Tuo keskustelu Porkkalan väylästä toi tämän mieleen, kun juuri sillä on tämän kanssa joskus takuttu. Tähän saisi vastauksen, kun viitsisi piirtää paperille ja vähän laskeskella, mutta josko joku osaisi heittää suoraan näpistä vastauksen.
Asetelma: väylänsuunta 50 astetta. Tuuli suunnasta 70 astetta. Vasempaan voi siis ajaa noin suunnilleen kurssia 25-35, mutta aikanaan on pakko vetää käännös ja silloin pääsee ehkä suuntaan 105-115; ei siinä nyt ihan takapakkia tule, mutta aika kauas joudutaan tavoitesuunnasta. Oma tapani on ollut vetää sitä "melkein oikeata" suuntaa niin kauas kuin voi, mutta sitten joutuu vetämään myös pitkään "ihan väärään" suuntaan ja näyttäisi, että kuljettua matkaa tulee herkästi n. 50% enemmän kuin suoraan väylän suunnassa edeten tulisi.
Olen jostain oppinut, että luoviessa lisämatkaa tulisi normaalisti n. 30%; jos tämä on totta, niin minä kuljen vaikkapa 30 mpk (väyläpituutta) päivälegillä n. 6 mailia eli reilun tunnin turhaan. Onko siis "taktiikassani" vika, pitäisikö tehdä niitä "korjausvetoja" useammin, ylipäätään tiuhentaa vendojen tekemistä, vai onko tuo 30% ylioptimistinen tavoite?
Asetelma: väylänsuunta 50 astetta. Tuuli suunnasta 70 astetta. Vasempaan voi siis ajaa noin suunnilleen kurssia 25-35, mutta aikanaan on pakko vetää käännös ja silloin pääsee ehkä suuntaan 105-115; ei siinä nyt ihan takapakkia tule, mutta aika kauas joudutaan tavoitesuunnasta. Oma tapani on ollut vetää sitä "melkein oikeata" suuntaa niin kauas kuin voi, mutta sitten joutuu vetämään myös pitkään "ihan väärään" suuntaan ja näyttäisi, että kuljettua matkaa tulee herkästi n. 50% enemmän kuin suoraan väylän suunnassa edeten tulisi.
Olen jostain oppinut, että luoviessa lisämatkaa tulisi normaalisti n. 30%; jos tämä on totta, niin minä kuljen vaikkapa 30 mpk (väyläpituutta) päivälegillä n. 6 mailia eli reilun tunnin turhaan. Onko siis "taktiikassani" vika, pitäisikö tehdä niitä "korjausvetoja" useammin, ylipäätään tiuhentaa vendojen tekemistä, vai onko tuo 30% ylioptimistinen tavoite?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Sillä ei ole yhtään mitään väliä millä taktiikalla ajat niin kauan kuin tuulen suunta pysyy vakiona.
Muistelen joskus kuulleeni että noin peukalosääntönä täysin vastaiseen mennessä todellinen purjehdittu matka = 1.4 * kartalta mitattu suora matka. Mutta tämähän tietysti riippuu veneestä, toisilla pystyy ajamaan ylemmäs tuuleen kuin toisilla.
Noin 30 % lisämatka on kyllä ihan utopiaa, jos kyseessä on suora kryssi. Tietysti mitä "vinompi" kryssi, sitä vähemmän tulee lisämatkaa.
Teoriassa 45 asteen kryssikulmalla matka on 1,41 kertainen. Käytännössä sorron yms. takia tuo 50 % matkan lisäys on aika hyvä nyrkkisääntö.
Jos tuuli ei siftaa on periaatteessa täysin sama kumman halssin ajaa ensin ja montako vendaa tekee. Käytännössä vendan paikat valitsemalla voi hyötyä paljonkin, riippuu olosuhteista ja tilanteesta. Turhia vendoja kannattaa välttää, koska vendoissa aina menettää vauhtia. Itse olen vetänyt Miessaaren eteläpuolelta Bylandetiin neljällä vendalla melko suoraan vastatuuleen. Se vaati jo vähän tsägääkin.
Riippuu hyvin paljon veneestä, kelistä ja taidoista. Hyvällä veneellä (=useimmat C/R-veneet) pääsee 40 asteen tosituulikulmiin (sorto mukaanlukien) yli 5 m/s tuulessa kunnes aallokko käy vaikeaksi. 1/cos(40)=1,30 eli 30% lisämatka. Vielä 3 m/s tuulessakin, ellei aallokko ole paha, pääsee 45 asteeseen eli 41% lisämatkaan. Suurin osa matkapurjehtijoista tosin ajaa selvästi alemmaksi eli 50% voi olla ihan sopiva vastaten 48 asteen nousukulmaa..
Perussääntö on, että ajetaan sitä halssia joka vie lähemmäksi kohdetta. Tämä minimoi riskejä, jos tuuli sattuisi kääntymään.
Toinen perussääntö on, että kannattaa olla siinä reunassa, johon tuulen uskoo kääntyvän. Esim jos tuuli on kääntymässä oikealle, kannattaa olla oikeassa reunassa. Aurinkoisena päivänä merituuli pyrkii kääntämään tuulta lounaaseen, joten tämän varaan voi spekuloida.
