=Epäsosiaalinen/ antisosiaalinen persoonallisuushäiriö.
Tänne kaikki tieto kyseisestä häröstä, kiiitos!
Mielestäni tämä häiriö on jäänyt turhankin vähälle huomiolle tällä palstalla, kun ottaa huomioon, että jonkun teorian mukaan kyseessä on kuitenkin narsistisen persoonallisuushäiriön ääripää...
Toiset taas sanovat, että kyseessä on aivan oma häiriönsä. Kumpaa ryhmää sinä kannatat?
En nyt tarkoita tällä aloituksella, että pitäisi puhua ainoastaan kriminaaleista ja psykopaateista nimittäin tämän häiriön omaavat eivät välttämättä kuulu kumpaankaan ryhmään...Mutta joka tapauksessa, sana on vapaa! :)
Antisocial
dizel
138
797
Vastaukset
Mulla on jossain jemmassa noita linkkejä mutta oon väärän käyttiksen puolella.
Joo, tässä mun mielestä todella pintapuolinen mutta maanläheinen lähestymistapa asiaan ;
http://www.uta.fi/laitokset/psyk/opiskelu/opetus/opetusmateriaalia/psyhair_1999/a7_6.htm- A
Kannatti lukea. Suosittelen muillekin. Keitän teetä illalla.
- _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Joo, kannatti. Epäsosiaalisen voi kai aika helposti sekoittaa nph:kin, joitain samantyyppisiä piirteitä.
Diagnostisia kriteerejä lukiessa tulee monesti sellainen olo, että miten ihmeessä kukaan pystyy todella tekemään diagnooseja, koska monet persoonallisuushäiriöt ovat niin samantyyppisiä toistensa kanssa... _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ kirjoitti:
Joo, kannatti. Epäsosiaalisen voi kai aika helposti sekoittaa nph:kin, joitain samantyyppisiä piirteitä.
Diagnostisia kriteerejä lukiessa tulee monesti sellainen olo, että miten ihmeessä kukaan pystyy todella tekemään diagnooseja, koska monet persoonallisuushäiriöt ovat niin samantyyppisiä toistensa kanssa...Hyvä pointti. Siinä yksi syy, miksi nostin aiheen esille...Että uhrit voisivat miettiä syyksi muutakin, kuin sen iänikuisen NPH:n. Monien kokemuksista kun paistaa läpi, että kyseessä on jotain aivan muuta...
Monet ovat esimerkiksi kokeneet fyysistä väkivaltaa, vaikka useimmissa lähteissä hyvin selvästi sanotaan, ettei narsisti ole yleensä fyysisesti väkivaltainen. Epäsosiaalinen sen sijaan voi helpostikin olla.
No, rajan veto tähän välille on tietenkin vaikeaa...Yleensä paras näkyvä tuntomerkki, minkä perusteella tavis voi tehdä ympäripyöreän päätelmänsä siitä, onko kyseessä narsisti, vai sosiopaatti on rikollisuus...Hankalaksi tosin tekee se, että kaikki eivät ole edes kriminaaleja...Ja se, että kriminaaleja saattaa löytyä narskuistakin.
Siinä vaiheessa nämä muut tuntomerkit ovat tarpeen, joita ajattelin, että voisimme käsitellä tässä ketjussa. :)
Näkyvimmät jutut mitä itselläni tulee mieleen on puhetyyli ja eleet, mitkä kertovat "tunteettomuudesta"...Ja kuten usein todettu narsistilla on tunteet, joten käytös sen puoleen on varmasti lähempänä normaalia, kuin psykopaateilla, jotka ovat joutuneet opettelemaan kaikki nämä täysin matkimalla muita ihmisiä. ( jos on tarkkana huomaa ajoittain outouksia, mitä tulee tunteisiin liittyviin asioihin. )
Ja ettei tämä koko keskustelu menisi psykoista puhumiseen, niin olisi hyvä jos jollain olisi esim. jotain sanottavaa siitä, mikä erottaa vähemmän epäsosiaalisen ja psykopaatin toisistaan?- _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
dizel kirjoitti:
Hyvä pointti. Siinä yksi syy, miksi nostin aiheen esille...Että uhrit voisivat miettiä syyksi muutakin, kuin sen iänikuisen NPH:n. Monien kokemuksista kun paistaa läpi, että kyseessä on jotain aivan muuta...
Monet ovat esimerkiksi kokeneet fyysistä väkivaltaa, vaikka useimmissa lähteissä hyvin selvästi sanotaan, ettei narsisti ole yleensä fyysisesti väkivaltainen. Epäsosiaalinen sen sijaan voi helpostikin olla.
No, rajan veto tähän välille on tietenkin vaikeaa...Yleensä paras näkyvä tuntomerkki, minkä perusteella tavis voi tehdä ympäripyöreän päätelmänsä siitä, onko kyseessä narsisti, vai sosiopaatti on rikollisuus...Hankalaksi tosin tekee se, että kaikki eivät ole edes kriminaaleja...Ja se, että kriminaaleja saattaa löytyä narskuistakin.
Siinä vaiheessa nämä muut tuntomerkit ovat tarpeen, joita ajattelin, että voisimme käsitellä tässä ketjussa. :)
Näkyvimmät jutut mitä itselläni tulee mieleen on puhetyyli ja eleet, mitkä kertovat "tunteettomuudesta"...Ja kuten usein todettu narsistilla on tunteet, joten käytös sen puoleen on varmasti lähempänä normaalia, kuin psykopaateilla, jotka ovat joutuneet opettelemaan kaikki nämä täysin matkimalla muita ihmisiä. ( jos on tarkkana huomaa ajoittain outouksia, mitä tulee tunteisiin liittyviin asioihin. )
Ja ettei tämä koko keskustelu menisi psykoista puhumiseen, niin olisi hyvä jos jollain olisi esim. jotain sanottavaa siitä, mikä erottaa vähemmän epäsosiaalisen ja psykopaatin toisistaan?"Monet ovat esimerkiksi kokeneet fyysistä väkivaltaa, vaikka useimmissa lähteissä hyvin selvästi sanotaan, ettei narsisti ole yleensä fyysisesti väkivaltainen. Epäsosiaalinen sen sijaan voi helpostikin olla."
Juuri näin! Diagnostisissa kriteereissä on usein vaatimus, että tietty määrä (esim. 4tai5) kriteereistä pitää täyttyä. Mitä jos esim kolme täyttyy ja yksi osittain..?
Olen samaa mieltä myös tämän palstan uhreista ja heidän tarinoistaan: he kertovat epävakaista, narsistisista, epäsosiaalisista, huomionhakuisista jne. persoonista sekä masentuneista, bipolaarisista, maanisdepressiivisistä jne. Mutta kaikki sanovat aina "narsisti"..! Ja sitten on vielä he itse ja heidän ongelmansa... - +-
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ kirjoitti:
"Monet ovat esimerkiksi kokeneet fyysistä väkivaltaa, vaikka useimmissa lähteissä hyvin selvästi sanotaan, ettei narsisti ole yleensä fyysisesti väkivaltainen. Epäsosiaalinen sen sijaan voi helpostikin olla."
Juuri näin! Diagnostisissa kriteereissä on usein vaatimus, että tietty määrä (esim. 4tai5) kriteereistä pitää täyttyä. Mitä jos esim kolme täyttyy ja yksi osittain..?
Olen samaa mieltä myös tämän palstan uhreista ja heidän tarinoistaan: he kertovat epävakaista, narsistisista, epäsosiaalisista, huomionhakuisista jne. persoonista sekä masentuneista, bipolaarisista, maanisdepressiivisistä jne. Mutta kaikki sanovat aina "narsisti"..! Ja sitten on vielä he itse ja heidän ongelmansa...Epävakaasta ja huomionhakuisesta epäsosiaaliseen alkaen kaikki on narsistisia häiriöitä muiden kanssa kuten masentunutkin itsekeskeisyydessään. Epäilen tunnistavani sinut Lynsky ja olet kovin epäsosiaalinen lainrikkoja. Saa pyytää poistoon vaikka sanon tämän koska rakastan sinua. Taidan tietää kenestä puhut rakkaanasi ja hän on keinojesi ulkopuolella.
+- kirjoitti:
Epävakaasta ja huomionhakuisesta epäsosiaaliseen alkaen kaikki on narsistisia häiriöitä muiden kanssa kuten masentunutkin itsekeskeisyydessään. Epäilen tunnistavani sinut Lynsky ja olet kovin epäsosiaalinen lainrikkoja. Saa pyytää poistoon vaikka sanon tämän koska rakastan sinua. Taidan tietää kenestä puhut rakkaanasi ja hän on keinojesi ulkopuolella.
No vähintäänkin olen ;)
Selvispähän sekin =)- yks uhri myös
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ kirjoitti:
"Monet ovat esimerkiksi kokeneet fyysistä väkivaltaa, vaikka useimmissa lähteissä hyvin selvästi sanotaan, ettei narsisti ole yleensä fyysisesti väkivaltainen. Epäsosiaalinen sen sijaan voi helpostikin olla."
Juuri näin! Diagnostisissa kriteereissä on usein vaatimus, että tietty määrä (esim. 4tai5) kriteereistä pitää täyttyä. Mitä jos esim kolme täyttyy ja yksi osittain..?
Olen samaa mieltä myös tämän palstan uhreista ja heidän tarinoistaan: he kertovat epävakaista, narsistisista, epäsosiaalisista, huomionhakuisista jne. persoonista sekä masentuneista, bipolaarisista, maanisdepressiivisistä jne. Mutta kaikki sanovat aina "narsisti"..! Ja sitten on vielä he itse ja heidän ongelmansa..."Olen samaa mieltä myös tämän palstan uhreista ja heidän tarinoistaan: he kertovat epävakaista, narsistisista, epäsosiaalisista, huomionhakuisista jne. persoonista sekä masentuneista, bipolaarisista, maanisdepressiivisistä jne. Mutta kaikki sanovat aina "narsisti"..! Ja sitten on vielä he itse ja heidän ongelmansa... "
Voihan se joskus ollakin mutta uskon kyllä, että sellainen ihminen joka narsistin kanssa on elänyt ja siitä tänne kirjoittaa, tietää "hiukan" paremmin miten asianlaita on verrattuna johonkin tapausta tuntemattomaan palstakirjoittajaan. yks uhri myös kirjoitti:
"Olen samaa mieltä myös tämän palstan uhreista ja heidän tarinoistaan: he kertovat epävakaista, narsistisista, epäsosiaalisista, huomionhakuisista jne. persoonista sekä masentuneista, bipolaarisista, maanisdepressiivisistä jne. Mutta kaikki sanovat aina "narsisti"..! Ja sitten on vielä he itse ja heidän ongelmansa... "
Voihan se joskus ollakin mutta uskon kyllä, että sellainen ihminen joka narsistin kanssa on elänyt ja siitä tänne kirjoittaa, tietää "hiukan" paremmin miten asianlaita on verrattuna johonkin tapausta tuntemattomaan palstakirjoittajaan.Mua kanssa kiinnostaa tuo, miten tehdä erotusdiagnostiikka itse kun monet on vaivat jotka oireilevat samantyyppisesti.
- 17+5
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ kirjoitti:
"Monet ovat esimerkiksi kokeneet fyysistä väkivaltaa, vaikka useimmissa lähteissä hyvin selvästi sanotaan, ettei narsisti ole yleensä fyysisesti väkivaltainen. Epäsosiaalinen sen sijaan voi helpostikin olla."
Juuri näin! Diagnostisissa kriteereissä on usein vaatimus, että tietty määrä (esim. 4tai5) kriteereistä pitää täyttyä. Mitä jos esim kolme täyttyy ja yksi osittain..?
Olen samaa mieltä myös tämän palstan uhreista ja heidän tarinoistaan: he kertovat epävakaista, narsistisista, epäsosiaalisista, huomionhakuisista jne. persoonista sekä masentuneista, bipolaarisista, maanisdepressiivisistä jne. Mutta kaikki sanovat aina "narsisti"..! Ja sitten on vielä he itse ja heidän ongelmansa..."Monet ovat esimerkiksi kokeneet fyysistä väkivaltaa, vaikka useimmissa lähteissä hyvin selvästi sanotaan, ettei narsisti ole yleensä fyysisesti väkivaltainen. Epäsosiaalinen sen sijaan voi helpostikin olla."
Tietääkseni useilla nph:lla on myös piirteitä muista persoonallisuushäiriöistä, esim. epäsosiaalisesta. 17+5 kirjoitti:
"Monet ovat esimerkiksi kokeneet fyysistä väkivaltaa, vaikka useimmissa lähteissä hyvin selvästi sanotaan, ettei narsisti ole yleensä fyysisesti väkivaltainen. Epäsosiaalinen sen sijaan voi helpostikin olla."
Tietääkseni useilla nph:lla on myös piirteitä muista persoonallisuushäiriöistä, esim. epäsosiaalisesta.Vai voisko se sittenkin mennä niin päin, että kaikissa eri persoonallisuushäiriöissä on niitä narsistisia piirteitä häiriön taustalla, jolloin näitä kaikki yhdistää 'narsisti' niin kuin se piirrelistoissa kuvataan, mutta, että varsinainen häiriö on kuitenkin muualla ja hoidettavissa muilla keinoin, kuin vain toteamalla potilas toivottomaksi tapaukseksi (nph) ?
- M.B.
temppuilija kirjoitti:
Vai voisko se sittenkin mennä niin päin, että kaikissa eri persoonallisuushäiriöissä on niitä narsistisia piirteitä häiriön taustalla, jolloin näitä kaikki yhdistää 'narsisti' niin kuin se piirrelistoissa kuvataan, mutta, että varsinainen häiriö on kuitenkin muualla ja hoidettavissa muilla keinoin, kuin vain toteamalla potilas toivottomaksi tapaukseksi (nph) ?
Jos muutamat ihmisen yleiskuntoon vaikuttavat poikkeamat normaalista vaikuttavat ihmisen käytökseen ja asiaa ei edes tutkita sen kummemmin, vaan laitetaan suoraan "pääpuolelle", niin mikäpäs siinä.
Ihmiset, jotka kouluttautuvat lääkäreiksi pelkän tulevaisuuden palkan takia, saattavat olla vaaraksi oikeasti sairaalle ihmiselle.
Hmm... antisosiaalisesta tulee mieleen välinputämättömyys ... tietyn tyyppiset psykopaatit mielestäni kuuluvat tähän luokkaan, ne vaan ei välitä ... yhtään mistään.
Niin sellainen tunteiden mataluus ja välinpitämättömyys taitaa kulkea aika lailla käsi kädessä...Enkä nyt tarkoita pelkästään synnynnäistä/kasvatuksesta johtuvaa ominaisuutta, vaan vaikkapa stressitilanteen/mielisairauden aiheuttamaa hetkellistä tunteiden latistumista. Joillakin se tila vain jää päälle, tai aivot syystä tai toisesta eivät kykene näitä tunteita käsittelemään.
Muistan lukeneeni, että psykopaateilla nuo aivojen puoliskot eivät jostain syystä ole niin hyvin yhteydessä toisiinsa, toisinsanoen riitelevät keskenään, mikä aiheuttaa esimerkiksi ristiriitaisen puhetyylin, ( johtuen puheen merkityksen ymmärtämisen ongelmista. ) sekä lukuisia muita ongelmia, päätösten teon vaikeutta yms. ( Päätösten tekemiseen kun vaikuttaa ratkaisevasti kyky ajatella, miltä menneet asiat ovat tuntuneet ja jos noihin muistoihin ei sisälly voimakkaita tunnekokemuksia, samoja virheitä toistetaan todennäköisesti loputtomiin. Ellei henkilö itse päätä kehitellä vaihtoehtoisia toimintamenetelmiä eri tilanteisiin, itseään hyödyttävistä syistä. )
Mutta en sitten tiedä, mikä merkitys aivojen poikkeamilla on sitten pelkän epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön kanssa, jos ei mennä sinne ääripäähän, psykopatiaan... (?)dizel kirjoitti:
Niin sellainen tunteiden mataluus ja välinpitämättömyys taitaa kulkea aika lailla käsi kädessä...Enkä nyt tarkoita pelkästään synnynnäistä/kasvatuksesta johtuvaa ominaisuutta, vaan vaikkapa stressitilanteen/mielisairauden aiheuttamaa hetkellistä tunteiden latistumista. Joillakin se tila vain jää päälle, tai aivot syystä tai toisesta eivät kykene näitä tunteita käsittelemään.
Muistan lukeneeni, että psykopaateilla nuo aivojen puoliskot eivät jostain syystä ole niin hyvin yhteydessä toisiinsa, toisinsanoen riitelevät keskenään, mikä aiheuttaa esimerkiksi ristiriitaisen puhetyylin, ( johtuen puheen merkityksen ymmärtämisen ongelmista. ) sekä lukuisia muita ongelmia, päätösten teon vaikeutta yms. ( Päätösten tekemiseen kun vaikuttaa ratkaisevasti kyky ajatella, miltä menneet asiat ovat tuntuneet ja jos noihin muistoihin ei sisälly voimakkaita tunnekokemuksia, samoja virheitä toistetaan todennäköisesti loputtomiin. Ellei henkilö itse päätä kehitellä vaihtoehtoisia toimintamenetelmiä eri tilanteisiin, itseään hyödyttävistä syistä. )
Mutta en sitten tiedä, mikä merkitys aivojen poikkeamilla on sitten pelkän epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön kanssa, jos ei mennä sinne ääripäähän, psykopatiaan... (?)Amygdalan, mantelitumakkeen, vajaatoiminnan on jo pidemmän aikaa epäilty olevan psykopatian taustalla.
Niiden ihmisten, jotka käyttäytyvät myös väkivaltaisesti, välinpitämättömän käyttäytymisen lisäksi, on joidenkin tutkimusten mukaan väitetty omaavan puutteellisen - tai toimimattoman - etuaivolohkon (OFC - orbital frontal cortex) joka on normaaleilla ihmisillä yhteuydessä mantelitumakkeisiin. Tässä voi olla psykopaattisen ja väkivaltaisen antisosiaalisen ero.
Antisosiaalisella kysymys on molempien etuaivolohkojen puutteellisesta toiminnasta yhtäaikaa niiden ja mantelitumakkeiden välisen liikenteen häiriöstä, sekä itse mantelitumakkeiden toiminnan häiriintymisestä.
Psykopatia voidaan liittää pelkästään mantelitumakkeiden toiminnan häiriöön.
Nämä näin maallikon ajatuksina. Tässä ei ole kysymys mistään todellisesta tiedosta.temppuilija kirjoitti:
Amygdalan, mantelitumakkeen, vajaatoiminnan on jo pidemmän aikaa epäilty olevan psykopatian taustalla.
