että kyllä se Siilinjärvi kasvaa, kun taloja rakennetaan. Väkiluvun kasvu on ollut välillä 31.12.2010 - 31.7.2011 314 henkilöa, joista 93 pelkästään heinäkuusta. Ja vähintään joka toinen ihminen ihmettelee että mistä niitä asukkaita riittää niihin taloihin? Ja tässä taas nähtiin, että kyllä niitä löytyy. Siilinjärven pitäisi rakentaa enemmän, niin tulisi enemmän asukkaita, sillä kyllä niitä tulee. Ja jos kunta kasvaa, niin kyllä ne tänne pian sitä citymarkettia tai prismaa alkavat tänne hommaamaan. Ja niille henkilöille tiedoksi, että kyllähän Nokialla, Ylöjärvellä, Pirkkalassa, sekä Kangasalalla on kaikissa joko citymarket tai prisma, vaikka kaikki ovat kasvaneet kiinni Tampereeseen, ja ovat vielä lähempänä sitä, kuin siili Kuopiota. Hyvä paikka olisi vaikka siinä Nilsiäntien ja Niittytien/Honkamäentien risteyksessä. Eikun vaan kunta tonttia tarjoamaan Keskolle tai Peeässälle.
Kunnan kasvusta
Tulipa taas nähtyä
1482
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mistä tuollainen tieto heinäkuun väkiluvusta. Ei ainakaan lehdistöstä näin aikaisessa vaiheessa.
On ihan hyvä, että Siilin väkimäärä kasvaa, mutta toisaalta samaanaikaan Kuopion väkimäärä vähenee muuttajien myötä. SS:n mukaan tammi-kesäkuun aikana Kuopion väkimäärä väheni 100 henkeä enemmän mitä Siilin kasvoi. Opiskelijat tietysti selittävät osan, mutta vain osan.
Kunnan politiikkana on ollut vastustaa automarkettia kynsin hampain. Kuopion Päivärannan kaavoituksesta Siilin kunta valitti, kun Vuorela kärsii.Jos tuohon paikkaan tulisi Prisma (Peeässän miehiähän on meidänkin valtuustossa), niin yläkylän kaupat pistäisivät lapun luukulle. ehkö Lidl voisi vielä kilpailla hinnoilla. Kylän keskustan kehittäminen loppuisi.
väkiluvun lähde on väestörekisterikeskukselta. www.vrk.fi/tilstot/väkiluvut
Oletko lukenut tämänpäiväisestä Hesarista jutut muuttovoittokuntatutki-muksesta. Siinä oli kriteereinä otettu huomioon muuttovoiton positiiviset vaikutukset kuntaan pelkän nettomuuttovoittomäärän lisäksi. Parhaaseen luokkaan oli tullut 93 kuntaa, mutta ei Siilinjärveä. Siilinjärven haaveilemat Maaninka ja Nilsiä sen sijaan olivat mukana. Nilsiää Tahkolle muuttavien myötä ei tarvinnut ihmetellä. Ehkäpä tämä kertoo Siilinjärvelle muuttavien tulotasosta.
Minusta tuntuu, että tutkimuksen kriteerit ovat olleet pielessä.
Eihän Nilsiä tai esimerkiksi Maaninka ole oikeasti muuttovoittokuntia.
Ei Tahkolle ole juuri muuttajia. Nilsiän kunnassa (anteeksi kaupungissa) on taloudellinen kriisi, ei se ainakaan vahvista tehdyn tutkimuksen olettamuksia. Maaningan muuttovoitto tai -tappio on aivan marginaalista.
Keskiluokkaan kuuluvat ihmiset ovat veronmaksajina suurin ryhmä ja siten suurin veronmaksaja. Siihen ryhmään pitää kiinnittää erityistä huomiota. Siinä Siilinjärvi kilpailee Kuopion kanssa menestyksekkäästi asukkaista. Siilinjärvellä asuntojen ja tonttien hinnat ovat vielä sillä tasolla, että keskituloinen ihminen pystyy ostamaan asunnon tai rakennuttamaan talon. Kuopiossa tämä on taittu jättää hieman unholaan.
Jos kriteerit olisivat pielessä, niin kyllä joukosta olisi poissa muitakin kasvukeskusten muuttovoittoympäryskuntia ei vain Siilinjärveä. Muiden kasvukeskusten kehyskunnat vaan ovat nyt mukana.
Sekä Maaningalla että Nilsiässä on ollut tutkimusvuosina 2005-2010 muuttovoittoa. Siilinjärvestä poiketen niiden kuolleisuus on ollut syntyvyyttä suurempaa ja se on siis laskenut väkimäärää. Tutkimuksessa vertailtiin kriteereinä mm tulomuuttajien tulojen erotusta lähtömuuttajien tuloihin. Siinä muutama kirjansa Tahkolle siirtänyt isotuloinen vaikuttaa paljon. Ja vaikuttaahan se kunnan tuloihin oikeastikkin.
