Mustuttaisin jälleen vanhempia siitä että koulun omaisuuden ehostelu, eli kirjojen päälystäminen ei ole kotien velvollisuus.
Toki kirjojen päälystämisen voi antaa kotitehtäväksi (jos se on mainittu opetussuunnitelmassa), mutta myös tarvittavat tarvikkeet tulee jakaa koulusta.
Opastinkin omaa jälkikasvua kysymään myös päälystystarvikkeita kun annetaan päälystysläksyjä. Ja yllätys yllätys, niitähän löytyi kun erikseen pyysi.
Toki kirjojen päälystämisen voi antaa kotitehtäväksi (jos se on mainittu opetussuunnitelmassa), mutta myös tarvittavat tarvikkeet tulee jakaa koulusta.
Opastinkin omaa jälkikasvua kysymään myös päälystystarvikkeita kun annetaan päälystysläksyjä. Ja yllätys yllätys, niitähän löytyi kun erikseen pyysi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei varmaan ole, mutta se on hauskaa. Minusta on ihana päällystää kirjoja. Jos ostan 2 e päällystemuovirullan, en koe sitä suureksi investoinniksi, saahan lapseni käyttää sitä kirjaa vuoden, ja sen jälkeen se menee hyväkuntoisena seuraavalle.
Päällystäisin vaikka naapurin lastenkin kirjat.. pidän siitä puuhasta.
Joo itsekään en jaksa ymmärtää kirjojen päällystämisestä aiheutuvaa valitusta. 2 euron päällystemuovirulla ei todellakaan ole iso investointi, eikä päällystyksen tarvitse olla ihan siloinen, ei haittane jos pari tai muutama ilmakupla tulee. Kirja säilyy silti paremmin oppilaiden käytössä ja myös me veronmaksajat siinä säästämme, kun kirjoja ei tarvitse hankkia joka vuosi uusia kaikille!
Ei mullakaan mitään päällystämistä vastaan ole säälittää vaa ne kirjat jotka päällystän. 8 vuotta olen päällystänyt ja ei vaan ole mun juttu, jos joku saa enemmän ilmakuplia jäämään väliin niin ihmettelen. Lapsi onkin aina sanonut että mun päällystämän kirjan kyllä erottaa, naurettu on yhdessä niitä töherryksiä. Toki muutama valioyksilö aina tulee joukkoon, mutta yleensä ne on töherryksiä ja täynnä ilmakuplia. Viivottimenkin kanssa olen yrittänyt häätää kuplia vaihtelevin menestyksin.
Tsemppiä sinulle päälystystyöhön! Tulee niit kupilia minullakin vaikka periaatteessa vanhana kirjastotyöntekijän pitäisi olla homma hallussa. Mutta ei vaan ole. Kontaktimuovin paksuus vaikuttaa kyllä aikatavalla siihen miten päällystäminen onnistuu. Mitä vanhempi muovi niin sitä helpompi sillä on kirjat päällystää. Joten ihan ohuinta ja halvinta ei kannata ostaa jos meinaa saada vähän kuplattomampia kirjoja.
Eilen esikoinen toi open antaman muovin jolla kirja piti päällysti. Joten kyllä koulussa muovia näkyy olevan. Mutta itse en koe muovien ostamista vaikeaksi eikä se meidän perheen taloutta kaada joten ilomielin ostan muovit itse. Nykyään oppikirjat ovat pitkälti kierrätyskirjoja ja valmiiksi muovitettuja. Jos lapsi saa uuden kirjan niin päällystän sen ja seuraavan oppilaan äiti on onnellinen kun säästyy kirjan muovittamiselta. Näin hyvä kiertää!!!
Pienemmällä summalla ja harmilla selviää kun kirjan vain päällystää. Jos oppilas rikkoo uuden kierrätyskirjan huolimattoman käytön takia heti ensimmäisenä käyttövuotena niin vanhemmat ostavat tilalle uuden kun keväällä kirjat kerätään seuraavaa käyttäjää varten. Oletus on, että huolella käytetty kovakantinen kirja kestää ainakin pari vuotta. Päällystämättömistä irtoaa kansi ennen joulua ja kulmat ovat sen näköiset, että sääliksi käy seuraavaa pientä oppilasta. Muovia saa kysyttäessä koulusta, mutta useimmat perheet ovat sen verran fiksuja, että eivät tee numeroa jostain 2e muovirullasta.