Niiden ihmisten, jotka käyttäytyvät myös väkivaltaisesti, välinpitämättömän käyttäytymisen lisäksi, on joidenkin tutkimusten mukaan väitetty omaavan puutteellisen - tai toimimattoman - etuaivolohkon (OFC - orbital frontal cortex) joka on normaaleilla ihmisillä yhteuydessä mantelitumakkeisiin. Tässä voi olla psykopaattisen ja väkivaltaisen antisosiaalisen ero.
Antisosiaalisella kysymys on molempien etuaivolohkojen puutteellisesta toiminnasta yhtäaikaa niiden ja mantelitumakkeiden välisen liikenteen häiriöstä, sekä itse mantelitumakkeiden toiminnan häiriintymisestä.
Psykopatia voidaan liittää pelkästään mantelitumakkeiden toiminnan häiriöön.
Nämä näin maallikon ajatuksina. Tässä ei ole kysymys mistään todellisesta tiedosta.Mielestäni antisosiaalinen persoonallisuushäiriö sisältää psykopatian, eli on astetta pahempi patologinen tila, kuin psykopatia.
Erilaiset naristiset persoonallisuushäiriöt, jotka edellisiin sisältyvät, ovat vähemmän tuhoisia, sosiaalisesti kyllä häiritseviä, häiriöitä aiheuttavia, mutta eivät niin tuhoavia, kuin edelliset. Esimerkkinä kaikki narsistiset esiintyvät taiteilijat kautta historian.
Periaatteessa jokainen luova ihminen voitaisiin määritellä nph:ksi. Minkä vuoksi heitä ihaillaan, heille annetaan anteeksi heidän härö toimintansa, eikä heitä tuomita pahoiksi?- M.B.
temppuilija kirjoitti:
Mielestäni antisosiaalinen persoonallisuushäiriö sisältää psykopatian, eli on astetta pahempi patologinen tila, kuin psykopatia.
Erilaiset naristiset persoonallisuushäiriöt, jotka edellisiin sisältyvät, ovat vähemmän tuhoisia, sosiaalisesti kyllä häiritseviä, häiriöitä aiheuttavia, mutta eivät niin tuhoavia, kuin edelliset. Esimerkkinä kaikki narsistiset esiintyvät taiteilijat kautta historian.
Periaatteessa jokainen luova ihminen voitaisiin määritellä nph:ksi. Minkä vuoksi heitä ihaillaan, heille annetaan anteeksi heidän härö toimintansa, eikä heitä tuomita pahoiksi?Jonkun on otettava se muinaisten jumalten asema nyky-yhteiskunnassakin,annettakoon se siis esiintyville taiteilijoille..
Aivot on jees. Etuaivolohkodementia aiheuttaa ihmisessä erilaista muistin menetystä kuintavallinen dementia, niin sikäli persoonallisuuden piirteistöä mietittäessä sillä pään alueella on varmasti merkityksensä.
Hormonitoiminta voisi olla myös yksi persoonaan vaikuttava tekijä. Äidin raskaudenaikaiset hormoonimuutokset muovaavat äidin aivoja tehden niistäkokonaisvaltaisemmin "äidillisemmät" ja rottakokeissa isärotan käytös muuttui lempeäksi mikäli se sai viettää aikaansa poikansa kanssa heti näiden syntymän jälkeen olemalla niitä fyysisesti lähellä ja samoin isärotan läsnäolo vaikutti poikasten aivotoimintoihin.. mikäli muistan mitään. Pitänee penkoa jahka muistan minne laitoin kirjahyllyn :D
*öitä,väz* temppuilija kirjoitti:
Mielestäni antisosiaalinen persoonallisuushäiriö sisältää psykopatian, eli on astetta pahempi patologinen tila, kuin psykopatia.
Erilaiset naristiset persoonallisuushäiriöt, jotka edellisiin sisältyvät, ovat vähemmän tuhoisia, sosiaalisesti kyllä häiritseviä, häiriöitä aiheuttavia, mutta eivät niin tuhoavia, kuin edelliset. Esimerkkinä kaikki narsistiset esiintyvät taiteilijat kautta historian.
Periaatteessa jokainen luova ihminen voitaisiin määritellä nph:ksi. Minkä vuoksi heitä ihaillaan, heille annetaan anteeksi heidän härö toimintansa, eikä heitä tuomita pahoiksi?Hyviä kommentteja sulla Temppu! Oli tarkoitus tuossa vastatakin, mutta iski jo niin kauhea väsy, että jatkan huomenna...Öitä!
dizel kirjoitti:
Hyviä kommentteja sulla Temppu! Oli tarkoitus tuossa vastatakin, mutta iski jo niin kauhea väsy, että jatkan huomenna...Öitä!
Yöt
- 15+3
temppuilija kirjoitti:
Mielestäni antisosiaalinen persoonallisuushäiriö sisältää psykopatian, eli on astetta pahempi patologinen tila, kuin psykopatia.
Erilaiset naristiset persoonallisuushäiriöt, jotka edellisiin sisältyvät, ovat vähemmän tuhoisia, sosiaalisesti kyllä häiritseviä, häiriöitä aiheuttavia, mutta eivät niin tuhoavia, kuin edelliset. Esimerkkinä kaikki narsistiset esiintyvät taiteilijat kautta historian.
Periaatteessa jokainen luova ihminen voitaisiin määritellä nph:ksi. Minkä vuoksi heitä ihaillaan, heille annetaan anteeksi heidän härö toimintansa, eikä heitä tuomita pahoiksi?"Erilaiset naristiset persoonallisuushäiriöt, jotka edellisiin sisältyvät, ovat vähemmän tuhoisia, sosiaalisesti kyllä häiritseviä, häiriöitä aiheuttavia, mutta eivät niin tuhoavia, kuin edelliset. Esimerkkinä kaikki narsistiset esiintyvät taiteilijat kautta historian."
Taidan olla hyvä ennustamaan, jo kun luin tämän aloituksen niin mieleeni tuli että tässä taitaa olla tarkoituksena viedä juttua siihen suuntaan, että uhrit pilaavat jotenkin narsistisesti persoonallisuushäiriöisten maineen sekoittamalla heitä muihin persoonallisuushäiriöisiin tai psykopaatteihin, jotka ovat tuhoavia mutta että narsistit eivät olisikaan.
Mutta kyllä edelleenkin nph on lähipiirissään olevia ihmisiä TUHOAVA ja vaarallinen ihminen. Sitä ei muuta miksikään sekään, jos taiteilijat olisivat kenties narsisteja. 15+3 kirjoitti:
"Erilaiset naristiset persoonallisuushäiriöt, jotka edellisiin sisältyvät, ovat vähemmän tuhoisia, sosiaalisesti kyllä häiritseviä, häiriöitä aiheuttavia, mutta eivät niin tuhoavia, kuin edelliset. Esimerkkinä kaikki narsistiset esiintyvät taiteilijat kautta historian."
Taidan olla hyvä ennustamaan, jo kun luin tämän aloituksen niin mieleeni tuli että tässä taitaa olla tarkoituksena viedä juttua siihen suuntaan, että uhrit pilaavat jotenkin narsistisesti persoonallisuushäiriöisten maineen sekoittamalla heitä muihin persoonallisuushäiriöisiin tai psykopaatteihin, jotka ovat tuhoavia mutta että narsistit eivät olisikaan.
Mutta kyllä edelleenkin nph on lähipiirissään olevia ihmisiä TUHOAVA ja vaarallinen ihminen. Sitä ei muuta miksikään sekään, jos taiteilijat olisivat kenties narsisteja.Pitäisikö siis kaikki narsistisia persoonallisuudenpiirteitä sisältävät persoonallisuushäiriöt rinnastaa antisosiaalisia ja psykopaattisia piirteitä sisältävien persoonallisuushäiriöiden kanssa?
Eli se vittumainen äijä, joka tuotti sinulle pettymyksen, valehteli sinulle, kehtasi jäädä vielä roikkumaan ja ruikuttamaan, on yhtä tuhoava, kuin sarjamurhaaja?15+3 kirjoitti:
"Erilaiset naristiset persoonallisuushäiriöt, jotka edellisiin sisältyvät, ovat vähemmän tuhoisia, sosiaalisesti kyllä häiritseviä, häiriöitä aiheuttavia, mutta eivät niin tuhoavia, kuin edelliset. Esimerkkinä kaikki narsistiset esiintyvät taiteilijat kautta historian."
Taidan olla hyvä ennustamaan, jo kun luin tämän aloituksen niin mieleeni tuli että tässä taitaa olla tarkoituksena viedä juttua siihen suuntaan, että uhrit pilaavat jotenkin narsistisesti persoonallisuushäiriöisten maineen sekoittamalla heitä muihin persoonallisuushäiriöisiin tai psykopaatteihin, jotka ovat tuhoavia mutta että narsistit eivät olisikaan.
Mutta kyllä edelleenkin nph on lähipiirissään olevia ihmisiä TUHOAVA ja vaarallinen ihminen. Sitä ei muuta miksikään sekään, jos taiteilijat olisivat kenties narsisteja.Ei...TAAS!!
Totuus on, että narsistinen persoonallisuushäiriö ei YLEENSÄ ole NIIN tuhoava, kuin epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö. Narsisteja kun on laidasta laitaan...Eikä siihen kuulu ensisijaisesti muiden ihmisten TIETOINEN hyväksikäyttö, väkivaltaisuus, eikä julmuuttakaan kyllä erikseen mainita, jos oikein tarkkaan piirrelistaa tarkastelet.
Se, jos sanoo, että joku häiriö ei ole niin tuhoisa kuin toinen, ei mitätöi tämän toisen aiheuttamia mahdollisia vahinkoja millään tavalla!!
Miksi suhtaudut niin vainoharhaisesti jokaiseen MINUN kirjoittamaan aloitukseen...Alkaa kuulostamaan jo siltä, kuin yrittäisit mustamaalata minua jotenkin...
Olen nähnyt helvetisti vaivaa, ottaakseni asioista selvää ja sitten tulee joku uhri ja yrittää mitätöidä kaiken!
Istu alas, rauhoitu ja LUE välillä!! Muutakin, kuin sieltä rivien välistä...
Tässä ketjussa on ensisijaisesti tarkoituksena käsitellä epäsosiaalista persoonallisuushäiriöä. Tämä kun on NARSISMIpalsta, eikä pelkästään NPH-palsta...Voit puhua NPH:sta niin paljon kuin haluat, kunhan annat muillekin sananvapauden. KIITOS!temppuilija kirjoitti:
Mielestäni antisosiaalinen persoonallisuushäiriö sisältää psykopatian, eli on astetta pahempi patologinen tila, kuin psykopatia.
Erilaiset naristiset persoonallisuushäiriöt, jotka edellisiin sisältyvät, ovat vähemmän tuhoisia, sosiaalisesti kyllä häiritseviä, häiriöitä aiheuttavia, mutta eivät niin tuhoavia, kuin edelliset. Esimerkkinä kaikki narsistiset esiintyvät taiteilijat kautta historian.
Periaatteessa jokainen luova ihminen voitaisiin määritellä nph:ksi. Minkä vuoksi heitä ihaillaan, heille annetaan anteeksi heidän härö toimintansa, eikä heitä tuomita pahoiksi?"Mielestäni antisosiaalinen persoonallisuushäiriö sisältää psykopatian, eli on astetta pahempi patologinen tila, kuin psykopatia."
Tätä kohtaa en oikein ymmärtänyt...Psykopatiahan on ominaisuus, jota esiintyy kaikilla enemmän, tai vähemmän samaan tapaan, kuin narsismi.
Vähemmän psykopaattisia taipumuksia=epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, enemmän=psykopaatti. Psykopaattihan on psykopatian ääritapaus, eli siis omaksuu kaikista eniten noita haitallisia ominaisuuksia...Toisin kuin epäsosiaalisilla nuo esiintyvät lievemmässä muodossa.
En tiedä ymmärsinkö oikein, vai tarkoititko, että epäsosiaalinen olisi pahempi kuin psykopaatti, psykopaatti on kuitenkin epäsosiaalisen ääripää.
Ja vielä tuosta aiemmasta kommentistasi.
"Tässä voi olla psykopaattisen ja väkivaltaisen antisosiaalisen ero. "
Mielestäni mitä psykopaattisempi henkilö, sen väkivaltaisemmin hän todennäköisesti käyttäytyy. Tuli vain sellainen kuva ainakin minulle, että antisosiaaliset olisivat mielestäsi aina väkivaltaisia, kun taas psykopaatit eivät aina. Mielestäni tämä menee pikemminkin toisinpäin, mutta tämä on vain minun mielipiteeni.
Mutta tuo kuvaus aivojen toiminnasta oli mielestäni pohtimisenarvoinen asia... :)- 15+3
dizel kirjoitti:
Ei...TAAS!!
Totuus on, että narsistinen persoonallisuushäiriö ei YLEENSÄ ole NIIN tuhoava, kuin epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö. Narsisteja kun on laidasta laitaan...Eikä siihen kuulu ensisijaisesti muiden ihmisten TIETOINEN hyväksikäyttö, väkivaltaisuus, eikä julmuuttakaan kyllä erikseen mainita, jos oikein tarkkaan piirrelistaa tarkastelet.
Se, jos sanoo, että joku häiriö ei ole niin tuhoisa kuin toinen, ei mitätöi tämän toisen aiheuttamia mahdollisia vahinkoja millään tavalla!!
Miksi suhtaudut niin vainoharhaisesti jokaiseen MINUN kirjoittamaan aloitukseen...Alkaa kuulostamaan jo siltä, kuin yrittäisit mustamaalata minua jotenkin...
Olen nähnyt helvetisti vaivaa, ottaakseni asioista selvää ja sitten tulee joku uhri ja yrittää mitätöidä kaiken!
Istu alas, rauhoitu ja LUE välillä!! Muutakin, kuin sieltä rivien välistä...
Tässä ketjussa on ensisijaisesti tarkoituksena käsitellä epäsosiaalista persoonallisuushäiriöä. Tämä kun on NARSISMIpalsta, eikä pelkästään NPH-palsta...Voit puhua NPH:sta niin paljon kuin haluat, kunhan annat muillekin sananvapauden. KIITOS!Ei se, että kanssasi on eri mieltä tarkoita sitä että suhtautuisin sinuun vainoharhaisesti tai mustamaalaisin sinua. Aika ilkeä kommentti asialliseen viestiini jossa kerron vain sinun mielipiteestäsi eroavan omastani koskien narsistista persoonallisuushäiriötä.
"Eikä siihen kuulu ensisijaisesti muiden ihmisten TIETOINEN hyväksikäyttö, väkivaltaisuus, eikä julmuuttakaan kyllä erikseen mainita, jos oikein tarkkaan piirrelistaa tarkastelet."
Luulen, että hyvin monet (ainakin sellaiset jotka itse ovat joutuneet narsistin piinaamaksi) ovat eri mieltä kanssasi tuosta tietoisesta hyväksikäytöstä ja julmuudesta ja väkivallastakin (ehkei aina suoraan fyysistä mutta jatkuva henkinen väkivaltakin on tavallaan myös fyysistä, ainakin useassa tapauksessa vie myös uhrin fyysisen terveyden). - maljojen_prinsessa
M.B. kirjoitti:
Jonkun on otettava se muinaisten jumalten asema nyky-yhteiskunnassakin,annettakoon se siis esiintyville taiteilijoille..
Aivot on jees. Etuaivolohkodementia aiheuttaa ihmisessä erilaista muistin menetystä kuintavallinen dementia, niin sikäli persoonallisuuden piirteistöä mietittäessä sillä pään alueella on varmasti merkityksensä.
Hormonitoiminta voisi olla myös yksi persoonaan vaikuttava tekijä. Äidin raskaudenaikaiset hormoonimuutokset muovaavat äidin aivoja tehden niistäkokonaisvaltaisemmin "äidillisemmät" ja rottakokeissa isärotan käytös muuttui lempeäksi mikäli se sai viettää aikaansa poikansa kanssa heti näiden syntymän jälkeen olemalla niitä fyysisesti lähellä ja samoin isärotan läsnäolo vaikutti poikasten aivotoimintoihin.. mikäli muistan mitään. Pitänee penkoa jahka muistan minne laitoin kirjahyllyn :D
*öitä,väz*"Jonkun on otettava se muinaisten jumalten asema nyky-yhteiskunnassakin,annettakoon se siis esiintyville taiteilijoille.."
Hih, nokkela ajatus!
Mutta hormonitoiminta! Se vasta vaikuttaakin ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen! Naisilla se on jatkuvaa kiertoa ja muutosta ja pahista pms-oireista kärsivät naiset ovat pahimmillaan aivan pirullisia viikon pari kuukaudesta. Sitten kun pms-oireita aletaan hoitaa hormoneilla, mieli ja käytös muuttuu jopa totaalisesti. Estrogeenihoitoa on muuten kokeiltu myös raskauden jälkeisen masennuksen hoidossa tutkitun tehokkaasti. Miehilläkin liiallinen testosteroni aiheuttaa monenlaista kukkoilua ja isottelua, jopa väkivaltaa. Alhainen terstosteronitaso taas päinvastaista.
Joku lääkäri on tainnut kokeilla hormonihoitoa masennuksen hoitoonkin, tällainen muistikuva minulla on jostain. Eli lääkäri tutkitutti masentuneen hormonitasoja ja "palautti" hyvän mielen hormoneilla. (Toivottavasti en puhu ihan puppua, muistan lukeneeni tästä joskus jostain...)
Amygdalastakin sen verran, että käsittääkseni on niin, että kaikki ihmisen tunnemuistot ovat tallentuneet sinne. Tästä syystä ei ole kai erityisen yllättävää, että persoonallisuushäiriöistä kärsivillä ihmisillä juuri amygdala on tärkeässä asemassa: eri tilanteissa aktivoituvat tunnemuistot aiheuttavat reaktion, jota sitten kutsutaan persoonallisuushäiriöiseksi käyttäytymiseksi. Onnellista tässä kaikessa on onneksi se, että psykoterapia voi muuttaa noita reaktioita, kun vanhat ja mieltä vaivaavat tunnemuistot käydään läpi ja proseesoidaan uudelleen ja opitaan uusi tapa olla, ajatella ja tuntea.
Minulle tuli noista "narsistisista" esiintyvistä taiteilijoista mieleen sellainen asia, että ovatko kaikki esiintyvät taiteilijat narsistisia tai onko heillä nph tai huomionhakuinen persoona? voiko olla esiintyjä ilman narsismia tai huomionhakuisuutta? Mitä mieltä olette? 15+3 kirjoitti:
Ei se, että kanssasi on eri mieltä tarkoita sitä että suhtautuisin sinuun vainoharhaisesti tai mustamaalaisin sinua. Aika ilkeä kommentti asialliseen viestiini jossa kerron vain sinun mielipiteestäsi eroavan omastani koskien narsistista persoonallisuushäiriötä.
"Eikä siihen kuulu ensisijaisesti muiden ihmisten TIETOINEN hyväksikäyttö, väkivaltaisuus, eikä julmuuttakaan kyllä erikseen mainita, jos oikein tarkkaan piirrelistaa tarkastelet."
