia tietämättömyyttään korvausta kärsimyksestä silloinkin, kun se ei ole vahingonkorvauslain mukaan mahdollista.)
Antamasi tieto on oikea. Otin yhteyttä käräjäsihteeriin asian tiimoilta ja juuri noinhan se menee.
Yleisestä mielenkiinnosta voin tosin mennä paikan päälle ja tuolloinhan saan tietää samantien, onko aihetta valittaa, kun se valitusaika on vain 7 päivää.
Ei lähde, mutta kirjallinen vaatimus riittää.
Valitusaika on 30 päivää tuomion antamisesta, mutta 7 päivän kuluessa on ilmoitettava tyytymättömyyttä.
Kiitos. Muistiin jäi vain tuo 7 vrk.