Molemmat perussäännöt sinänsä oikein, mutta käytännössä nuo ovat pitempien aikavälien juttuja eli avomerihommaa, tavallisesti saaristoväylillä liikuttaessa lyhyen aikavälin heilahtelut tuulessa ja muu "lähitaktiikka" on tärkeämmässä roolissa. Jos esim. tuuli kääntyy jatkuvasti auringon mukana, sitä joutuu koko ajan tekemään vendoja kuitenkin ajaessaan kapeaa väylää pitkin, eikä voi toimia niinkuin avomerellä, että ajaa kahden tunnin legin toiseen laitaan ja sitten toisen kahden tunnin legin takaisin. Saaristosa on tärkeämpää kyttäillä lyhyitä siftejä, saarten yms. vaikutusta tuuleen ja koittaa reitinvalinnalla välttää turhia vendoja.
Vähentääkö plottereiden käyttö veneiden kryssimistä, koska plotteria käyttävien on vaivalloisempaa suunnitella kryssireittiä. Plotterin paperikarttaa paljon pienemmällä ruudulla ei näe kerralla niin suurta aluetta kivineen. Plotterin karttakuvaa loitontamallahan yksityiskohdat eivät näy.
Päin vastoin, plotterilta näkee hyvin helposti, minne seuraava halssi vie. Se auttaa ihmeesti kryssitaktiikassa. Trackia seuratessa mukan ovat sorrot , shiftit ja ohjausvirheet ja hyvin ovat näkyvissä rantojen aiheuttamat banaanitkin. Vain käsigepsin näyttö voi jäädä haitallisen pieneksi ilman ylimääräistä näpelöintiä. Zuumaukselle on kuitenkin kai kaikissa omat näppylät, joten ei sekään suuri hidaste ole.
Juuri eilen pyörähti käsissä vanha taktiikan opetusmoniste. Ensimmäisellä rivillä annettiin ohjeeksi ajaa vinosta kryssistä ensin pitkä sivu pois. Melkein saman toistona toisena ohjeena oli ajaa sitä halssia, joka vie lähemmäs merkkiä, jos ei parempaa viisautta ole käytettävissä. Sitä parempaa viisautta saattaa hyvin olla saarten rannat, lähestyvä pilvi tai vaikka joku siitä plotterilta näkyvä juttu.
Näkyyhän plotterissa toki tracki mutta isolta paperikartalta näkee laajan alueen yhdellä silmäyksellä ja voi kaavailla kerralla monta halssia eteenpäin, ehkä koko reitin.
Reitin suunnitteluun ei tietenkään paperikarttaa parempaa olekaan. Turha kuitenkaan suunnitella reittejä tuntikausiksi etukäteen turhan tarkasti, eihän tuuli kuitenkaan pysy vakiona. Plotterista näkee juuri sen hetkisen tilanteen ja sen, mihin seuraava venda tarkalleen kannattaa sijoittaa. Siitähän sen edun juuri saa shiftien tarlteen ottamisen lisäksi.
Vai onkohan asia niinpäin että plotteri houkuttelee helppoudellaan ajamaan vain väyliä pitkin trackia seuraten, avotuulissa tai moottorilla, eikä muuhun tule ryhdyttyä?
Onneton provo.
Tuota siis hait, mutta et saanut mieleistäsi vastausta muuten kuin itse kirjoittamalla. Kumma kyllä, tekniikasta on apua, vinssitkin on helkkarin paljon kätevämpiä käyttää kuin taljat.
Outo reaktiohan on kiivastua? Mikähän tuossa päätelmässä nyt niin kaivelee?
Kuka kiivastui? Se vain oli väärä päätelmä.
Paitti että vinssit ne tekee kryssimisenkin houkuttelevammaksi kuin taljat
Taisi olla monissa tapauksissa oikein osunut päätelmä; kunhan pysyy vaan kuvaruudulla juoksevalla viivalla niin ei tarvitse tietää mitään. : )
Siellä ruudulla on tuhannen erilaista viivaa. Millä niistä pitäisi pysyä ja miksi?
Kiitoksia (alkuperäiseen kysymykseen asiallisesti) vastanneille. Ilmeisesti minulla on siis ollut yltiöoptimistinen käsitys siitä, mihin "tehokkuuteen" kryssissä pitäisi olettaa pääsevänsä. Vastausten perusteella se n. 1,5 -kertainen kuljettu matka verrattuna tiukasti väylänmukaiseen on aika normaalina pidettävä.
Arcona alle ja keula suoraan väylän suuntaan:
"Tiukassa kryssissä Arcona purjehtii rahtusen alle 30 asteen kulmassa suhteellista tuulta, mutta inhaulerin kanssa päästään käsittämättömään 22 asteeseen."
http://www.arconayachts.fi/340/Arcona_340_Venemestari_12_2010_opt.pdf
30 asteen suhteellinen tuulikulma on vähän turhan suuri.
Et sitten ole huomanut tosituulen ja suhteellisen tuulen välistä eroa? Aloittaja puhui tosituulesta. Tai ainakin niin tekstistä voinee päätellä.