Luulen, että hyvin monet (ainakin sellaiset jotka itse ovat joutuneet narsistin piinaamaksi) ovat eri mieltä kanssasi tuosta tietoisesta hyväksikäytöstä ja julmuudesta ja väkivallastakin (ehkei aina suoraan fyysistä mutta jatkuva henkinen väkivaltakin on tavallaan myös fyysistä, ainakin useassa tapauksessa vie myös uhrin fyysisen terveyden).Oliko kommenttisi mielestäsi asiallinen? Aika erikoista...
"Taidan olla hyvä ennustamaan, jo kun luin tämän aloituksen niin mieleeni tuli että tässä taitaa olla tarkoituksena viedä juttua siihen suuntaan"
Mielestäni tuo on aika rankka syytös ( eikä ollut ensimmäinen kerta ) ja vastaukseni oli sen mukainen.
Voisit pitää nuo kuvitelmat omanasi...Mielipiteensä saa toki heittää, mutta tuota ei voinut olla ottamatta henkilökohtaisesti.
Tuonhan voisi kääntää niin, että syytät minua väärän tiedon levittämisestä ja manipuloinnista.- maljojen_prinsessa
M.B. kirjoitti:
Jonkun on otettava se muinaisten jumalten asema nyky-yhteiskunnassakin,annettakoon se siis esiintyville taiteilijoille..
Aivot on jees. Etuaivolohkodementia aiheuttaa ihmisessä erilaista muistin menetystä kuintavallinen dementia, niin sikäli persoonallisuuden piirteistöä mietittäessä sillä pään alueella on varmasti merkityksensä.
Hormonitoiminta voisi olla myös yksi persoonaan vaikuttava tekijä. Äidin raskaudenaikaiset hormoonimuutokset muovaavat äidin aivoja tehden niistäkokonaisvaltaisemmin "äidillisemmät" ja rottakokeissa isärotan käytös muuttui lempeäksi mikäli se sai viettää aikaansa poikansa kanssa heti näiden syntymän jälkeen olemalla niitä fyysisesti lähellä ja samoin isärotan läsnäolo vaikutti poikasten aivotoimintoihin.. mikäli muistan mitään. Pitänee penkoa jahka muistan minne laitoin kirjahyllyn :D
*öitä,väz*Ja aivot on jees! =D
Vielä kun saisi ne jotenkin käyttöön... maljojen_prinsessa kirjoitti:
"Jonkun on otettava se muinaisten jumalten asema nyky-yhteiskunnassakin,annettakoon se siis esiintyville taiteilijoille.."
Hih, nokkela ajatus!
Mutta hormonitoiminta! Se vasta vaikuttaakin ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen! Naisilla se on jatkuvaa kiertoa ja muutosta ja pahista pms-oireista kärsivät naiset ovat pahimmillaan aivan pirullisia viikon pari kuukaudesta. Sitten kun pms-oireita aletaan hoitaa hormoneilla, mieli ja käytös muuttuu jopa totaalisesti. Estrogeenihoitoa on muuten kokeiltu myös raskauden jälkeisen masennuksen hoidossa tutkitun tehokkaasti. Miehilläkin liiallinen testosteroni aiheuttaa monenlaista kukkoilua ja isottelua, jopa väkivaltaa. Alhainen terstosteronitaso taas päinvastaista.
Joku lääkäri on tainnut kokeilla hormonihoitoa masennuksen hoitoonkin, tällainen muistikuva minulla on jostain. Eli lääkäri tutkitutti masentuneen hormonitasoja ja "palautti" hyvän mielen hormoneilla. (Toivottavasti en puhu ihan puppua, muistan lukeneeni tästä joskus jostain...)
Amygdalastakin sen verran, että käsittääkseni on niin, että kaikki ihmisen tunnemuistot ovat tallentuneet sinne. Tästä syystä ei ole kai erityisen yllättävää, että persoonallisuushäiriöistä kärsivillä ihmisillä juuri amygdala on tärkeässä asemassa: eri tilanteissa aktivoituvat tunnemuistot aiheuttavat reaktion, jota sitten kutsutaan persoonallisuushäiriöiseksi käyttäytymiseksi. Onnellista tässä kaikessa on onneksi se, että psykoterapia voi muuttaa noita reaktioita, kun vanhat ja mieltä vaivaavat tunnemuistot käydään läpi ja proseesoidaan uudelleen ja opitaan uusi tapa olla, ajatella ja tuntea.
Minulle tuli noista "narsistisista" esiintyvistä taiteilijoista mieleen sellainen asia, että ovatko kaikki esiintyvät taiteilijat narsistisia tai onko heillä nph tai huomionhakuinen persoona? voiko olla esiintyjä ilman narsismia tai huomionhakuisuutta? Mitä mieltä olette?Toiset liittävät esim näyttelijöihin ylenpalttisen häpeän jota näin "hoidattavat" ja käyvät läpi. Mielenkiintoinen ajatus , häpeää aletaan hoitamaan heittäytymällä häpeämättömäksi tai pienemmässä mittakaavassa vaikka porukan pelleksi.
Eli lähes päivittäin esiintyvä teatteritähti käy päivittäin käsitelemässä häpeäänsä tyyliin "huh, tein sen taas, jes! "
Ja saa onnistuessaan hyväksyntää omalle olemassaololleen koska häpeä voidaan liittää kokemukseen siitä, ettei tunne olevansa ihmisenä kelvollinen ja häpeää siis... kokonaisuudessaan olemassaoloaan, en ole tarpeeksi.
Ja että kuulemma monet näyttelijät tulevat aika rankoista oloista, eivätkä muuten kykenisikään eläytymään tiettyihin asioihin ; siis "hyvät" näyttelijät (huonojahan riittää ja sen eron heidän välillään kyllä huomaa) joutuvat tavallaan pohjaamaan työtään myös kokemukselle.
Turkasta oli myös puhetta ja hänen jatkuvasta häpeästään...mikä pistää hänen koulutusmetodinsa mielenkiintoiseen valoon ; saadakseen toiset käsittelemään häpeäänsä ja/tai siirtääkseen sitä itseltään pois ?
Meniköhän vähän överiksi ja ihan väärään ketjuun taas mutta kuitenkin...=)M.B. kirjoitti:
Jonkun on otettava se muinaisten jumalten asema nyky-yhteiskunnassakin,annettakoon se siis esiintyville taiteilijoille..
Aivot on jees. Etuaivolohkodementia aiheuttaa ihmisessä erilaista muistin menetystä kuintavallinen dementia, niin sikäli persoonallisuuden piirteistöä mietittäessä sillä pään alueella on varmasti merkityksensä.
Hormonitoiminta voisi olla myös yksi persoonaan vaikuttava tekijä. Äidin raskaudenaikaiset hormoonimuutokset muovaavat äidin aivoja tehden niistäkokonaisvaltaisemmin "äidillisemmät" ja rottakokeissa isärotan käytös muuttui lempeäksi mikäli se sai viettää aikaansa poikansa kanssa heti näiden syntymän jälkeen olemalla niitä fyysisesti lähellä ja samoin isärotan läsnäolo vaikutti poikasten aivotoimintoihin.. mikäli muistan mitään. Pitänee penkoa jahka muistan minne laitoin kirjahyllyn :D
*öitä,väz*Juu etuaivolohkodementia lienee se tunnepuolen vamma, mistä nph:n yhteydessä puhutaan. Mutta onko tuo rakenteellinen vamma kehityksellinen, kuten altzheimerin taudissa on, vai geneettinen virhe? Tavallinen dementiahan on aivoturson rappeumasairaus, joka sekin voidaan magneettikuvauksin todeta.
Lapsuudenajan empatiakyvytön väkivaltainen käytös ja sen jatkumo aikuisikään saakka taitaa olla yksi antisosiaalisen diagnoosissa käytettävistä kriteereistä.
Johtuuko tuo lapsuudenaikainen käytös mantelitumakkeiden vajaasta toiminnasta, joka estää etuaivolohkojen neuroverkkojen normaalin kehityksen, vai onko kysymys nimenomaan etuaivolohkojen kehityshäiriöstä, joka mitätöi mantelitumakkeiden toiminnan?- maljojen_prinsessa
lynett kirjoitti:
Toiset liittävät esim näyttelijöihin ylenpalttisen häpeän jota näin "hoidattavat" ja käyvät läpi. Mielenkiintoinen ajatus , häpeää aletaan hoitamaan heittäytymällä häpeämättömäksi tai pienemmässä mittakaavassa vaikka porukan pelleksi.
Eli lähes päivittäin esiintyvä teatteritähti käy päivittäin käsitelemässä häpeäänsä tyyliin "huh, tein sen taas, jes! "
Ja saa onnistuessaan hyväksyntää omalle olemassaololleen koska häpeä voidaan liittää kokemukseen siitä, ettei tunne olevansa ihmisenä kelvollinen ja häpeää siis... kokonaisuudessaan olemassaoloaan, en ole tarpeeksi.
Ja että kuulemma monet näyttelijät tulevat aika rankoista oloista, eivätkä muuten kykenisikään eläytymään tiettyihin asioihin ; siis "hyvät" näyttelijät (huonojahan riittää ja sen eron heidän välillään kyllä huomaa) joutuvat tavallaan pohjaamaan työtään myös kokemukselle.
Turkasta oli myös puhetta ja hänen jatkuvasta häpeästään...mikä pistää hänen koulutusmetodinsa mielenkiintoiseen valoon ; saadakseen toiset käsittelemään häpeäänsä ja/tai siirtääkseen sitä itseltään pois ?
Meniköhän vähän överiksi ja ihan väärään ketjuun taas mutta kuitenkin...=)Ei mennyt väärään ketjuun Lynett, hieno vastaus! Ja mielenkiintoinen. Minä olen aina ajatellut, että voiko näyttelijöillä olla tavallaan hyvin heikko minä, jos he haluavat ottaa jonkun toisen ihmisen roolin ja eläytyä siihen. Joskus kuulin sellaisenkin kommentin, että näyttelijöillä "ei ole omaa minää" ja että he ovat hirveän "tylsiä" silloin, kun eivät ole lavalla, jossa he siis esittävät jotain toista.
Tavallaan aika järkeenkäypää olisikin se ajatus, että näyttelijä saattaa prosessoida jotain itsessään esittäessään jotain roolia: tavallaan siis projisoi omat tunteensa roolihahmolle, eikä "koe niitä itse".
Noista "hyvistä" näyttelijöistä olen samaa mieltä. Mitä vaikeampi ja suurempi rooli, niin sitä parempi näyttelijä tarvitaan sitä esittämään. Jos on kokenut lapsesta asti, että hyväksyntää pitää ansaita, niin esittämällä jotain ainakin huomiota alkaa saada helposti. Sitten roolien ottaminen voi ollakin keino selvitä eteenpäin. Epävakaa persoona esim. tekee kai tätä melko usein, kun hän "muuttuu" hetkessä ihan toisenlaiseksi (tunnetila vaihtuu nopeasti toiseksi).
Mutta entä sitten esim. pop-tähdet, jotka tekevät ensin laulun omasta elämästään ja sitten esittävät sitä parrasvalojen loisteessa? temppuilija kirjoitti:
Juu etuaivolohkodementia lienee se tunnepuolen vamma, mistä nph:n yhteydessä puhutaan. Mutta onko tuo rakenteellinen vamma kehityksellinen, kuten altzheimerin taudissa on, vai geneettinen virhe? Tavallinen dementiahan on aivoturson rappeumasairaus, joka sekin voidaan magneettikuvauksin todeta.
Lapsuudenajan empatiakyvytön väkivaltainen käytös ja sen jatkumo aikuisikään saakka taitaa olla yksi antisosiaalisen diagnoosissa käytettävistä kriteereistä.
Johtuuko tuo lapsuudenaikainen käytös mantelitumakkeiden vajaasta toiminnasta, joka estää etuaivolohkojen neuroverkkojen normaalin kehityksen, vai onko kysymys nimenomaan etuaivolohkojen kehityshäiriöstä, joka mitätöi mantelitumakkeiden toiminnan?"Lapsuudenajan empatiakyvytön väkivaltainen käytös ja sen jatkumo aikuisikään saakka taitaa olla yksi antisosiaalisen diagnoosissa käytettävistä kriteereistä. "
Tiedän, että tarve siihen väkivaltaan voi tuntua kumpuavan siitä, että tavallaan siirtää tai kostaa jotain kokemaansa turhaumaa tai "puutetta" eteenpäin.
Väkivaltaa kokeneella kynnyskin on helposti matalampi.
Esim jotkut lapset turhautuneena, purkautumistien tarpeessa vaikka rääkkäävät eläimiä tai potkivat koulukavereita ja saavat siitä ns helpotusta kun taas toiset keskittyvät sitten viiltelemään itseään.
Mikä sitten on selitys sille, kumman tien valitsee...sitä en tiedä mutta monet tällaiset ihmiset kertovat jälkikäteen kokemistaan tunteistaan näin.
Tai sitten tässä koettaa nyt hakea liian yksinkertaista vastausta koska tilanne voi johtua varmaankin monista eri syistä... ettei kaikki samasta muotista aina, siis tarkoittanee hän....lynett kirjoitti:
"Lapsuudenajan empatiakyvytön väkivaltainen käytös ja sen jatkumo aikuisikään saakka taitaa olla yksi antisosiaalisen diagnoosissa käytettävistä kriteereistä. "
Tiedän, että tarve siihen väkivaltaan voi tuntua kumpuavan siitä, että tavallaan siirtää tai kostaa jotain kokemaansa turhaumaa tai "puutetta" eteenpäin.
Väkivaltaa kokeneella kynnyskin on helposti matalampi.
Esim jotkut lapset turhautuneena, purkautumistien tarpeessa vaikka rääkkäävät eläimiä tai potkivat koulukavereita ja saavat siitä ns helpotusta kun taas toiset keskittyvät sitten viiltelemään itseään.
Mikä sitten on selitys sille, kumman tien valitsee...sitä en tiedä mutta monet tällaiset ihmiset kertovat jälkikäteen kokemistaan tunteistaan näin.
Tai sitten tässä koettaa nyt hakea liian yksinkertaista vastausta koska tilanne voi johtua varmaankin monista eri syistä... ettei kaikki samasta muotista aina, siis tarkoittanee hän....Epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön liittyy muuten viiltelyarvet ja toistuvat itsemurhayritykset. Epätyypillinen masennus ja ahdistuneisuus on tyypillinen ominaisuus, samoin kuin päihteiden liikakäyttö.
Epävakaasta tämän erottaa oikeastaan vain katumuksen-ja empatianpuute, sekä muiden hyväksikäyttö.maljojen_prinsessa kirjoitti:
Ei mennyt väärään ketjuun Lynett, hieno vastaus! Ja mielenkiintoinen. Minä olen aina ajatellut, että voiko näyttelijöillä olla tavallaan hyvin heikko minä, jos he haluavat ottaa jonkun toisen ihmisen roolin ja eläytyä siihen. Joskus kuulin sellaisenkin kommentin, että näyttelijöillä "ei ole omaa minää" ja että he ovat hirveän "tylsiä" silloin, kun eivät ole lavalla, jossa he siis esittävät jotain toista.
Tavallaan aika järkeenkäypää olisikin se ajatus, että näyttelijä saattaa prosessoida jotain itsessään esittäessään jotain roolia: tavallaan siis projisoi omat tunteensa roolihahmolle, eikä "koe niitä itse".
Noista "hyvistä" näyttelijöistä olen samaa mieltä. Mitä vaikeampi ja suurempi rooli, niin sitä parempi näyttelijä tarvitaan sitä esittämään. Jos on kokenut lapsesta asti, että hyväksyntää pitää ansaita, niin esittämällä jotain ainakin huomiota alkaa saada helposti. Sitten roolien ottaminen voi ollakin keino selvitä eteenpäin. Epävakaa persoona esim. tekee kai tätä melko usein, kun hän "muuttuu" hetkessä ihan toisenlaiseksi (tunnetila vaihtuu nopeasti toiseksi).
Mutta entä sitten esim. pop-tähdet, jotka tekevät ensin laulun omasta elämästään ja sitten esittävät sitä parrasvalojen loisteessa?Niin, ken tietää missä totuus piileskelee =)
Välillä vaan kun katsoo jonkin näyttelijän riipaisevaa samaistumista johonkin roolihahmoon, siis silloin kun harvoin sattuu se oikein nappirooli juuri sille ihmiselle, ei voi olla miettimättä etteikö hän käsittelisi jotain siinä samalla tai käyttäisi jotain sisäistä kokemustaan hyväkseen.
Kirjailijat saattavat tehdä tätä myös mutta eri tavoin, kuten kuvataiteilijatkin jne.
Pop-kulttuuri on taas ainakin osin eri ilmiö, mikä totta kai ulottuu myös hollywoodin purkkanäyttelijöihinkin, mutta mielestäni sielläkin on eri syistä erilaista porukkaa.
Jotkut oikeasti haluavat laulaa ja purkaa kokemuksiaan (esim eminem ainakin alunperin siinä huutolevyllään jne...), saada hyväksyntää ja ymmärrystä tarinalleen, jakaa ne muiden samaa kokeneiden kanssa ja toiset sitten tekevät sitä ihan vain markkinataloudellisista syistä ; nätti kasvo, hieman muutellaan ääntä, kiva biisi mukaan ja menoksi...
Ettei kai näistäkään mitään yhtenäisen tasapäistä porukkaa saa mitenkään aikaiseksi.
Tulee mieleeni tuosta viimeisestä lauseestasi ; mites ne julkisuuden hlöt, jotka haluavat tehdä vielä elämänkerrankin itsestään ollessaan elossa ?
Toivottavasti heillä on jotakin erikoista annettavaa kokemuksillaan muille eikä vain sitä paistattelua...
Psykopaattihan onkin sitten suuremmalla matkalla ja saattaa keskustella jopa "jumaltason" kanssa, etuoikeutettuna saattajana tietenkin ja näin toteuttaa suurtaa tehtäväänsä, joka joskus saattaa olla hieman raisu näin normiin makuun =)dizel kirjoitti:
Epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön liittyy muuten viiltelyarvet ja toistuvat itsemurhayritykset. Epätyypillinen masennus ja ahdistuneisuus on tyypillinen ominaisuus, samoin kuin päihteiden liikakäyttö.
Epävakaasta tämän erottaa oikeastaan vain katumuksen-ja empatianpuute, sekä muiden hyväksikäyttö.Aatteliks, että periaatteessa molemmat "toiminnot", eli vaikka ahdistuksen purkaminen viiltelyllä tai koiran/ihmisten potkimisella voitaisiin tavallaan katsoa saman tyyppisestä asiasta kumpuavaksi mutta muoto on vain erilainen ja sen ns valinnan sitten määrittelee... noh, se minkä määritteleekään ?
Ehkä naiset helpommin kääntyvät sisään ja miehet ulospäin mutta sekin on aika stereotyyppistä ajattelua.