Toiset meistä ymmärtävät varjella yhteistä omaisuutta ja toisille kyllä kelpaa kaikki, mutta mitään ei vaivauduta tekemään vastineeksi. Sitten kyllä kovaan ääneen nuristaan ja soitellaan opettajalle, kun oma mussukka saakin sen huonokuntoisen kirjan seuraavana vuonna. Itse tiedän tasan tarkkaan mitkä perheet huolehtivat lapsen koulutavroiden siisteydestä, on monisteille oma muovitasku/ohut kansio, reppu on siisti, palautettavat laput siistejä, vihot päällystetty ja ehjiä, kirjat kunnossa kun ne keväällä kerätään. Sitten on nämä perheet, jotka eivät vaivaudu edes ekaluokkalaisen kirjoja ja vihkoja päällystämään. Vihoista irtoaa kannet jo parin viikon jälkeen, monisteet palautetaan revenneinä, kirjoista lähtee kannet jne. Kun seuraavna syksynä jaan oppilaille kierrätyskirjat, arvatkaa ketkä saavat ne siistikuntoisimmat?? Oikein. Ne, jotka osaavat pitää niistä huolta. Ne perheet, joille yhetisten tavaroiden kunnossa pito on yhdentekevää, saavat sitten käyttöönsä ja paiskottavaksi ne valmiiksi risaiset.
Luokitellaanko meidän perhe sitten huolehtiviin vai sellaisiin, jotka eivät pidä tärkeänä koulutavaroiden huolehtimista? Minun kolmesta koululaisestani kaksi tuo aina kaikki paperinsa siistinä kotiin, pitää tavarat huolellisesti kunnossa jne, mutta yhdeltä en saa varmasti koskaan sellaista lappua, joka ei olisi jo revennyt, kastunut, rypistynyt tai muuten karmeassa kunnossa ennen kuin se kotiin pääsee. Yleensä en yhdeltä edes saa sitä lappua, jos en muista itse tutkia reppua päivittäin mahdollisten lappujen varalta. Vaikka kuinka olen yrittänyt täsmentää, että tavaroista pidetään huolta, niin se ei vain yhden kohdalla mene jakeluun, vaikka muiden kohdalla meneekin. Minusta on aika väärin, että meidän koko perhe tuomitaan huolimattomaksi yhden lapsen takia. En voi vaikuttaa kauheasti siihen, mitä sille paperille tehdään ja tapahtuu ennen kuin se kotiin tulee.
Muovit olen ostanut itse enkä siitä valita, mutta minä en päällystä kirjoja. Olen toki opettanut lapset päällystämään ne itse, yleensä aina lukuvuoden alussa käydään asia läpi ensimmäisten kirjojen kohdalla, mutta sitten lapset saavat tehdä sen itse. Lopputulos on sitä mitä on, eli ryppyjä ja ilmakuplia kyllä tulee enemmän tai vähemmän, mutta niin tulisi minullakin. En silti parhaalla tahdollanikaan osaa kokea tuota päällystämistä vanhempien tehtäväksi ja suorastaan ihmettelen, miksi sitä ei opeteta koulussa vaikka käsityötunnilla.
Tästähän eivät tietenkään opettajat päätä, mutta minusta koulusta voisi jättää pois esimerkiksi uskonto ja monet valistustunnit, koska vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus kasvattaa ja niiden tilalla voitaisiin opettaa vaikka noita kirjojen päällystämisiä ja muita sellaisia asioita, jotka eivät oikeasti ole varmaankaan kovinkaan monen elämässä pidemmällä tähtäimellä tärkeitä.
Otsikkoon pieni korjaus:
Yhteiskunnan omaisuuden tuunaaminen ei ole kotien tehtävä
Nääs kun ne kirjat on meidän veronmaksajien rahoilla hankittu ja siten meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. Lapsettomatkin ihmiset maksavat sinun lastesi oppikirjoja ja koulunkäyntiä, joten eiköhän olisi ihan kohtuus, että pyrkisit lastesi kanssa pitämään siitä omaisuudesta huolta.
Maksan veroja yli 40% tuloistani. Oma lapseni ei ole saanut koskaan uusia kirjoja käyttöönsä vaan aina vanhoja ja repaleisia. Nyt hän sai eka kertaa joitain uusia kirjoja (jotka kerätään pois) ja kotiin komento, että pitää päällystää ne. Arvon koululaitos, päällystäkää itse. Odotan sentään saavani edes jotain vastinetta maksamilleni veroille.