Mutta Siilinjärvellähän katsellaan vain näitä savolaisia kuntia ei verrata Siilinjärveä vastaaviin kuntiin vaikka Etelä- tai Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomesta tai etelästä nyt puhumattakaan. Mutta tutkimushan pitää olla päin seiniä, kun Siilinjärvi ei esiinny edukseen...
Sen verran googlasin tutkimuksen tekijää, että on tehnyt aikoinaan väitöskirjansakin alalta.
Oikeita kriteeejä olisivat muuttovoittokuntia arvioitaessa:
- kunnan juokseminen maanomistajien pillin mukaan
- tulomuuttajien asuinalueiden läheisyys avokaivoksesta, jätealtaasta, jätevuoresta ja vastaavista, jokaisesta erikseen pisteet
- lastensuojelutapausten määrä muuttoperheissä
Siilinjärvi menestyisi hyvin kaikissa kategorioissa. Jopa voittaisi ylivoimaisesti.
Tutkimus koski vuosia 2005-2010. Muistelesin, että ainakin joinakin vuosina Siilinjärvi oli muuttotappiokunta väkimäärän kasvaessa pelkästtän syntyväisyydellä. Sehän olisi yksi selitys, että emme silloin päässeet ollenkaan muuttovoittokuntien joukkoon.
Siilinjärvelle ilmestyy aina kaksi puliukkoa yhden kuolleen tilalle, siitä "muuttovoitto".
Riippuu puliukon käsitteestä. Jos puliukolla tarkoitetaan asunnotonta alkoholisteja heitä ei olle - kaikilla alkoholisteilla on asunto - vaan Pohjois-Savon vähäiset alkoholistit asuvat Kuopiossa. Jos taas puliukolla tarkoitetaan korvikkeiden käyttäjää ei heitäkään olle (huoltoasemilla käyvät nopeasti liian tutuiksi) vaan hekin asuvat Kuopiossa. Vanhassa Savon Sanomissa oli juttu kuopiolaisista alkoholisteista ja korvikkeiden säännöllisten käyttäjien määräksi arvioitiin parikymmentä.
Jos puliukolla ymmärretään satunnaisesti kiljua juovaa ja/tai julkisella paikalla juopottelevaa porukkaa niin heitä Siilissä olen nähnyt. Minua paremmin tietä´vät tahot voisivat tätä ongelmakenttää kommentoida.
Taidatpa olla alan miehiä, kun noin tarkasti eritellä osaat. Siilistä puliukkoja ja torin nurkilla liikkuessa myös puliakkoja riittää.
Mutta onhan sellaisiakin kaupunkeja, joissa on automarketteja ja silti toimiva keskusta kuten Iisalmi. Ja Siilinjärvihän kasvaa, joten asiakkaita tulee lisää.
Alueen väestöpohja ja tulotaso eivät välttämättä riitä enää uuden automarketin rakentamiselle. Niillä perusteillahan kauppaketjut liikkeitä perustavat. Eikös Kuopiossakin vedetty pois suunnitelmat kolmannesta Citymarketista johonkin siihen Saaristokadun päähän. Siilinjärvelläkin on odotettu vuosikausia Tokmannin konsernin halpamyymälän tuloa ja siihenhän olisi kaavoitettuja tontteja ainakin siellä Green Valleyssa , kai myös Rissalan yrityspuistossa ja eikös esitelty liiketonttia myös Kasurilan Shellin luona.
Markettien ja muiden suurien ostoskeskusten rakentaminen tahtoo helposti yksipuolistaa kaupan palvelut. Suuret yksiköt syövät pienemmät ja palvelut keskittyvät liikaa yksiin paikkoihin. Näin on odotettavissa myös vaikkapa Kuopiossa, kun Matkuksen alue saadaan rakennettua täyteen. Se alue vie ostovoimaa kaupungin keskustasta ja ko maakunnasta. Se saattaa vaikuttaa koko maakunnan palvelutarjontaan vaikkapa huonekalujen ja sisustustavaroiden osalta. Kuopiosta ainakin kuolee muutama huonekaluliike.
Uusien kaupan palvelujen suuryksiköiden tulo ei välttämättä ole asukkaiden etujen mukaista. Niiden myötä saattaa vaikutusalueen työpaikkojen määrä jopa vähentyä ja ainakin asiointimatkat pidentyvät.
Kaupan suuret yksiköt eivät ole pelkästään positiivinen ilmiö.
Pikkusuurilla paikkakunnilla jo pelkästään pikkusuuret marketit vievät pois lähikaupat kuten Siilissä. Ostovoima ei riittäisi Siilissä näitä pikkusuuria kauppoja suurempiin.