Toisaalta nyt kun sanoit... ne voisivat hyvinkin kummuta "samanlaisesta tarpeesta", en vain viittinyt sitäkään näemmä minuuttia enempiä miettiä ennen kuin kirjoitin =)dizel kirjoitti:
"Mielestäni antisosiaalinen persoonallisuushäiriö sisältää psykopatian, eli on astetta pahempi patologinen tila, kuin psykopatia."
Tätä kohtaa en oikein ymmärtänyt...Psykopatiahan on ominaisuus, jota esiintyy kaikilla enemmän, tai vähemmän samaan tapaan, kuin narsismi.
Vähemmän psykopaattisia taipumuksia=epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, enemmän=psykopaatti. Psykopaattihan on psykopatian ääritapaus, eli siis omaksuu kaikista eniten noita haitallisia ominaisuuksia...Toisin kuin epäsosiaalisilla nuo esiintyvät lievemmässä muodossa.
En tiedä ymmärsinkö oikein, vai tarkoititko, että epäsosiaalinen olisi pahempi kuin psykopaatti, psykopaatti on kuitenkin epäsosiaalisen ääripää.
Ja vielä tuosta aiemmasta kommentistasi.
"Tässä voi olla psykopaattisen ja väkivaltaisen antisosiaalisen ero. "
Mielestäni mitä psykopaattisempi henkilö, sen väkivaltaisemmin hän todennäköisesti käyttäytyy. Tuli vain sellainen kuva ainakin minulle, että antisosiaaliset olisivat mielestäsi aina väkivaltaisia, kun taas psykopaatit eivät aina. Mielestäni tämä menee pikemminkin toisinpäin, mutta tämä on vain minun mielipiteeni.
Mutta tuo kuvaus aivojen toiminnasta oli mielestäni pohtimisenarvoinen asia... :)Hätäpäissäni juurikin noin ajattelin. Katselin nyt sitä antisosiaalisen määritelmää tarkemmin, niin siinä kyllä on mainittu väkivaltainen epäsosiaalinen käytös, mutta että se tosiaankin sisältyy mm. psykopatiaan ja sosiapatiaan ... väärinkäsitys minun puoleltani.
lynett kirjoitti:
Aatteliks, että periaatteessa molemmat "toiminnot", eli vaikka ahdistuksen purkaminen viiltelyllä tai koiran/ihmisten potkimisella voitaisiin tavallaan katsoa saman tyyppisestä asiasta kumpuavaksi mutta muoto on vain erilainen ja sen ns valinnan sitten määrittelee... noh, se minkä määritteleekään ?
Ehkä naiset helpommin kääntyvät sisään ja miehet ulospäin mutta sekin on aika stereotyyppistä ajattelua.
Toisaalta nyt kun sanoit... ne voisivat hyvinkin kummuta "samanlaisesta tarpeesta", en vain viittinyt sitäkään näemmä minuuttia enempiä miettiä ennen kuin kirjoitin =)Luin vain, että samantyyppiset oireet katsotaan naisella yleensä liittyvän epävakaaseen persoonallisuuteen ja miehillä epäsosiaaliseen.
( En ymmärrä miksi, nimittäin näissä on kuitenkin suunnaton ero. )
"Aatteliks, että periaatteessa molemmat "toiminnot", eli vaikka ahdistuksen purkaminen viiltelyllä tai koiran/ihmisten potkimisella voitaisiin tavallaan katsoa saman tyyppisestä asiasta kumpuavaksi mutta muoto on vain erilainen ja sen ns valinnan sitten määrittelee..."
No joo...Eiköhän ne kaikki ole lähtöisin kuitenkin samasta asiasta. Syvälle juurtuneesta ahdistuksesta, jota ei välttämättä edes itse tunnisteta.
Epävakailla tuo ahdistus/viha kääntynee lähinnä sisäänpäin, ( että epävakaat tuntevat usein voimakasta syyllisyyttä ) kun taas antisosiaaliset ulkoistavat sen vihansa muihin ja syyttelevät muita. ( syyttelevät myös itseään, mikä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että tuntisivat syyllisyyttä asioista, joita ovat tehneet. )dizel kirjoitti:
Luin vain, että samantyyppiset oireet katsotaan naisella yleensä liittyvän epävakaaseen persoonallisuuteen ja miehillä epäsosiaaliseen.
( En ymmärrä miksi, nimittäin näissä on kuitenkin suunnaton ero. )
"Aatteliks, että periaatteessa molemmat "toiminnot", eli vaikka ahdistuksen purkaminen viiltelyllä tai koiran/ihmisten potkimisella voitaisiin tavallaan katsoa saman tyyppisestä asiasta kumpuavaksi mutta muoto on vain erilainen ja sen ns valinnan sitten määrittelee..."
No joo...Eiköhän ne kaikki ole lähtöisin kuitenkin samasta asiasta. Syvälle juurtuneesta ahdistuksesta, jota ei välttämättä edes itse tunnisteta.
Epävakailla tuo ahdistus/viha kääntynee lähinnä sisäänpäin, ( että epävakaat tuntevat usein voimakasta syyllisyyttä ) kun taas antisosiaaliset ulkoistavat sen vihansa muihin ja syyttelevät muita. ( syyttelevät myös itseään, mikä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että tuntisivat syyllisyyttä asioista, joita ovat tehneet. )Niinhän se on, naisten kohdalla samantyyppinen käytös on sitä kuuluisaa "hysteriaa" hyvin äkkiä.
Kun taas vertaa niitä epävakaita "sekoilijoita" (nimenomaan hysteerisen tuntuisia) epäsosiaalisen kuvaukseen..ei voi olla ihmettelemättä.
Tietty miesten on tavallaan iisimpää purkaa sitä ulospäin koska se kukkoilu nyt kuuluu muutenkin tavallaan agendaan jossain muodossa, mutta en nyt tarkoita että aina kuiteskaan siinä määrin...
Mutta kyllä ne naisetkin "osaa" purkaa aggressiotaan ulospäin ja toimia vaikka rikollisesti vaikka yön pimeydessä sitten vaikka viiltelisivätkin itseään.
Tuo syyllisyyden tunteminen on pakko olla avainasemassa, eli toinen kokee jälkikäteen pahoinpitelemästään syyllisyyttä mutta toinen ulkoistaa sen muiden syyksi/aiheuttamaksi tai oikeuttaa sen esim kokemallaan.
Toisaalta tässä pitää aina muistaa, että syyllisyydentunne voi olla petollinen siinä mielessä, että kyse voikin olla kiinnijäämisen tai kasvojen menettämisen pelosta ja itse kutsun sitä "valesyyllisyydeksi" (=häpeäksi), mitenkään liittymättä oikeaan syyllisyydentunteeseen jolloin miettisi miltä siitä toisesta tuntui...
Näitä voi olla itsessänkin alkuun vaikea tunnistaa ; koenko oikeasti syyllisyyttä miettien mitä aiheutin vai peläten sitä että minä joudun siitä vastuuseen ?
En mä tiä...lynett kirjoitti:
Niinhän se on, naisten kohdalla samantyyppinen käytös on sitä kuuluisaa "hysteriaa" hyvin äkkiä.
Kun taas vertaa niitä epävakaita "sekoilijoita" (nimenomaan hysteerisen tuntuisia) epäsosiaalisen kuvaukseen..ei voi olla ihmettelemättä.
Tietty miesten on tavallaan iisimpää purkaa sitä ulospäin koska se kukkoilu nyt kuuluu muutenkin tavallaan agendaan jossain muodossa, mutta en nyt tarkoita että aina kuiteskaan siinä määrin...
Mutta kyllä ne naisetkin "osaa" purkaa aggressiotaan ulospäin ja toimia vaikka rikollisesti vaikka yön pimeydessä sitten vaikka viiltelisivätkin itseään.
Tuo syyllisyyden tunteminen on pakko olla avainasemassa, eli toinen kokee jälkikäteen pahoinpitelemästään syyllisyyttä mutta toinen ulkoistaa sen muiden syyksi/aiheuttamaksi tai oikeuttaa sen esim kokemallaan.
Toisaalta tässä pitää aina muistaa, että syyllisyydentunne voi olla petollinen siinä mielessä, että kyse voikin olla kiinnijäämisen tai kasvojen menettämisen pelosta ja itse kutsun sitä "valesyyllisyydeksi" (=häpeäksi), mitenkään liittymättä oikeaan syyllisyydentunteeseen jolloin miettisi miltä siitä toisesta tuntui...
Näitä voi olla itsessänkin alkuun vaikea tunnistaa ; koenko oikeasti syyllisyyttä miettien mitä aiheutin vai peläten sitä että minä joudun siitä vastuuseen ?
En mä tiä...Vaikka ;)
- Vika ei oo sussa D!
dizel kirjoitti:
Oliko kommenttisi mielestäsi asiallinen? Aika erikoista...
"Taidan olla hyvä ennustamaan, jo kun luin tämän aloituksen niin mieleeni tuli että tässä taitaa olla tarkoituksena viedä juttua siihen suuntaan"
Mielestäni tuo on aika rankka syytös ( eikä ollut ensimmäinen kerta ) ja vastaukseni oli sen mukainen.
Voisit pitää nuo kuvitelmat omanasi...Mielipiteensä saa toki heittää, mutta tuota ei voinut olla ottamatta henkilökohtaisesti.
Tuonhan voisi kääntää niin, että syytät minua väärän tiedon levittämisestä ja manipuloinnista.Dizel, tällä kirjoittajalla on ongelmia ihan jokaisen kanssa: ymmärtää aina väärin ja kääntää asiat ylösalaisin. Olen seurannut tilannetta jo pitkään, ei se siitä mihinkään muutu...
- sekosekosekosekoseko
15+3 kirjoitti:
"Erilaiset naristiset persoonallisuushäiriöt, jotka edellisiin sisältyvät, ovat vähemmän tuhoisia, sosiaalisesti kyllä häiritseviä, häiriöitä aiheuttavia, mutta eivät niin tuhoavia, kuin edelliset. Esimerkkinä kaikki narsistiset esiintyvät taiteilijat kautta historian."
Taidan olla hyvä ennustamaan, jo kun luin tämän aloituksen niin mieleeni tuli että tässä taitaa olla tarkoituksena viedä juttua siihen suuntaan, että uhrit pilaavat jotenkin narsistisesti persoonallisuushäiriöisten maineen sekoittamalla heitä muihin persoonallisuushäiriöisiin tai psykopaatteihin, jotka ovat tuhoavia mutta että narsistit eivät olisikaan.
Mutta kyllä edelleenkin nph on lähipiirissään olevia ihmisiä TUHOAVA ja vaarallinen ihminen. Sitä ei muuta miksikään sekään, jos taiteilijat olisivat kenties narsisteja."Taidan olla hyvä ennustamaan, jo kun luin tämän aloituksen niin mieleeni tuli että tässä taitaa olla tarkoituksena viedä juttua siihen suuntaan, että uhrit pilaavat jotenkin narsistisesti persoonallisuushäiriöisten maineen sekoittamalla heitä muihin persoonallisuushäiriöisiin tai psykopaatteihin, jotka ovat tuhoavia mutta että narsistit eivät olisikaan."
No tuota voihan sitä uskoa vaikka ennustamiskykyynsäkin, mutta kyllä kyseessä on ihan omat ongelmasi. - M.B.
maljojen_prinsessa kirjoitti:
"Jonkun on otettava se muinaisten jumalten asema nyky-yhteiskunnassakin,annettakoon se siis esiintyville taiteilijoille.."
Hih, nokkela ajatus!
Mutta hormonitoiminta! Se vasta vaikuttaakin ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen! Naisilla se on jatkuvaa kiertoa ja muutosta ja pahista pms-oireista kärsivät naiset ovat pahimmillaan aivan pirullisia viikon pari kuukaudesta. Sitten kun pms-oireita aletaan hoitaa hormoneilla, mieli ja käytös muuttuu jopa totaalisesti. Estrogeenihoitoa on muuten kokeiltu myös raskauden jälkeisen masennuksen hoidossa tutkitun tehokkaasti. Miehilläkin liiallinen testosteroni aiheuttaa monenlaista kukkoilua ja isottelua, jopa väkivaltaa. Alhainen terstosteronitaso taas päinvastaista.
Joku lääkäri on tainnut kokeilla hormonihoitoa masennuksen hoitoonkin, tällainen muistikuva minulla on jostain. Eli lääkäri tutkitutti masentuneen hormonitasoja ja "palautti" hyvän mielen hormoneilla. (Toivottavasti en puhu ihan puppua, muistan lukeneeni tästä joskus jostain...)
Amygdalastakin sen verran, että käsittääkseni on niin, että kaikki ihmisen tunnemuistot ovat tallentuneet sinne. Tästä syystä ei ole kai erityisen yllättävää, että persoonallisuushäiriöistä kärsivillä ihmisillä juuri amygdala on tärkeässä asemassa: eri tilanteissa aktivoituvat tunnemuistot aiheuttavat reaktion, jota sitten kutsutaan persoonallisuushäiriöiseksi käyttäytymiseksi. Onnellista tässä kaikessa on onneksi se, että psykoterapia voi muuttaa noita reaktioita, kun vanhat ja mieltä vaivaavat tunnemuistot käydään läpi ja proseesoidaan uudelleen ja opitaan uusi tapa olla, ajatella ja tuntea.
Minulle tuli noista "narsistisista" esiintyvistä taiteilijoista mieleen sellainen asia, että ovatko kaikki esiintyvät taiteilijat narsistisia tai onko heillä nph tai huomionhakuinen persoona? voiko olla esiintyjä ilman narsismia tai huomionhakuisuutta? Mitä mieltä olette?Amygdalasta muistan heikosti jutun porttina, jossa on valmiit kytkennät. Tapahtuma ihmisen elämässä -> tunne -> reaktio. Uusimpien tutkimusten mukaan näitä kytkentöjä voi purkaa ja muodostaa uudelleen, koska ihmisen aivot ovat plastisemmat mitä tähän asti on uskottu. Se vaatii vain vaivannäköä. Itsestään ja tavoistaan toimia, haluistaan ja tavoitteistaan sekä sisäisistä tavoitteista ja käytetyistä menetelmistä aiemmin elämässä tietoiseksi tulemista ja niiden työstämistä uusille urille. Tietoisesti, hitaasti ja vakaasti, toistuvasti toistaen... askel askeleelta.. no joo. Pakolliset nettilainaukset kehiin kun laiskottaa niin vietävästi, että en jaksa tähän hätään lähteä tarkistamaan ovatko kirjalliset lähteet tallessakaan enää tuolla pölyn alla...
"Conditions such as anxiety, autism, depression, post-traumatic stress disorder, and phobias are suspected of being linked to abnormal functioning of the amygdala, owing to damage, developmental problems, or neurotransmitter imbalance."
-Sciense Daily (nettilehti), joka on wikiin kytköksissä
"Mantelitumakkeet (corpus amygdaloideum) ovat kaksi mantelinmuotoista ryhmää neuroneita, jotka sijaitsevat aivojen ohimolohkossa. Ne ovat osa limbistä järjestelmää ja niiden pääasiallisiksi toiminnoiksi on tutkimuksissa havaittu tunnereaktioiden muistaminen ja prosessointi. Mantelitumakkeiden on sanottu olevan ns. aivojen tunnetietokone[1]. Mantelitumake on tärkeä monien tunnereaktioiden, erityisesti pelon ja vihan synnyssä ja muistamisessa." (suom. Wiki)
Juttu hypotalamuksesta on hieman pidempi suom. Wikissä kuin tuo lainaus mantelitumakkeesta...
*hmm.. kahvia.* - M.B.
maljojen_prinsessa kirjoitti:
Ja aivot on jees! =D
Vielä kun saisi ne jotenkin käyttöön...:) Hyvinhän nuo tuntuu sulla toimivan :)
- M.B.
temppuilija kirjoitti:
Juu etuaivolohkodementia lienee se tunnepuolen vamma, mistä nph:n yhteydessä puhutaan. Mutta onko tuo rakenteellinen vamma kehityksellinen, kuten altzheimerin taudissa on, vai geneettinen virhe? Tavallinen dementiahan on aivoturson rappeumasairaus, joka sekin voidaan magneettikuvauksin todeta.
Lapsuudenajan empatiakyvytön väkivaltainen käytös ja sen jatkumo aikuisikään saakka taitaa olla yksi antisosiaalisen diagnoosissa käytettävistä kriteereistä.
Johtuuko tuo lapsuudenaikainen käytös mantelitumakkeiden vajaasta toiminnasta, joka estää etuaivolohkojen neuroverkkojen normaalin kehityksen, vai onko kysymys nimenomaan etuaivolohkojen kehityshäiriöstä, joka mitätöi mantelitumakkeiden toiminnan?Jos miettii mikroskooppisten ainesosien hormoninkaltaista toimintaa ihmisessä ja sitten miettii neuroverkkoja ja niiden tapaa kommunikoida sähköisen lisäksi esim. kalsiumionien avulla ja jos siihen päälle vielä miettii aivoveriestettä ja kaikkea sen läpäisevyyttä ja läpäisemättömyyttä ynnä siihen päälle vielä miettii, mistä rokotukset koostuvat ja vielä siihenkin päälle miettii, että kuinka ihmeen pieninä olentoina ihmistä aletaan hyvinvointivaltion ja yksilön terveydellisen suojaamisen nimissä rokottamaan .... niin mitä sellaisen toiminnan mahdolliset vaikutukset ovat? Ympäristöllisiä? Vai onko vain niin, että rokotusten vaikutukset ihmisyksilöön tasolla, josta ei vieläkään ole kokonaisvaltaisempaa tietoa kuin pelkkä hyvin piilotettu mahdollinen epäilys, on heikkohermoisten hapatusta ja se oikeutetusti..
Ihmisen sairaalloinen terveysinnostus on jo saanut aikaiseksi muutaman antibioottiresistenssisen bakteerikannan. Ihmiselle terveellisetkin bakteerikannat ja probiootit aiheuttavat nykyisin päänvaivaa.. ovat pirulaiset oppineet vaihtamaan keskenään yleistä vastustuskykyä.
Omassa maailmassaan ovat perustaneet "antibioottien uhrit - vertaistuki palstan" .. :) - M.B.
sekosekosekosekoseko kirjoitti:
"Taidan olla hyvä ennustamaan, jo kun luin tämän aloituksen niin mieleeni tuli että tässä taitaa olla tarkoituksena viedä juttua siihen suuntaan, että uhrit pilaavat jotenkin narsistisesti persoonallisuushäiriöisten maineen sekoittamalla heitä muihin persoonallisuushäiriöisiin tai psykopaatteihin, jotka ovat tuhoavia mutta että narsistit eivät olisikaan."
No tuota voihan sitä uskoa vaikka ennustamiskykyynsäkin, mutta kyllä kyseessä on ihan omat ongelmasi.Turhat oletukset pilaavat monesti muuten hyvän keskustelun tai halun käydä sellaista.