Saathan sinä rahoillesi lisävastinetta päällystämällä kirjat, kun sitä ei tarvitse maksaa verojen muodossa. On oikein, että ne maksavat, jotka kuluttavatkin eivätkä ne joille se ei kuulu. Kas kun veroja maksaa nekin, jotka eivät tarvitse koulukirjoja ja monet muutkin maksavat veroja yli 40 %, jopa eläkeläiset ja sinkutkin. Jos taas veroja maksaa yli 40 %, niin on siinä oltava tulojakin. Ei silloin pitäisi olla ensimmäisenä marisijoiden joukossa. Kun käyttäjät tekevät tuon pienen "tuunauksen", niin silloin edes hieman helpottuu niiden verotaakka, jotka eivät käytä koulupalveluja. Kirjojen osuus koulumenoista on melkoinen ja kyllähän kirjojen määrää voisi vähentää sinällään. Kierrätys tuo edes hieman helpotusta kirjamaksuihin. Mutta nyt on opetusministeri ehdottanut, että osa lukion kirjoista olisi ilmaisia. No tästä seuraa, että marisijoiden määrä kasvaa. Vai kasvaako?
Opin vasta tänä syksynä tuon kirjojen päällystyksen jalon taidon. Aikaisemmat kaksi vuotta on kirjat ollut pääasiassa kuplien peitossa..:) Oppii se aikuinenkin vielä uutta..
Ja hadfsäkl'ä, kyllä ne kirjat on koulun omaisuutta. Ei esim. lapsilisätkään maksun jälkeen ole yhteiskunnan omaisuutta. Eikä kyllä sen jälkeenkään kun ne jollekkin tietylle taholle on budjetoitu ja eteenpäin siirretty.
Maksaisin ilomielin muutaman euron enmmän veroja jotta koulut ostaisivat kirjoija JOISSA ON VALMIIKSI KUNNOLLISET KANNET.
Nykytouhu on vain kirjatalojen lihottamista, kun myydään kertakäyttökirjoja ja muutetaan painosta joka vuosi.
Kyllä minä ainakin olen ne kirjat ja muut kikkeet maksanut veroja maksaessani ja maksan ilomielin tuon 2€ muovirullan, jolla päälystän koulukirjat. Pieni vaiva ja kirjat pysyvät siistinä. Kaikille lapsille olen kirjat päällystänyt, kun vaimo ei sitä jostain syystä halua tehdä.
Jotkut eivät näytä käsittävän miten hyvä juttu tämä koulunkäynti on meillä täällä Suomessa (maksaa n. 6500€/oppilas). Vanhin poikamme kävi yksityiskoulua jokunen vuosi siten toisaalla, niin tuollaisesta kirjojen päälystyksestä en kehtaisi edes alkaa puhumaan.
Jos kirjojen päällystäminen vaatii liikaa aikaa, vaivaa tai rahaa, niin koko vanhemmuus on aika hukassa. Siihen hommaan voi ottaa lapsen mukaan ja samalla jutella kaikesta, mitä kouluun liittyy.
ennen päällystin aina kaikki kirjani, mutta nyt kun ajattelen, kirjathan ovat vain vuoden käytössä, ja palautettavat kirjat ovat valmiiksi päällystettyjä.
enää en siis päällystä kirjoja (enkä varsinkaan vihkoja, vaikka opettaja niin pyytääkin)
Minä päällystytän ja korjautan kirjat koulussa lukukauden alussa. Siinä sitten rupatellaan kaikkea lomasta ja muusta ja parannetaan maailmaa (kirjoja) ja kehutaan toisiamme ja mitä nyt kenessäkin kehuttavaa on. Annan sakset ja muovia ja kohta on kirja kunnossa. Usein oppilas itse pyytää muovia päällystämiseen ja tekee ihan mielellään myöhemminkin tunnin alkutoimia tehtäessä. Onhan se mukavampaa käyttää ehjää vaikka vähän rujoakin kirjaa ja jos sattuu vielä olemaan kaverin entinen kirja, niin se revitään käsistä ja sitä sitten hoivataan kuin pientä marsua. Ei tämä nyt niin vaikeaa ole. Kukaan ei ole kieltäytynyt vielä kirjojen päällystämisestä ja mitä kaikkea he tekisivätkään, jos vain tohtisi pyytää. Tulivat vaikka nostamaan perunat.
Ihme neuvostomeininkiä tuollainen, ettei pidetä yhteisistä asioista huolta. Mutta minkäs teet kun Suomesta on tullut tällainen holhoava sosialistinen valtio. Eli yhteiskunnan pitää tarjota kaikki, ja silti valitetaan verojen korkeudesta. Eiköhän olisi kohtuullista, että lapsillemmekin opetamme että tavaroista täytyy pitää hyvä huoli. Ei ne muuten säily käyttökelpoisina. Itse päällystin kirjani jo 80-90 luvuilla kouluja käydessäni. En muista oliko pakko, mutta oli itsestään selvyys, että kirjat ei säily ainaisessa repussa kuljetuksessa jos ne ei ole päällystetty.
Tietysti jos ei kotoa löydy kirjanpäällystystaitoa, voi sen sanoa opettajalle ihan nätisti. Kyllä hän ymmärtää. Kaikki eivät ole käteviä käsistään.