Alitajunta ja järki

Aikaa on vierähtänyt siitä kun eräänä aamuna, tokkurassa, miehelle sanoin rakastavani häntä. Lause lipsahti suustani kuin sammakko, sitä en olut ajatellut ja jos olisin järkeistänyt asian olisin epäillyt sitä, siis rakkauttani häneen.
Alitajunta on nopeampi ja totuudellisempi kuin ns. äly- ja järkiajattelu, vieläkin ihmettelen sitä mistä se tuli?!
Aika on vierähtänyt, mutta tuo tunne säilyy minussa vaikka järki sen kieltää, se epäröi, analysoi, kyseenalaistaa ja pohjalla velloo se on pahin, eli usko siihen että minä anasaitsisin tuon suuren rakkauden joksi sen näen ja se että tuo mies-ihana minut huolisi ja rakastaisi minua.
Suuri on ihmisellä rakkauden kaipuu niin suuri että sitä pelkää ja kirjoittelee siitä , vain, tänne.
Tätä pelkäävää naista minä häpeän ja yritän päästä siitä eroon.
Rakkaus ajatuksin; kaunista huomenta kaikille rakkaustuskissaan pyöriville tämän planeetan asukkaille.
t. ufonainen ;))