*ennustan, että ulkona ripsottaa syysilmaisesti vettä* M.B. kirjoitti:
Amygdalasta muistan heikosti jutun porttina, jossa on valmiit kytkennät. Tapahtuma ihmisen elämässä -> tunne -> reaktio. Uusimpien tutkimusten mukaan näitä kytkentöjä voi purkaa ja muodostaa uudelleen, koska ihmisen aivot ovat plastisemmat mitä tähän asti on uskottu. Se vaatii vain vaivannäköä. Itsestään ja tavoistaan toimia, haluistaan ja tavoitteistaan sekä sisäisistä tavoitteista ja käytetyistä menetelmistä aiemmin elämässä tietoiseksi tulemista ja niiden työstämistä uusille urille. Tietoisesti, hitaasti ja vakaasti, toistuvasti toistaen... askel askeleelta.. no joo. Pakolliset nettilainaukset kehiin kun laiskottaa niin vietävästi, että en jaksa tähän hätään lähteä tarkistamaan ovatko kirjalliset lähteet tallessakaan enää tuolla pölyn alla...
"Conditions such as anxiety, autism, depression, post-traumatic stress disorder, and phobias are suspected of being linked to abnormal functioning of the amygdala, owing to damage, developmental problems, or neurotransmitter imbalance."
-Sciense Daily (nettilehti), joka on wikiin kytköksissä
"Mantelitumakkeet (corpus amygdaloideum) ovat kaksi mantelinmuotoista ryhmää neuroneita, jotka sijaitsevat aivojen ohimolohkossa. Ne ovat osa limbistä järjestelmää ja niiden pääasiallisiksi toiminnoiksi on tutkimuksissa havaittu tunnereaktioiden muistaminen ja prosessointi. Mantelitumakkeiden on sanottu olevan ns. aivojen tunnetietokone[1]. Mantelitumake on tärkeä monien tunnereaktioiden, erityisesti pelon ja vihan synnyssä ja muistamisessa." (suom. Wiki)
Juttu hypotalamuksesta on hieman pidempi suom. Wikissä kuin tuo lainaus mantelitumakkeesta...
*hmm.. kahvia.*Voisikohan Jumalanpelko olla lähtöisin mantelitumakkeista? Tuntemattoman aiheuttamia pelkoja vastaanhan jumalat on mielestäni syntyneet ;)
dizel kirjoitti:
Oliko kommenttisi mielestäsi asiallinen? Aika erikoista...
"Taidan olla hyvä ennustamaan, jo kun luin tämän aloituksen niin mieleeni tuli että tässä taitaa olla tarkoituksena viedä juttua siihen suuntaan"
Mielestäni tuo on aika rankka syytös ( eikä ollut ensimmäinen kerta ) ja vastaukseni oli sen mukainen.
Voisit pitää nuo kuvitelmat omanasi...Mielipiteensä saa toki heittää, mutta tuota ei voinut olla ottamatta henkilökohtaisesti.
Tuonhan voisi kääntää niin, että syytät minua väärän tiedon levittämisestä ja manipuloinnista.D!
Ilman kastelua ne oudommatkin kukat kuihtuu.Vika ei oo sussa D! kirjoitti:
Dizel, tällä kirjoittajalla on ongelmia ihan jokaisen kanssa: ymmärtää aina väärin ja kääntää asiat ylösalaisin. Olen seurannut tilannetta jo pitkään, ei se siitä mihinkään muutu...
Niin. Tämä palsta ei vain sovi kaikille...Tai ainakaan tietyssä vaiheessa elämäänsä oleville. Ero juuri takana jne...
Jotenkin toivon, että kyseinen kirjoittaja pääsisi jo irti niistä asioista ja muistoista, mitkä häntä ilmeisesti vielä piinaavat.
( eikä ole sarkasmia )
*lähettää sydämen*temppuilija kirjoitti:
D!
Ilman kastelua ne oudommatkin kukat kuihtuu.Mulle riittää empatiaa kaikille. ;)
Ainakin tällä hetkellä...Olen niin hyvällä tuulella. Elämä hymyilee!
Tempullekin sydän.- +-
dizel kirjoitti:
Niin. Tämä palsta ei vain sovi kaikille...Tai ainakaan tietyssä vaiheessa elämäänsä oleville. Ero juuri takana jne...
Jotenkin toivon, että kyseinen kirjoittaja pääsisi jo irti niistä asioista ja muistoista, mitkä häntä ilmeisesti vielä piinaavat.
( eikä ole sarkasmia )
*lähettää sydämen*Dizel toimitat parhaintasi sydämmistä kiinnostumatta. Kirjoitit todellisuutta jota kirjoittaja ei itse näe tuhoutuen katkeruuteen. Älä lähetä sydäntä manipuloidaksesi vaan kerro suoraan mitä mieltä näet jutussa.
- M.B.
temppuilija kirjoitti:
Voisikohan Jumalanpelko olla lähtöisin mantelitumakkeista? Tuntemattoman aiheuttamia pelkoja vastaanhan jumalat on mielestäni syntyneet ;)
Olen aina ajatellut, että ihminen loi jumalat selittääkseen selittämättömän. Jumalanpelosta en ymmärrä hölkäsenpöläystä, kuten en jumalan pilkastakaan :)
- M.B.
M.B. kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että ihminen loi jumalat selittääkseen selittämättömän. Jumalanpelosta en ymmärrä hölkäsenpöläystä, kuten en jumalan pilkastakaan :)
Tai siis jumalanpilkasta =D Ei jumalan harrastamasta pilkasta..
dizel kirjoitti:
Mulle riittää empatiaa kaikille. ;)
Ainakin tällä hetkellä...Olen niin hyvällä tuulella. Elämä hymyilee!
Tempullekin sydän.Tuli sellainen ajatus mieleen, että voisiko antisosiaalisen ja nph:n erottaa yleisö?
Nph tarvitsee yleisön, jos ei muuten, niin itse kuvittelemalla itselleen sen ja antisosiaaliselle tuo käsite yleisöstä on yhdentekevä - valitsee omien motiiviensa mukaan riippumatta siitä tapahtuuko se yleisön edessä vai hiljaa pimeällä kujalla.
Muuten periaatteessa molemmissa keskeistä on empatiakyvyttömyys.temppuilija kirjoitti:
Tuli sellainen ajatus mieleen, että voisiko antisosiaalisen ja nph:n erottaa yleisö?
Nph tarvitsee yleisön, jos ei muuten, niin itse kuvittelemalla itselleen sen ja antisosiaaliselle tuo käsite yleisöstä on yhdentekevä - valitsee omien motiiviensa mukaan riippumatta siitä tapahtuuko se yleisön edessä vai hiljaa pimeällä kujalla.
Muuten periaatteessa molemmissa keskeistä on empatiakyvyttömyys.Miksei.... varsinkin jos siihen asosiaaliseen käytöksen liittyy rikollisuutta paljon...eipä siinä paljon yleisöä kannata pitää=)
Mä oon aina näissä businessasioissa pitänyt yhden ohjenuoran mukana ; ammattimiehen tunnistaa siitä, että sillä on aina selitys valmiina!
(näin ei jää kiinni niin helposti)
Mulle on vasta viime aikoina alkanut valjentua todenteolla tuo empatiakyvyttömyys...tai siis joo, sanana se on ihan selkeä ja olen sitä paljon mietiskellyt ja huomannut lopulta, että en todellakaan ole kyvykäs empatiaan.
Jotenkin mä olen luullut olevani empaattinen mutta enhän mä edes ole. Mä olen ajatellut sen olevan "vakavampaa" eli tarkoittavan jotain... näkyvän ns jotenkin konkreettisemmin...en mä edes tiedä, mutta mitä enempi olen katsonut elämää taaksepäin, tilanteita jne...sitä hämmentyneemmäksi tulen ; olen elänyt täydellisissä hyötysuhteissa (ystävienkin kanssa) ilman tunteita vaan eläen jotain "illuusiota" miten kuuluu tehdä tai käyttäytyä, ihannoiden jotain ylimaallista mitä ei ole edes olemassa ja siksi ollen niin jumalattoman pettynyt, aina elämä potkii päähän....
Kanssani on voinut esim jakaa murheet yms mutta minun asiani ne aina olivat niitä jotka tilanteet määrittelivät. Aina.
Ja jos se ei käynyt, etsin sellaisen jolle käy.
Jos joku oli samanlaisia palveluksia tms vailla, en voinut käsittää miksi ne vetää herneet nenään kun ei mua kiinnosta...enkä osannut kuvitella missä mättää koska mullahan...minulla...eikö ne tajua...miten ne nyt noin...eläis mun elämää ja tulis sitten sanomaan... miten se viittiikään kysyä...vaikka itse olin aina käsi ojossa ja "erikoispalveltu" tarpeitteni osalta.
Toisaalta nykyään se on jo helpompi hyväksyä sillä ei ne sarvet silti päästä kasva =)
Sitten taas jos wikiä uskoo, olen empaattinen koska kykenen kyllä (ajoittain tai riippuen tilanteesta useinkin?) ymmärtämään miksi toinen kokee asian niin mutta se ei saavuta tunnetasolla. Vähän hankala selittää. Eli tavallaan tajuaa ...mutta se "ei tunnu kuten heillä" ja järkeilen asian lopulta itselleni toisin.
Huoh, mitä mä tässä selitän. Antaa olla =)
Ooks sää Temppu empaattinen ?
Ja mikä nyt on oikea määritelmä, tarkoittaako empatiakyky (jota vaaditaan esim ihmisten matkimiseen tai "tunteettoman elekielen tuottamiseen") aina tunnetason empatiaa...
"Stotlandin (1969) mukaan empatia-termiä käytettäessä tulee huomioida tarkoitetaanko sillä kognitiivista rooliottoprosessia (tietoisesti yrittää asettua toisen asemaan, ei tunnetilaa) vai empaattista emotionaalista reagoivuutta (vastaa toisen tunteisiin, ei tietoista pohdintaa)."
Toi jälkimmäinen osuus on mulle täyttä hepreaa.lynett kirjoitti:
Miksei.... varsinkin jos siihen asosiaaliseen käytöksen liittyy rikollisuutta paljon...eipä siinä paljon yleisöä kannata pitää=)
Mä oon aina näissä businessasioissa pitänyt yhden ohjenuoran mukana ; ammattimiehen tunnistaa siitä, että sillä on aina selitys valmiina!
(näin ei jää kiinni niin helposti)
Mulle on vasta viime aikoina alkanut valjentua todenteolla tuo empatiakyvyttömyys...tai siis joo, sanana se on ihan selkeä ja olen sitä paljon mietiskellyt ja huomannut lopulta, että en todellakaan ole kyvykäs empatiaan.
Jotenkin mä olen luullut olevani empaattinen mutta enhän mä edes ole. Mä olen ajatellut sen olevan "vakavampaa" eli tarkoittavan jotain... näkyvän ns jotenkin konkreettisemmin...en mä edes tiedä, mutta mitä enempi olen katsonut elämää taaksepäin, tilanteita jne...sitä hämmentyneemmäksi tulen ; olen elänyt täydellisissä hyötysuhteissa (ystävienkin kanssa) ilman tunteita vaan eläen jotain "illuusiota" miten kuuluu tehdä tai käyttäytyä, ihannoiden jotain ylimaallista mitä ei ole edes olemassa ja siksi ollen niin jumalattoman pettynyt, aina elämä potkii päähän....
Kanssani on voinut esim jakaa murheet yms mutta minun asiani ne aina olivat niitä jotka tilanteet määrittelivät. Aina.
Ja jos se ei käynyt, etsin sellaisen jolle käy.
Jos joku oli samanlaisia palveluksia tms vailla, en voinut käsittää miksi ne vetää herneet nenään kun ei mua kiinnosta...enkä osannut kuvitella missä mättää koska mullahan...minulla...eikö ne tajua...miten ne nyt noin...eläis mun elämää ja tulis sitten sanomaan... miten se viittiikään kysyä...vaikka itse olin aina käsi ojossa ja "erikoispalveltu" tarpeitteni osalta.
Toisaalta nykyään se on jo helpompi hyväksyä sillä ei ne sarvet silti päästä kasva =)
Sitten taas jos wikiä uskoo, olen empaattinen koska kykenen kyllä (ajoittain tai riippuen tilanteesta useinkin?) ymmärtämään miksi toinen kokee asian niin mutta se ei saavuta tunnetasolla. Vähän hankala selittää. Eli tavallaan tajuaa ...mutta se "ei tunnu kuten heillä" ja järkeilen asian lopulta itselleni toisin.
Huoh, mitä mä tässä selitän. Antaa olla =)
Ooks sää Temppu empaattinen ?
Ja mikä nyt on oikea määritelmä, tarkoittaako empatiakyky (jota vaaditaan esim ihmisten matkimiseen tai "tunteettoman elekielen tuottamiseen") aina tunnetason empatiaa...
"Stotlandin (1969) mukaan empatia-termiä käytettäessä tulee huomioida tarkoitetaanko sillä kognitiivista rooliottoprosessia (tietoisesti yrittää asettua toisen asemaan, ei tunnetilaa) vai empaattista emotionaalista reagoivuutta (vastaa toisen tunteisiin, ei tietoista pohdintaa)."
Toi jälkimmäinen osuus on mulle täyttä hepreaa.Itse en ainakaan ymmärrä empatiasta muuta kuin sen, että se alkaa e:llä ja loppuu a:han... :D
lynett kirjoitti:
Miksei.... varsinkin jos siihen asosiaaliseen käytöksen liittyy rikollisuutta paljon...eipä siinä paljon yleisöä kannata pitää=)
Mä oon aina näissä businessasioissa pitänyt yhden ohjenuoran mukana ; ammattimiehen tunnistaa siitä, että sillä on aina selitys valmiina!
(näin ei jää kiinni niin helposti)
Mulle on vasta viime aikoina alkanut valjentua todenteolla tuo empatiakyvyttömyys...tai siis joo, sanana se on ihan selkeä ja olen sitä paljon mietiskellyt ja huomannut lopulta, että en todellakaan ole kyvykäs empatiaan.
Jotenkin mä olen luullut olevani empaattinen mutta enhän mä edes ole. Mä olen ajatellut sen olevan "vakavampaa" eli tarkoittavan jotain... näkyvän ns jotenkin konkreettisemmin...en mä edes tiedä, mutta mitä enempi olen katsonut elämää taaksepäin, tilanteita jne...sitä hämmentyneemmäksi tulen ; olen elänyt täydellisissä hyötysuhteissa (ystävienkin kanssa) ilman tunteita vaan eläen jotain "illuusiota" miten kuuluu tehdä tai käyttäytyä, ihannoiden jotain ylimaallista mitä ei ole edes olemassa ja siksi ollen niin jumalattoman pettynyt, aina elämä potkii päähän....
Kanssani on voinut esim jakaa murheet yms mutta minun asiani ne aina olivat niitä jotka tilanteet määrittelivät. Aina.
Ja jos se ei käynyt, etsin sellaisen jolle käy.
Jos joku oli samanlaisia palveluksia tms vailla, en voinut käsittää miksi ne vetää herneet nenään kun ei mua kiinnosta...enkä osannut kuvitella missä mättää koska mullahan...minulla...eikö ne tajua...miten ne nyt noin...eläis mun elämää ja tulis sitten sanomaan... miten se viittiikään kysyä...vaikka itse olin aina käsi ojossa ja "erikoispalveltu" tarpeitteni osalta.
Toisaalta nykyään se on jo helpompi hyväksyä sillä ei ne sarvet silti päästä kasva =)
Sitten taas jos wikiä uskoo, olen empaattinen koska kykenen kyllä (ajoittain tai riippuen tilanteesta useinkin?) ymmärtämään miksi toinen kokee asian niin mutta se ei saavuta tunnetasolla. Vähän hankala selittää. Eli tavallaan tajuaa ...mutta se "ei tunnu kuten heillä" ja järkeilen asian lopulta itselleni toisin.
Huoh, mitä mä tässä selitän. Antaa olla =)
Ooks sää Temppu empaattinen ?
Ja mikä nyt on oikea määritelmä, tarkoittaako empatiakyky (jota vaaditaan esim ihmisten matkimiseen tai "tunteettoman elekielen tuottamiseen") aina tunnetason empatiaa...
"Stotlandin (1969) mukaan empatia-termiä käytettäessä tulee huomioida tarkoitetaanko sillä kognitiivista rooliottoprosessia (tietoisesti yrittää asettua toisen asemaan, ei tunnetilaa) vai empaattista emotionaalista reagoivuutta (vastaa toisen tunteisiin, ei tietoista pohdintaa)."
Toi jälkimmäinen osuus on mulle täyttä hepreaa.Olenko empaattinen?
Vastaan kysymyksellä:
Tuntuuko sinusta koskaan Lynett, että sinulla on pakottava spontaani tarve korjata jokin tapahtuma, tai tilanne, jonka olet itse toiminnallasi aiheuttanut tai jossa olet ollut sivustaseuraaja tai mukana muuten?
Esim. vuorovaikutustilanteessa (irl) jonkun ihmisen kanssa ... sovitko riitasi spontaanisti vai odotatko, että se toinen tulee sopimaan ?temppuilija kirjoitti:
Olenko empaattinen?
Vastaan kysymyksellä:
Tuntuuko sinusta koskaan Lynett, että sinulla on pakottava spontaani tarve korjata jokin tapahtuma, tai tilanne, jonka olet itse toiminnallasi aiheuttanut tai jossa olet ollut sivustaseuraaja tai mukana muuten?
Esim. vuorovaikutustilanteessa (irl) jonkun ihmisen kanssa ... sovitko riitasi spontaanisti vai odotatko, että se toinen tulee sopimaan ?Jaa...mä en tiedä kuinka paljon mä nyt suoranaisesti riitelen kenenkään kanssa niin, että tilanne jatkuisi pitkään...mutta mutta... jos lasketaan "vittuilukilpailu" tosissaan jonkun kanssa niin mä en todellakaan tule vastaan =)
Kerrankin menin yhden kundin kanssa ("kaveri" joka alkoi aina kännissä aukomaan päätä vaikka miten yritti pitää tunnelman iloisena) niin pitkälle,että kävi päälle ja nykyään kun nähdään, hän pyytää jo etukäteen anteeksi tulevia tekojaan tai sanojaan mutta mä en.
En mä osaa lopettaa kun siihen mukaan lähden.
Mutta kun olen pyytänyt anteeksi...hmm... esim eräältä tutulta jota livautin kerran kapakassa, mutta oikeastaan mun "paniikki" sopia tuli siitä, että koko "yhteisö" olisi tuominnut meikäläisen ja olisi joutunut todella ikävään valoon.
Vaikkakin kaikki aina nauraa meikäläiselle "että kohta se varmaan livauttaa" mutta se ei tämän hlön kanssa ollut okei...
Mä oikeasti koin silloin alkuun, että mulla on "paha mieli" siitä, mutta jos nyt rehellisiä ollaan, mä inhosin sitä ihmistä aina ja alusta alkaen ja korjasin tilanteen jotta "yhteisö" säilyy ja jossa hän oli välttämätön paha.
En mä tiä, mä oon vasta viime aikoina alkanut miettiä sitä mikä oikeasti on esim mun syyllisyydentunteen takana ja se on monesti häpeä eikä syyllisyys. Siis oikeasti.
Niin kuin tuossa esimerkissä.
Eli en miettinyt miltä hänestä tuntuu vaan mitä muut ajattelee, miten se vaikuttaa "asemaan" kun menin sen tekemään.
Miten niin ?
Muuten esim kaverisuhteissa....mä yleensä poistun paikalta herneet nenässä tai vetäydyn täysin ulottumattomiin ja otottelen että hiilet sammuu...- M.B.
:) Ootte te ihania kyllä. Siinä se, ristiriitojen siemen sitten kylväytyykin. Tarpeeksi herkkä kun on, tajuaa sillä jollakin sanattomalla tasolla, että toinen ei ole todellakaan läsnä ja asian puheeksi ottaminen luultavasti (useammin kuin harvemmin) vaan ärsyttää.
No, nykyisin ainakin kuvittelen mielelläni, että en ole niin herkkä tuollaiselle ja tietyissä arkipäivän tilanteissa teidän roolinottajien ja empaatittomien kanssa onkin paljon helpompi tulla toimeen kuin täysempaattisten yliymmärtäjien, jotka ottaa itkeäkseen ne toisenkin surut. Asia, johon riittää, että itse syyllistyn riittävän useasti. Ei sitä enää toisissa kestä :DD
Asiat ikäänkuin sujuu ilman tunnedraamaa mutta toisaalta sitä saa sitten itse aikaiseksi mikäli suhde on tarpeeksi läheiseksi määriteltävissä. Mulla oli nuorempana tota samaa, että en "osannut olla" mutta se meni sitten ohi se vaihe. Varsinkin vanhemmat ihmiset (joskus edelleenkin ) tuntuvat välillä näkevän läpi ja kysyvät yhtäkkiä jotain mihin en osaa varautua ja menen ihan lukkoon hetkeksi. Siihen todellakin auttaa huumori =)
Muut ei mitään huomaa yleisesti ottaen.
Tuo esittäminen on muuten todellakin raskasta ja siksi uskon, että tarve välillä vetäytyä omiin oloihin tulee...ei vain jaksa.
Mua aina sanotaan "hymy-Lynetiksi", eli aina vaan, päivästä toiseen, sama naama, samat ilmeet vaikka itte joskus tuntee kuinka kiristää hampaita yhteen ja koettaa olla kiinnostuneen tai innostuneen oloinen vaikkei vois vähempää kiinnostaa.
Eli irvistää mutta muut näkee sen hymynä. Sitten joutuu syömään välillä relaksantteja että saa suupielet suoraksi edes välillä. Joskus, kuten tänään, olen kyllä aidosti iloisella päällä mutta silti tietoinen joka saatanan sormen heilahduksestakin eli en ole läsnä, ikinä, ja se raivostuttaa.
Miten sitä vois harjoittaa, siis läsnäoloa, että vois kerrankin olla rennosti muuten kuin yksin ?
Mä olen tyttönikin kanssa aina joutunut miettimään asentoni, ilmeeni ja äänenpainoni ja koettanut "toimia oikein" ja sellainen oikea läsnäolo tai yhteys on täysin poissa ; mä en osaa enkä nykyisenkään (tai kuulemma eksän;) ) mukaan kykene kiintymään edes lapseeni. En mä tiä...ehkä se on totta, alkaen siitä synnytyslaitoksen tilanteesta jolloin oisin vain halunnut paeta paikalta ja ne huuteli perään käytävillä että josko tulisit tätä lasta moikkaamaan jo...onks pakko ja olin "kauhuissani" kun tajusin kuinka vaikeata siitä tulisi.
Mulla on vain se ongelma, että joudun välillä pakottamaan itseni ihmisten ilmoille tai erakoidun helposti. Sitten mä taas totun siihen vähän ja jos ei muuta, niin päihteet auttaa pitämään "roolia".
Mulla on taas toisinpäin nykyään, että uin kuin kala vedessä ja kaikki diggaa niin helkutisti heti...ihana tyyppi...aaah...ja mä mietin vain itsekseni että tietäsitpä mitä oikeasti ajattelen... eikä ne tiedä. Tai huomaa.
Mutta tosiaan ne vanhemmat ihmiset varsinkin välillä yllättävät ja näkevät etten tunne oikeasti siten miten ulospäin näytän.
Se on pelottavaa....huuu.....=)lynett kirjoitti:
Jaa...mä en tiedä kuinka paljon mä nyt suoranaisesti riitelen kenenkään kanssa niin, että tilanne jatkuisi pitkään...mutta mutta... jos lasketaan "vittuilukilpailu" tosissaan jonkun kanssa niin mä en todellakaan tule vastaan =)
Kerrankin menin yhden kundin kanssa ("kaveri" joka alkoi aina kännissä aukomaan päätä vaikka miten yritti pitää tunnelman iloisena) niin pitkälle,että kävi päälle ja nykyään kun nähdään, hän pyytää jo etukäteen anteeksi tulevia tekojaan tai sanojaan mutta mä en.
En mä osaa lopettaa kun siihen mukaan lähden.
Mutta kun olen pyytänyt anteeksi...hmm... esim eräältä tutulta jota livautin kerran kapakassa, mutta oikeastaan mun "paniikki" sopia tuli siitä, että koko "yhteisö" olisi tuominnut meikäläisen ja olisi joutunut todella ikävään valoon.
Vaikkakin kaikki aina nauraa meikäläiselle "että kohta se varmaan livauttaa" mutta se ei tämän hlön kanssa ollut okei...
Mä oikeasti koin silloin alkuun, että mulla on "paha mieli" siitä, mutta jos nyt rehellisiä ollaan, mä inhosin sitä ihmistä aina ja alusta alkaen ja korjasin tilanteen jotta "yhteisö" säilyy ja jossa hän oli välttämätön paha.
En mä tiä, mä oon vasta viime aikoina alkanut miettiä sitä mikä oikeasti on esim mun syyllisyydentunteen takana ja se on monesti häpeä eikä syyllisyys. Siis oikeasti.
Niin kuin tuossa esimerkissä.
Eli en miettinyt miltä hänestä tuntuu vaan mitä muut ajattelee, miten se vaikuttaa "asemaan" kun menin sen tekemään.
Miten niin ?
Muuten esim kaverisuhteissa....mä yleensä poistun paikalta herneet nenässä tai vetäydyn täysin ulottumattomiin ja otottelen että hiilet sammuu...Itse tykkään vertaisajatuksesta enemmän empatia-ajatuksen sijaan. Koen empatian jotenkin alentavaksi - valtasuhteeksi. Siinä voimakkaampi asettuu empatian kohteen yläpuolelle ja ikään kuin 'antaa' empatiaa heikommalle.
Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että todellinen empatia toteutuu vain vertaisten kesken. Vain vertainen kykenee oikeasti asettumaan toisen asemaan.
Valta-empatia on jotenkin teennäistä - tai sitten sitä itseään, vallankäyttöä.M.B. kirjoitti:
:) Ootte te ihania kyllä. Siinä se, ristiriitojen siemen sitten kylväytyykin. Tarpeeksi herkkä kun on, tajuaa sillä jollakin sanattomalla tasolla, että toinen ei ole todellakaan läsnä ja asian puheeksi ottaminen luultavasti (useammin kuin harvemmin) vaan ärsyttää.
No, nykyisin ainakin kuvittelen mielelläni, että en ole niin herkkä tuollaiselle ja tietyissä arkipäivän tilanteissa teidän roolinottajien ja empaatittomien kanssa onkin paljon helpompi tulla toimeen kuin täysempaattisten yliymmärtäjien, jotka ottaa itkeäkseen ne toisenkin surut. Asia, johon riittää, että itse syyllistyn riittävän useasti. Ei sitä enää toisissa kestä :DD
Asiat ikäänkuin sujuu ilman tunnedraamaa mutta toisaalta sitä saa sitten itse aikaiseksi mikäli suhde on tarpeeksi läheiseksi määriteltävissä.Se on ite joka toista haukkuu ;)
Roolinottajat...hieno nimike mutta aika lähellä totuutta.
Sitten kun menee esim duuniin ja on se jämäkkä ja päämäärätietoinen ihminen, välillä nauraa itselleen kuinka se menee läpi...tai suunnittelee himassa salaa jotain "huijausta" jokaista yksityiskohtaa myöten...jne.
Se on aikamoista leikkiä.
Välillä sitten pitäisi olla hyvä äiti (muka) tai kaveri, tai olla rakastava kumppani. Äh....Saaks paeta autiolle saarelle ?
Ooks sä yliymmärtäjä ?
Tuu kuuntelee mua, voin puhua tuntikausia minäminää niin kuin täälläkin. Olen aika rasittava ja valitsen seurani sen mukaan =)
Mutta muuten mun kanssa on tosi mutkatonta ja olen iloista seuraa. Siksi olenkin suosittu mutta välillä väsyttää olla aina se ilopilleri, tunnelmannostattaja tai jämäkkä kurinpitäjä.
Tunnedraamaa kaverisuhteessa mun kanssa ei paljon ole mutta seurustelemaan ei kannata alkaa =)temppuilija kirjoitti:
Itse tykkään vertaisajatuksesta enemmän empatia-ajatuksen sijaan. Koen empatian jotenkin alentavaksi - valtasuhteeksi. Siinä voimakkaampi asettuu empatian kohteen yläpuolelle ja ikään kuin 'antaa' empatiaa heikommalle.
Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että todellinen empatia toteutuu vain vertaisten kesken. Vain vertainen kykenee oikeasti asettumaan toisen asemaan.
Valta-empatia on jotenkin teennäistä - tai sitten sitä itseään, vallankäyttöä.Totta =)
Enpä ole ajatellut tuota asiaa vielä noin pitkälle kun taival on niin uusi vielä sen kanssa.
Kiitti ajatuksista.
Tuo vertaishomma on hyvä, esim narkkareiden tai alkoholistien tai muuten "sekopäiden" kanssa kykenen eläytymään suurimpaan osaan mitä kertovat koska elän sitä samaa itse.
Se saattaa hetkellisesti jos oikein kohdalle osuu, herättää pienen tunteenkin ja sain kerran aivan hysteerisen kohtauksen vertaisryhmässä ja purin sen nauramalla vartin käytävällä yksin täysin holtittomana ja kykenemättömänä lopettamaan.
Oikeasti olisin halunnut itkeä mutta ei voinut.
Sen takia taisin lopettaakin koko homman, alkoi liikaa käymään "lähelle" ajoittain vaikka suurimmaksi osaksi olin ihan muusta maailmasta kuin muut.
Aina ei ollut niin hyvä tuuri ;)- M.B.
lynett kirjoitti:
Se on ite joka toista haukkuu ;)
Roolinottajat...hieno nimike mutta aika lähellä totuutta.
Sitten kun menee esim duuniin ja on se jämäkkä ja päämäärätietoinen ihminen, välillä nauraa itselleen kuinka se menee läpi...tai suunnittelee himassa salaa jotain "huijausta" jokaista yksityiskohtaa myöten...jne.
Se on aikamoista leikkiä.
Välillä sitten pitäisi olla hyvä äiti (muka) tai kaveri, tai olla rakastava kumppani. Äh....Saaks paeta autiolle saarelle ?
Ooks sä yliymmärtäjä ?
Tuu kuuntelee mua, voin puhua tuntikausia minäminää niin kuin täälläkin. Olen aika rasittava ja valitsen seurani sen mukaan =)
Mutta muuten mun kanssa on tosi mutkatonta ja olen iloista seuraa. Siksi olenkin suosittu mutta välillä väsyttää olla aina se ilopilleri, tunnelmannostattaja tai jämäkkä kurinpitäjä.
Tunnedraamaa kaverisuhteessa mun kanssa ei paljon ole mutta seurustelemaan ei kannata alkaa =):) Toivottavasti en ole enää yliymmärtäjä. En varmaan koskaan ole ollut liikaa mutta olen joskus surrut asioita joita olen ikäänkuin ajatellut toisen puolesta aivan ylikamaliksi ja sietämättömiksi, erityisesti jos olen omalla toiminnallani ollut vaikuttamassa tilanteen kehittymiseen. Siitäkin huolimatta, että sen oman surun olisi ehkä pitänyt antaa olla ensisijalla.
Mutta tilanteet, joissa on läsnä paljon ihmisiä ovat hankalia, koska on hetkiä, jolloin aivan selvästi näkee kaikkien läsnäolevien ihmisten väliset suhteet ihan vain siitä, miten nämä ovat samassa tilassa läsnä. Asian tekee hankalaksi nimenomaan se asia, että ihmiset eivät pääpiirteissään ole kovin rehellisiä oikeasti. Ehkä siksi ns. arkielämän tilanteet ovatkin niin helppoja roolinottajien kanssa. Valehtelevat olemisellaan ikäänkuin hyvin rehellisesti!! Ovat pintapuolisesti hyvin asiallisia ja usein huumorintajuisia.
Olepa sellaisessa seurassa, missä kaikki leikkivät keskenään ylintä parasta ystävää, mutta selvästi käy ilmi, että yks suorastaan vihaa yhtä, yks on umpirakastunut yhden mieheen, yhtä ei vois vähempää oikeasti kiinnostaa ja minä olen usein se, jolle sitten kaikki haukkuvat toisensa... Vaikein asia hyväksyä onkin ollut se, kuinka raadollinen laji ihmislaji oikeasti onkaan.
No, onneksi olen sen traumasoitumiseni vaiheen jo ylittänyt. Ja sen tajuaminen, että toisten tunteet eivät välttämättä ole minun tunteitani, vaikka helposti tarttuvatkin.
Ja ehkä olen myös oppinut olemaan odottamatta liikoja. Toisilta ihmisiltä siis. =)
*ja tää postaus alkoi tökkiä vaihteeksi* M.B. kirjoitti:
:) Toivottavasti en ole enää yliymmärtäjä. En varmaan koskaan ole ollut liikaa mutta olen joskus surrut asioita joita olen ikäänkuin ajatellut toisen puolesta aivan ylikamaliksi ja sietämättömiksi, erityisesti jos olen omalla toiminnallani ollut vaikuttamassa tilanteen kehittymiseen. Siitäkin huolimatta, että sen oman surun olisi ehkä pitänyt antaa olla ensisijalla.
Mutta tilanteet, joissa on läsnä paljon ihmisiä ovat hankalia, koska on hetkiä, jolloin aivan selvästi näkee kaikkien läsnäolevien ihmisten väliset suhteet ihan vain siitä, miten nämä ovat samassa tilassa läsnä. Asian tekee hankalaksi nimenomaan se asia, että ihmiset eivät pääpiirteissään ole kovin rehellisiä oikeasti. Ehkä siksi ns. arkielämän tilanteet ovatkin niin helppoja roolinottajien kanssa. Valehtelevat olemisellaan ikäänkuin hyvin rehellisesti!! Ovat pintapuolisesti hyvin asiallisia ja usein huumorintajuisia.
Olepa sellaisessa seurassa, missä kaikki leikkivät keskenään ylintä parasta ystävää, mutta selvästi käy ilmi, että yks suorastaan vihaa yhtä, yks on umpirakastunut yhden mieheen, yhtä ei vois vähempää oikeasti kiinnostaa ja minä olen usein se, jolle sitten kaikki haukkuvat toisensa... Vaikein asia hyväksyä onkin ollut se, kuinka raadollinen laji ihmislaji oikeasti onkaan.
No, onneksi olen sen traumasoitumiseni vaiheen jo ylittänyt. Ja sen tajuaminen, että toisten tunteet eivät välttämättä ole minun tunteitani, vaikka helposti tarttuvatkin.
Ja ehkä olen myös oppinut olemaan odottamatta liikoja. Toisilta ihmisiltä siis. =)
*ja tää postaus alkoi tökkiä vaihteeksi*Toi on niin totta, niin totta.
Mä olen samaa mieltä tuosta ihmisten rehellisyydestä...mä sentään olen rehellisesti epärehellinen...itselleni...muuthan sitä eivät tiedä mutta kyllä mulla on ihan hyviä statuskysymyksiäkin ystävänä tai kaverina.
Mä en ole se porukan riidankylväjä, pidän ainakin karmeimmat salaisuudet tietonani enkä koe (enää, ennen kyllä nuorena) tarvetta levitellä niitä, panettelija tai miestenkyttääjä vaan vasikoin heti kaikki iskuyritykset jne. Ja se on kivaa =)
Mä tavallaan rankaisen välillä ihmisiä ylirehellisyydellä, pamauttamalla päin naamaa jotain ja toisaalla taas en ota kantaa mihinkään. Riippuu asiasta.
Ihminen on raadollinen. Mä en tajua missä kuplassa suurin osa elää tai sitten todellakin on vain niin, että on erilaisia todellisuudentajuja ja se mitä olen tähän mennessä itseni kanssa rehellisen kauden aikana heistä oppinut, on se, että kaikki jauhaa sontaa, juoruilee, panettelee, tuntee paremmutta huonompiensa kustannuksella, esittää osin muuta kuin on, joutuu kiusaukseen, tekee mokia, suuttuu mitättömistä, lupailee turhia jne jne.
Mutta he eivät vain näe sitä itsessään.
Se on vain kupla ja ihan hyvä että näin on, mutten meillä olis viis ja puoli miljoona masentunutta....ja lääketeollisuus voisi vielä paremmin.- M.B.
lynett kirjoitti:
Toi on niin totta, niin totta.
Mä olen samaa mieltä tuosta ihmisten rehellisyydestä...mä sentään olen rehellisesti epärehellinen...itselleni...muuthan sitä eivät tiedä mutta kyllä mulla on ihan hyviä statuskysymyksiäkin ystävänä tai kaverina.
Mä en ole se porukan riidankylväjä, pidän ainakin karmeimmat salaisuudet tietonani enkä koe (enää, ennen kyllä nuorena) tarvetta levitellä niitä, panettelija tai miestenkyttääjä vaan vasikoin heti kaikki iskuyritykset jne. Ja se on kivaa =)
Mä tavallaan rankaisen välillä ihmisiä ylirehellisyydellä, pamauttamalla päin naamaa jotain ja toisaalla taas en ota kantaa mihinkään. Riippuu asiasta.
Ihminen on raadollinen. Mä en tajua missä kuplassa suurin osa elää tai sitten todellakin on vain niin, että on erilaisia todellisuudentajuja ja se mitä olen tähän mennessä itseni kanssa rehellisen kauden aikana heistä oppinut, on se, että kaikki jauhaa sontaa, juoruilee, panettelee, tuntee paremmutta huonompiensa kustannuksella, esittää osin muuta kuin on, joutuu kiusaukseen, tekee mokia, suuttuu mitättömistä, lupailee turhia jne jne.
Mutta he eivät vain näe sitä itsessään.
Se on vain kupla ja ihan hyvä että näin on, mutten meillä olis viis ja puoli miljoona masentunutta....ja lääketeollisuus voisi vielä paremmin."Mutta he eivät vain näe sitä itsessään.
Se on vain kupla ja ihan hyvä että näin on, mutten meillä olis viis ja puoli miljoona masentunutta....ja lääketeollisuus voisi vielä paremmin."
Mä oon miettiny tuota aika monesti.. että onko se viimeseen asti ruusunpunainen kuva todellisuudesta, jossa melkeinpä kuin usvan keskellä vaan uskotaan, että kaikki on oikeasti ok, vaikka oikeasti sokeakin näkee, että ei ole, jokin "suojavarustelu" - tuo kupla on hyvä tuossa kohtaa - ihmiselle, jotta kykenee ylipäätään olemaan olemassa.
Ja siihen vastapainoksi sellainen asia, että jos skipattaisiin täysin sellainen sosiaalisten yhteisöjen normisto hyvine käyttäytymisineen ja että jos kaikki vaan alkaisivat rehellisiksi, niin auttaisiko se ihmislajia muuttumaan oikeasti ja muuttamaan näkökulmaa paremmaksi vai olisiko sellaisesta seurauksena täysi sota ja kaaos kaikkine loukkaantumisineen ja kostoineen..
Koska ihan yhtälailla ihminen on loukkaantuvainen ja kostonhaluinen silloinkin, kun kivenkovaa väittää eiolevansa.. Olisiko ihmisyyden mutkien suoristamisessa enemmän hyviä vai huonoja puolia...
No, sotaa ja kaaostahan maailmassa on kyllä tälläkin hetkellä...
*Aivot solmuuntuu, pitää lähteä loikkimaan lammikoihin sateeseen* - A
lynett kirjoitti:
Totta =)
Enpä ole ajatellut tuota asiaa vielä noin pitkälle kun taival on niin uusi vielä sen kanssa.
Kiitti ajatuksista.
Tuo vertaishomma on hyvä, esim narkkareiden tai alkoholistien tai muuten "sekopäiden" kanssa kykenen eläytymään suurimpaan osaan mitä kertovat koska elän sitä samaa itse.
Se saattaa hetkellisesti jos oikein kohdalle osuu, herättää pienen tunteenkin ja sain kerran aivan hysteerisen kohtauksen vertaisryhmässä ja purin sen nauramalla vartin käytävällä yksin täysin holtittomana ja kykenemättömänä lopettamaan.
Oikeasti olisin halunnut itkeä mutta ei voinut.
Sen takia taisin lopettaakin koko homman, alkoi liikaa käymään "lähelle" ajoittain vaikka suurimmaksi osaksi olin ihan muusta maailmasta kuin muut.
Aina ei ollut niin hyvä tuuri ;)Oletteko Lynett ja Temppuilija ajatelleet sitä mahdollisuutta, että olisittekin täysin väärässä ja teidän nimenomaan pitäisi kyetä vastaanottamaan empatiaa muiltakin kuin "proleilta" ja irtautumaan "alhaisosta"?
>>
Tuo vertaishomma on hyvä, esim narkkareiden tai alkoholistien tai muuten "sekopäiden" kanssa kykenen eläytymään suurimpaan osaan mitä kertovat koska elän sitä samaa itse. - A
lynett kirjoitti:
Mulla oli nuorempana tota samaa, että en "osannut olla" mutta se meni sitten ohi se vaihe. Varsinkin vanhemmat ihmiset (joskus edelleenkin ) tuntuvat välillä näkevän läpi ja kysyvät yhtäkkiä jotain mihin en osaa varautua ja menen ihan lukkoon hetkeksi. Siihen todellakin auttaa huumori =)
Muut ei mitään huomaa yleisesti ottaen.
Tuo esittäminen on muuten todellakin raskasta ja siksi uskon, että tarve välillä vetäytyä omiin oloihin tulee...ei vain jaksa.
Mua aina sanotaan "hymy-Lynetiksi", eli aina vaan, päivästä toiseen, sama naama, samat ilmeet vaikka itte joskus tuntee kuinka kiristää hampaita yhteen ja koettaa olla kiinnostuneen tai innostuneen oloinen vaikkei vois vähempää kiinnostaa.
Eli irvistää mutta muut näkee sen hymynä. Sitten joutuu syömään välillä relaksantteja että saa suupielet suoraksi edes välillä. Joskus, kuten tänään, olen kyllä aidosti iloisella päällä mutta silti tietoinen joka saatanan sormen heilahduksestakin eli en ole läsnä, ikinä, ja se raivostuttaa.
Miten sitä vois harjoittaa, siis läsnäoloa, että vois kerrankin olla rennosti muuten kuin yksin ?
Mä olen tyttönikin kanssa aina joutunut miettimään asentoni, ilmeeni ja äänenpainoni ja koettanut "toimia oikein" ja sellainen oikea läsnäolo tai yhteys on täysin poissa ; mä en osaa enkä nykyisenkään (tai kuulemma eksän;) ) mukaan kykene kiintymään edes lapseeni. En mä tiä...ehkä se on totta, alkaen siitä synnytyslaitoksen tilanteesta jolloin oisin vain halunnut paeta paikalta ja ne huuteli perään käytävillä että josko tulisit tätä lasta moikkaamaan jo...onks pakko ja olin "kauhuissani" kun tajusin kuinka vaikeata siitä tulisi.
Mulla on vain se ongelma, että joudun välillä pakottamaan itseni ihmisten ilmoille tai erakoidun helposti. Sitten mä taas totun siihen vähän ja jos ei muuta, niin päihteet auttaa pitämään "roolia".
Mulla on taas toisinpäin nykyään, että uin kuin kala vedessä ja kaikki diggaa niin helkutisti heti...ihana tyyppi...aaah...ja mä mietin vain itsekseni että tietäsitpä mitä oikeasti ajattelen... eikä ne tiedä. Tai huomaa.
Mutta tosiaan ne vanhemmat ihmiset varsinkin välillä yllättävät ja näkevät etten tunne oikeasti siten miten ulospäin näytän.
Se on pelottavaa....huuu.....=)Oletteko M.B. ja Lynett ajatelleet sitä mahdollisuutta, että pingotatte ihan turhaan ja teidän nimenomaan pitäisi kyetä tajuamaan se, että ei ole "luonnollista ihmistä", vaan ihminen on tietoinen olento - tai niin kuin Vonnegut kirjoittaa: "Ihminen on sitä miksi tekeytyy ja juuri siksi on oltava tarkkana siitä miksi tekeytyy."
Keskustelunne on hyvin avartavaa. Uskon että siitä on teille ja monille muille paljon hyötyä elämässään. A kirjoitti:
Oletteko Lynett ja Temppuilija ajatelleet sitä mahdollisuutta, että olisittekin täysin väärässä ja teidän nimenomaan pitäisi kyetä vastaanottamaan empatiaa muiltakin kuin "proleilta" ja irtautumaan "alhaisosta"?
>>
Tuo vertaishomma on hyvä, esim narkkareiden tai alkoholistien tai muuten "sekopäiden" kanssa kykenen eläytymään suurimpaan osaan mitä kertovat koska elän sitä samaa itse.Kiitos A ;)
- M.B.
A kirjoitti:
Oletteko M.B. ja Lynett ajatelleet sitä mahdollisuutta, että pingotatte ihan turhaan ja teidän nimenomaan pitäisi kyetä tajuamaan se, että ei ole "luonnollista ihmistä", vaan ihminen on tietoinen olento - tai niin kuin Vonnegut kirjoittaa: "Ihminen on sitä miksi tekeytyy ja juuri siksi on oltava tarkkana siitä miksi tekeytyy."
Keskustelunne on hyvin avartavaa. Uskon että siitä on teille ja monille muille paljon hyötyä elämässään.Miksi kommentteihin on taas tullut aikaviive? Niitä oli aikanaan useasti nopan kommenteissa?
Mutta joo, luonnollinen ihminen.. Olen monesti (aikoinaan) pohtinut sellaista, että mikä on inhimillistä ja mikä ei. Inhimillisessä on ikään kuin jo sanana vaade eräänlaisesta kohtuullisuudesta ja vähintäänkin puolipositiivisesta vireestä. Ihmisenä ihmiselle enemmän rakentavana kuin tuohavana. Tällainen kuitenkin kätkee jo sen kaiken pahan mihin ihminen on kykeneväinen ja kaiken sen pahan, mikä ihmisessä lajina ilmenee, ihmiseen kuulumattomana. Eli kun puhutaan inhimillisisestä, vahvistetaan toivetta siitä minkälaisena ihminen haluttaisiin mielummin nähdä mutta unohdetaan se minkälainen ihminen pahimmillaan on.
Onko niin, että tämä ihanteellisuuden tavoittelu on mukana siinä ilmiössä, jossa kaikki negatiivinen, mikä on ihmisestä lähtöisin, demonisoidaan ihmiseen kuulumattomana?? että se kaikkein luonnollisin ihminen on nimenomaan siinä totuudessa, että ei ole mitään luonnollista ihmistä, vaan kaikki ihmisen tekemä ja aikaansaama on inhimillistä ja tavalla tai toisessa kaikissa ihmisissä. Että se on juuri siksi niin tärkeää valita se, että miksi tekeytyy (vaikka mielestäni tekeytyminen on sekin vain täydellisesti onnistuessaan "kokonainen" ja että täydellisessä onnistumisessa on mukana enemmän sitä sisäistä uskoa itseensä ja itsetuntemusta, joka mahdollistaa omassa itsessään olemisen niin, että muut eivät koe sitä teeskentelyksi eikä sinusta itsestäsikään tunnu siltä). Pelkkä tekeytyminen on kuitenkin siinä mielessä vaarallista, että jos tekeytyy väärin, eli omaa itseään vastaan, tekeytyy pelkäksi kuoreksi. Mutta tekeytyminen onnistuessaan on oiva väline ryhtyä sellaiseksi jollaiseksi haluaa tulla.
Ja toisaalta ihan luonnollinen väline. Tavallisen ihmisen tavallinen ja jokapäiväinen työväline. Ammattiinsa vastavalmistunut saattaa tuntea vierautta omaan rooliinsa uudessa työpaikassa, mutta ottaa sen haltuun tekeytymällä ammattinsa taitajaksi. Rehellinen tekeytyjä pyytää apua tuntiessaan sitä tarvitsevansa, kömpelömpi leikkii hallitsevansa tilanteet ja jos hyvin käy mitään ei satu ja kaikista kömpelöin teeskentelee viatonta jos jotakin kaikesta huolimatta sattuu ja saattaa syyttää jopa työkaveria omista tekosistaan.
Luonnollinen ihminen on yksi ihmisen ideaalikuvista mutta sinällään ei ole mikään valmis kaava, johon vertailla muotista kumottua ihmiskakkua. Tai kumoutunutta :D M.B. kirjoitti:
Miksi kommentteihin on taas tullut aikaviive? Niitä oli aikanaan useasti nopan kommenteissa?
Mutta joo, luonnollinen ihminen.. Olen monesti (aikoinaan) pohtinut sellaista, että mikä on inhimillistä ja mikä ei. Inhimillisessä on ikään kuin jo sanana vaade eräänlaisesta kohtuullisuudesta ja vähintäänkin puolipositiivisesta vireestä. Ihmisenä ihmiselle enemmän rakentavana kuin tuohavana. Tällainen kuitenkin kätkee jo sen kaiken pahan mihin ihminen on kykeneväinen ja kaiken sen pahan, mikä ihmisessä lajina ilmenee, ihmiseen kuulumattomana. Eli kun puhutaan inhimillisisestä, vahvistetaan toivetta siitä minkälaisena ihminen haluttaisiin mielummin nähdä mutta unohdetaan se minkälainen ihminen pahimmillaan on.
Onko niin, että tämä ihanteellisuuden tavoittelu on mukana siinä ilmiössä, jossa kaikki negatiivinen, mikä on ihmisestä lähtöisin, demonisoidaan ihmiseen kuulumattomana?? että se kaikkein luonnollisin ihminen on nimenomaan siinä totuudessa, että ei ole mitään luonnollista ihmistä, vaan kaikki ihmisen tekemä ja aikaansaama on inhimillistä ja tavalla tai toisessa kaikissa ihmisissä. Että se on juuri siksi niin tärkeää valita se, että miksi tekeytyy (vaikka mielestäni tekeytyminen on sekin vain täydellisesti onnistuessaan "kokonainen" ja että täydellisessä onnistumisessa on mukana enemmän sitä sisäistä uskoa itseensä ja itsetuntemusta, joka mahdollistaa omassa itsessään olemisen niin, että muut eivät koe sitä teeskentelyksi eikä sinusta itsestäsikään tunnu siltä). Pelkkä tekeytyminen on kuitenkin siinä mielessä vaarallista, että jos tekeytyy väärin, eli omaa itseään vastaan, tekeytyy pelkäksi kuoreksi. Mutta tekeytyminen onnistuessaan on oiva väline ryhtyä sellaiseksi jollaiseksi haluaa tulla.
Ja toisaalta ihan luonnollinen väline. Tavallisen ihmisen tavallinen ja jokapäiväinen työväline. Ammattiinsa vastavalmistunut saattaa tuntea vierautta omaan rooliinsa uudessa työpaikassa, mutta ottaa sen haltuun tekeytymällä ammattinsa taitajaksi. Rehellinen tekeytyjä pyytää apua tuntiessaan sitä tarvitsevansa, kömpelömpi leikkii hallitsevansa tilanteet ja jos hyvin käy mitään ei satu ja kaikista kömpelöin teeskentelee viatonta jos jotakin kaikesta huolimatta sattuu ja saattaa syyttää jopa työkaveria omista tekosistaan.
Luonnollinen ihminen on yksi ihmisen ideaalikuvista mutta sinällään ei ole mikään valmis kaava, johon vertailla muotista kumottua ihmiskakkua. Tai kumoutunutta :D"Miksi kommentteihin on taas tullut aikaviive? Niitä oli aikanaan useasti nopan kommenteissa?"
Häh?- M.B.
dizel kirjoitti:
"Miksi kommentteihin on taas tullut aikaviive? Niitä oli aikanaan useasti nopan kommenteissa?"
Häh?Siis sitä, että seuraavana aamuna näki sun postaukset, jotka olit edellisenä iltana jo laittanut, samalla kun kaikkien muiden postaukset näkyivät jo samana iltana..
- M.B.
temppuilija kirjoitti:
Kiitos A ;)
Mun mielestä sääli on enemmän valtaempatiaa ja empatia on aitoa toisen tunnemaailman (joko oletetun tai läsnäolotilanteessa tarttuvaa) tiedostamista omassa itsessään jopa yli kaikkien luokkarajojen. Tai persoonallisuusrajojen. Tosin todella töksöttävät henkilöt naulaan mielessäni olemaan itsenäisesti vastuussa omasta kurjuudestaan. Nyt olen jo oppinut olemaan osoittamatta sitä mielipidettäni juuri ollenkaan, eli oma reagointiherkkyyteni on ainakin tällä haavaa hieman tylsistynyt :)
- M.B.
"Biologinen selitys on sekin luonteeltaan yleinen. Biologiset tulkinnat selittävät psykopatian yksittäisiä piirteitä, mutta ei sen kokonaisuutta. Mikään yllä luetelluista ominaisuuksista (ahdistuksen puuttuminen, vaihtelunhalu, tunnneilmaisun niukkuus) ei tee kenestäkään psykopaattia, pikemminkin päinvastoin. Biologinen tulkinta voidaan yleisessä mielessä hyväksyä. Kaikilla inhimillisillä piirteillä ja ominaisuuksilla on biologinen perusta."
Minulla on hieman ymmärtämisen vaikeuksia. Mitä tämä tarkoittaa: Mikään yllä luetelluista ominaisuuksista (ahdistuksen puuttuminen, vaihtelunhalu, tunnneilmaisun niukkuus) ei tee kenestäkään psykopaattia, pikemminkin päinvastoin.
Ei tee psykopaattia, pikemminkin päinvastoin?? Mulle ei aukene tuo pikemminkin päinvastoin, että mitä se tarkoittaa tuon koko ylläolevan virkkeen kannalta??Samaa itsekin ihmettelin...
Todennäköisesti vain vahingossa lipsahtanut...aivan kuten erääseen artikkeliin oli lipsahtanut yksi nolla liikaa ja väitettiin psykopaatteja olevan 20% koko väestöstä. :D- M.B.
dizel kirjoitti:
Samaa itsekin ihmettelin...
Todennäköisesti vain vahingossa lipsahtanut...aivan kuten erääseen artikkeliin oli lipsahtanut yksi nolla liikaa ja väitettiin psykopaatteja olevan 20% koko väestöstä. :D:) Kiitos!! En tullut tuota ajatelleeksi ollenkaan!! Yritin pyörittää tekstiä vaikka mitenkäpäin saadakseni aikaiseksi jonkin järkevän: Pikemminkin päinvastoin - tuloksen.. :)
dizel kirjoitti:
Samaa itsekin ihmettelin...
Todennäköisesti vain vahingossa lipsahtanut...aivan kuten erääseen artikkeliin oli lipsahtanut yksi nolla liikaa ja väitettiin psykopaatteja olevan 20% koko väestöstä. :DJees =)
Voihan se olla kauaskantoisempi ajatus, ettei yksittäisten piirteiden, (jotka tavallaan voivat olla luonnollisiakin tietyissä tapauksissa tai oloissa...= biologinen perusta niillä ominaisuuksilla; kuten esim itsekeskeisyydellä tietyllä tavalla) perusteella voi ketään luokitella psykoksi vaan kyse on isosta kuvasta, mutta joo... ehkä on lipsahtanut.
Biologinen näkökulma katsoo ehkä vähän kapeakatseisesti asiaa hänen mielestään kootessaan juttua vaikka hän hyväksyykin heidän näkemyksensä. Tai sitten ei. Who knows.
Ne lipsut on muuten kyllä hienoja =)- _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
lynett kirjoitti:
Jees =)
Voihan se olla kauaskantoisempi ajatus, ettei yksittäisten piirteiden, (jotka tavallaan voivat olla luonnollisiakin tietyissä tapauksissa tai oloissa...= biologinen perusta niillä ominaisuuksilla; kuten esim itsekeskeisyydellä tietyllä tavalla) perusteella voi ketään luokitella psykoksi vaan kyse on isosta kuvasta, mutta joo... ehkä on lipsahtanut.
Biologinen näkökulma katsoo ehkä vähän kapeakatseisesti asiaa hänen mielestään kootessaan juttua vaikka hän hyväksyykin heidän näkemyksensä. Tai sitten ei. Who knows.
Ne lipsut on muuten kyllä hienoja =)Nuo selitykset sille, mistä esim. persoonallisuushäiriöt johtuvat, vaihtelevat minun käsitykseni mukaan aika pitkälle siitä, onko artikkelia kirjoittanut lääkäri/psykiatri vai psykologi. Minulle itselleni on syntynyt sellainen käsitys, että sekä biologialla että ympäristöllä on vaikutusta. Voisiko sen muotoilla esim. niin, että biologia antaa kehyksen, mutta ympäristö voi mahdollistaa tai tehdä mahdottomaksi esim. persoonallisuushäiriöiden muodostumisen. Ja tämä siis harrastelijan asiantuntijamielipide ;D
- +-
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ kirjoitti:
Nuo selitykset sille, mistä esim. persoonallisuushäiriöt johtuvat, vaihtelevat minun käsitykseni mukaan aika pitkälle siitä, onko artikkelia kirjoittanut lääkäri/psykiatri vai psykologi. Minulle itselleni on syntynyt sellainen käsitys, että sekä biologialla että ympäristöllä on vaikutusta. Voisiko sen muotoilla esim. niin, että biologia antaa kehyksen, mutta ympäristö voi mahdollistaa tai tehdä mahdottomaksi esim. persoonallisuushäiriöiden muodostumisen. Ja tämä siis harrastelijan asiantuntijamielipide ;D
Mainitsemiesi asioiden vuoksi on eri näkökantoja eri häiröihin. Puhut asiaa enemmän kuin moni eläissään.
- antiperso
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ kirjoitti:
Nuo selitykset sille, mistä esim. persoonallisuushäiriöt johtuvat, vaihtelevat minun käsitykseni mukaan aika pitkälle siitä, onko artikkelia kirjoittanut lääkäri/psykiatri vai psykologi. Minulle itselleni on syntynyt sellainen käsitys, että sekä biologialla että ympäristöllä on vaikutusta. Voisiko sen muotoilla esim. niin, että biologia antaa kehyksen, mutta ympäristö voi mahdollistaa tai tehdä mahdottomaksi esim. persoonallisuushäiriöiden muodostumisen. Ja tämä siis harrastelijan asiantuntijamielipide ;D
Ei voi, biologia on aina määräävässä asemassa ja vasta sitten tulevat muut. NPH ei ole kehityksen, ympäristön ja biologian yhteistulosta vaan puhtaasti perimästä johtuva luonteenominaisuus, jonka yksilö on saanut vallitsevana ominaisuutena.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ kirjoitti:
Nuo selitykset sille, mistä esim. persoonallisuushäiriöt johtuvat, vaihtelevat minun käsitykseni mukaan aika pitkälle siitä, onko artikkelia kirjoittanut lääkäri/psykiatri vai psykologi. Minulle itselleni on syntynyt sellainen käsitys, että sekä biologialla että ympäristöllä on vaikutusta. Voisiko sen muotoilla esim. niin, että biologia antaa kehyksen, mutta ympäristö voi mahdollistaa tai tehdä mahdottomaksi esim. persoonallisuushäiriöiden muodostumisen. Ja tämä siis harrastelijan asiantuntijamielipide ;D
"Minulle itselleni on syntynyt sellainen käsitys, että sekä biologialla että ympäristöllä on vaikutusta. Voisiko sen muotoilla esim. niin, että biologia antaa kehyksen, mutta ympäristö voi mahdollistaa tai tehdä mahdottomaksi esim. persoonallisuushäiriöiden muodostumisen"
Lähinnä järkevimmältä vaihtoehdoltahan tuo tuntuu.
Jotkut ovat sitä mieltä, että tämä tunnepuoli voi olla vammautunut (normivaihtelua populaatiossa) jo valmiiksi mutta voisi olla "ruokittavissa" oikein. Ongelma onkin siinä, että kuka vanhempi sen osaisi muka tehdä ja usein tällainen kulkee suvuttain ja siksi sitä "ruokitaan" vaan väärin päin lisää, tulee ns sukupolvien ketju ilmiö jossa jokainen vanhempi siirtää omaa traumaansa eteenpäin ja se taas johdattelee jo allaolevan näkemyksen suuntaan....
Toiset taas ovat sitä mieltä, että tämä tunnepuoli voi vammautua "tottumuksen" kautta (eli ympäristö turruttaa esim) ja siksi se ei enää aktivoidu samalla tavalla ja jää puutteeliseksi. Niin ja maallisesti sanoakseni.
Tämän voi kuvitella olevan kovin yleistä esim maissa jossa lapset kasvavat rynkky kädessä kadulle....ja siksi sopii esimerkiksi (?).
Tai että tietynlaiset defensiiviset käytösmallit tulevat lapselle elintärkeäksi selviytyäkseen jokseenkin järjissään mutta siinä onkin mielenkiintoista se, että miksi esim yksi sisar reagoi masentumalla, toinen "narsistumalla" ja kolmas vaikka mielistelemällä ja heittäytymällä ylikiltiksi.
Onko silloin kyse heidän muusta ympäristöstään, erilaisesta kohtelustaan vai jostain ominaisuudesta joka on hypännyt juuri tähän yhteen lapseen ja siksi tämä olisi jotenkin pahempi kuin muut, vaikka reagoi vain samaan kaltoinkohteluun sillä keinolla mikä on käytettävissä...eli ne jotka masentuu tms ovat "parempia" ?
Vaikeaa on...- eikö olekin
lynett kirjoitti:
"Minulle itselleni on syntynyt sellainen käsitys, että sekä biologialla että ympäristöllä on vaikutusta. Voisiko sen muotoilla esim. niin, että biologia antaa kehyksen, mutta ympäristö voi mahdollistaa tai tehdä mahdottomaksi esim. persoonallisuushäiriöiden muodostumisen"
Lähinnä järkevimmältä vaihtoehdoltahan tuo tuntuu.
Jotkut ovat sitä mieltä, että tämä tunnepuoli voi olla vammautunut (normivaihtelua populaatiossa) jo valmiiksi mutta voisi olla "ruokittavissa" oikein. Ongelma onkin siinä, että kuka vanhempi sen osaisi muka tehdä ja usein tällainen kulkee suvuttain ja siksi sitä "ruokitaan" vaan väärin päin lisää, tulee ns sukupolvien ketju ilmiö jossa jokainen vanhempi siirtää omaa traumaansa eteenpäin ja se taas johdattelee jo allaolevan näkemyksen suuntaan....
Toiset taas ovat sitä mieltä, että tämä tunnepuoli voi vammautua "tottumuksen" kautta (eli ympäristö turruttaa esim) ja siksi se ei enää aktivoidu samalla tavalla ja jää puutteeliseksi. Niin ja maallisesti sanoakseni.
Tämän voi kuvitella olevan kovin yleistä esim maissa jossa lapset kasvavat rynkky kädessä kadulle....ja siksi sopii esimerkiksi (?).
Tai että tietynlaiset defensiiviset käytösmallit tulevat lapselle elintärkeäksi selviytyäkseen jokseenkin järjissään mutta siinä onkin mielenkiintoista se, että miksi esim yksi sisar reagoi masentumalla, toinen "narsistumalla" ja kolmas vaikka mielistelemällä ja heittäytymällä ylikiltiksi.
Onko silloin kyse heidän muusta ympäristöstään, erilaisesta kohtelustaan vai jostain ominaisuudesta joka on hypännyt juuri tähän yhteen lapseen ja siksi tämä olisi jotenkin pahempi kuin muut, vaikka reagoi vain samaan kaltoinkohteluun sillä keinolla mikä on käytettävissä...eli ne jotka masentuu tms ovat "parempia" ?
Vaikeaa on...Olemme kahden erilaisen geeniperimän yhteen tulos. Miettipä äitisi sukujuurta ja sitten isäsi sukujuurta, eikö kummankin suvusta löydy lukematon joukko erilaisia ominaisuuksia, luonteenpiirteitä, temperamenttia, heikkouksia, vahvuuksia jne, jne... Mieti sitten vielä sitä miten geenit käyttäytyvät miten voivat jakaantua eri tavalla saman perheen lapsilla. Yksi saa yhdet taidot ja ominaisuudet toinen aivan vastakkaiset ja kolmas on tavallinen keskiverto. Sitten mietit miten nämä lapset tulevat pärjäämään ja miten kasvatus ja ympäristö heihin vaikuttaa.Ensimmäinen on temperamentiltaan ujo, hiljainen mutta älykäs, toinen vilkas, seurallinen ja kohtalaisen älykäs, kolmas siltä väliltä..Ennusta kuka näistä pärjää parhaiten kuka huonoiten sama kasvatus ja elinympäristö aikuisikään saakka. Kuka heistä olisi se joka traumatisoituu herkemmin, kokee alemmuutta, jolla on heikko itsetunto ja joka masentuu ja luovuttaa helpommiten?
Mieti sitten onko kyseessä luonnehäiriö, peritty ominaisuus, ympäristön ja/tai kasvatuksen tulos. eikö olekin kirjoitti:
Olemme kahden erilaisen geeniperimän yhteen tulos. Miettipä äitisi sukujuurta ja sitten isäsi sukujuurta, eikö kummankin suvusta löydy lukematon joukko erilaisia ominaisuuksia, luonteenpiirteitä, temperamenttia, heikkouksia, vahvuuksia jne, jne... Mieti sitten vielä sitä miten geenit käyttäytyvät miten voivat jakaantua eri tavalla saman perheen lapsilla. Yksi saa yhdet taidot ja ominaisuudet toinen aivan vastakkaiset ja kolmas on tavallinen keskiverto. Sitten mietit miten nämä lapset tulevat pärjäämään ja miten kasvatus ja ympäristö heihin vaikuttaa.Ensimmäinen on temperamentiltaan ujo, hiljainen mutta älykäs, toinen vilkas, seurallinen ja kohtalaisen älykäs, kolmas siltä väliltä..Ennusta kuka näistä pärjää parhaiten kuka huonoiten sama kasvatus ja elinympäristö aikuisikään saakka. Kuka heistä olisi se joka traumatisoituu herkemmin, kokee alemmuutta, jolla on heikko itsetunto ja joka masentuu ja luovuttaa helpommiten?
Mieti sitten onko kyseessä luonnehäiriö, peritty ominaisuus, ympäristön ja/tai kasvatuksen tulos."Mieti sitten onko kyseessä luonnehäiriö, peritty ominaisuus, ympäristön ja/tai kasvatuksen tulos"
No mä mietin... ja olen sitä mieltä, että kaikkien niiden yhteissumma "biologian suomissa rajoissa" (ala-ja yläkatto).
Eli perimä määrittelee rajat joiden sisällä ihminen voi "kehittyä" mutta ei ole silti sanottu, ettei hän voisi kehittyä ollenkaan.- xcch
lynett kirjoitti:
"Minulle itselleni on syntynyt sellainen käsitys, että sekä biologialla että ympäristöllä on vaikutusta. Voisiko sen muotoilla esim. niin, että biologia antaa kehyksen, mutta ympäristö voi mahdollistaa tai tehdä mahdottomaksi esim. persoonallisuushäiriöiden muodostumisen"
Lähinnä järkevimmältä vaihtoehdoltahan tuo tuntuu.
Jotkut ovat sitä mieltä, että tämä tunnepuoli voi olla vammautunut (normivaihtelua populaatiossa) jo valmiiksi mutta voisi olla "ruokittavissa" oikein. Ongelma onkin siinä, että kuka vanhempi sen osaisi muka tehdä ja usein tällainen kulkee suvuttain ja siksi sitä "ruokitaan" vaan väärin päin lisää, tulee ns sukupolvien ketju ilmiö jossa jokainen vanhempi siirtää omaa traumaansa eteenpäin ja se taas johdattelee jo allaolevan näkemyksen suuntaan....
Toiset taas ovat sitä mieltä, että tämä tunnepuoli voi vammautua "tottumuksen" kautta (eli ympäristö turruttaa esim) ja siksi se ei enää aktivoidu samalla tavalla ja jää puutteeliseksi. Niin ja maallisesti sanoakseni.
Tämän voi kuvitella olevan kovin yleistä esim maissa jossa lapset kasvavat rynkky kädessä kadulle....ja siksi sopii esimerkiksi (?).
Tai että tietynlaiset defensiiviset käytösmallit tulevat lapselle elintärkeäksi selviytyäkseen jokseenkin järjissään mutta siinä onkin mielenkiintoista se, että miksi esim yksi sisar reagoi masentumalla, toinen "narsistumalla" ja kolmas vaikka mielistelemällä ja heittäytymällä ylikiltiksi.
Onko silloin kyse heidän muusta ympäristöstään, erilaisesta kohtelustaan vai jostain ominaisuudesta joka on hypännyt juuri tähän yhteen lapseen ja siksi tämä olisi jotenkin pahempi kuin muut, vaikka reagoi vain samaan kaltoinkohteluun sillä keinolla mikä on käytettävissä...eli ne jotka masentuu tms ovat "parempia" ?
Vaikeaa on..."Tai että tietynlaiset defensiiviset käytösmallit tulevat lapselle elintärkeäksi selviytyäkseen jokseenkin järjissään mutta siinä onkin mielenkiintoista se, että miksi esim yksi sisar reagoi masentumalla, toinen "narsistumalla" ja kolmas vaikka mielistelemällä ja heittäytymällä ylikiltiksi."
Samaa mieltä, näin se on, perintötekijät ja olosuhteet. Esim. Alkoholisteksi tulemiseen vaikuttaa alkoholin saatavuus ja perintötekijät. Nämä yhdistettynä toimii myös nph ihmisllä, on taipumus ja ympäristö auttaa. Ei tule kaikille jotka ovat kasvaneet samoissa olosuhteissa, oikeastaan aika harvoille, ihmiset reakoivat eri tavalla lapsuuden ongelmiin, luonteensa ja taipumusten mukaan. - eikö olekin
lynett kirjoitti:
"Mieti sitten onko kyseessä luonnehäiriö, peritty ominaisuus, ympäristön ja/tai kasvatuksen tulos"
No mä mietin... ja olen sitä mieltä, että kaikkien niiden yhteissumma "biologian suomissa rajoissa" (ala-ja yläkatto).
Eli perimä määrittelee rajat joiden sisällä ihminen voi "kehittyä" mutta ei ole silti sanottu, ettei hän voisi kehittyä ollenkaan.Hmm..niin sitä vaan yritän sanoa, että luonnehäiriö on luonnehäiriö ja MINÄ-vaurio on MINÄ-vaurio. Kenellä vaan noista lapsista on mahdollisuus traumatisoitua saada minä vaurio, mutta luonnehäiriöiseksi synnytään. Tunneäly saadaan jo geeneissä, ja luonnehäiriö, mutta trama osuu persoonan heikkoon kohtaan, jolloin minä vaurioituu ja ihminen kokee ja näkee itsensä toisenlaisena. Luonnehäiriöinen ei tarvitse MINÄ- vauriota, eikä traumaa ollakseen luonnevikainen MINÄ- vaurioinen taas tarvitsee ulkopuolelta tulevan traumatisoitumisen minänsä vaurioitumiseen.
- Tabulaattori
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ kirjoitti:
Nuo selitykset sille, mistä esim. persoonallisuushäiriöt johtuvat, vaihtelevat minun käsitykseni mukaan aika pitkälle siitä, onko artikkelia kirjoittanut lääkäri/psykiatri vai psykologi. Minulle itselleni on syntynyt sellainen käsitys, että sekä biologialla että ympäristöllä on vaikutusta. Voisiko sen muotoilla esim. niin, että biologia antaa kehyksen, mutta ympäristö voi mahdollistaa tai tehdä mahdottomaksi esim. persoonallisuushäiriöiden muodostumisen. Ja tämä siis harrastelijan asiantuntijamielipide ;D
Samaa mieltä. Kun lukee aivoista ja geeneistä jne. ihmisen huikea muovautuvuus nousee esiin. Ihminen ei ole tabula rasa mutta ei myöskään mitenkään valmis paketti syntyessään. Miksi persoonallisuuden kehitys poikkeaisi muusta kehityksestä joissa kaikissa sekä biologia että ympäristö vaikuttavat lopputulokseen.
- Holistinen humanisti
antiperso kirjoitti:
Ei voi, biologia on aina määräävässä asemassa ja vasta sitten tulevat muut. NPH ei ole kehityksen, ympäristön ja biologian yhteistulosta vaan puhtaasti perimästä johtuva luonteenominaisuus, jonka yksilö on saanut vallitsevana ominaisuutena.
"Ei voi, biologia on aina määräävässä asemassa ja vasta sitten tulevat muut. "
Biologiauskovaisuutta. - henna...
eikö olekin kirjoitti:
Hmm..niin sitä vaan yritän sanoa, että luonnehäiriö on luonnehäiriö ja MINÄ-vaurio on MINÄ-vaurio. Kenellä vaan noista lapsista on mahdollisuus traumatisoitua saada minä vaurio, mutta luonnehäiriöiseksi synnytään. Tunneäly saadaan jo geeneissä, ja luonnehäiriö, mutta trama osuu persoonan heikkoon kohtaan, jolloin minä vaurioituu ja ihminen kokee ja näkee itsensä toisenlaisena. Luonnehäiriöinen ei tarvitse MINÄ- vauriota, eikä traumaa ollakseen luonnevikainen MINÄ- vaurioinen taas tarvitsee ulkopuolelta tulevan traumatisoitumisen minänsä vaurioitumiseen.
Noin minäkin tuon asian käsitän olevan.
- Tietäjä___
antiperso kirjoitti:
Ei voi, biologia on aina määräävässä asemassa ja vasta sitten tulevat muut. NPH ei ole kehityksen, ympäristön ja biologian yhteistulosta vaan puhtaasti perimästä johtuva luonteenominaisuus, jonka yksilö on saanut vallitsevana ominaisuutena.
"Ei voi, biologia on aina määräävässä asemassa ja vasta sitten tulevat muut. NPH ei ole kehityksen, ympäristön ja biologian yhteistulosta vaan puhtaasti perimästä johtuva luonteenominaisuus, jonka yksilö on saanut vallitsevana ominaisuutena. "
Täysin virheellinen tieto, sori.
Persoonallisuuden häiriöiden syntyyn vaikuttavat erilaiset perinnölliset ja sikiökautiset tekijät, samaistumiset vanhempien käytökseen ja erilaiset lapsuuden aikaiset kokemukset ja traumat. - Höpötieto roskiin!
eikö olekin kirjoitti:
Hmm..niin sitä vaan yritän sanoa, että luonnehäiriö on luonnehäiriö ja MINÄ-vaurio on MINÄ-vaurio. Kenellä vaan noista lapsista on mahdollisuus traumatisoitua saada minä vaurio, mutta luonnehäiriöiseksi synnytään. Tunneäly saadaan jo geeneissä, ja luonnehäiriö, mutta trama osuu persoonan heikkoon kohtaan, jolloin minä vaurioituu ja ihminen kokee ja näkee itsensä toisenlaisena. Luonnehäiriöinen ei tarvitse MINÄ- vauriota, eikä traumaa ollakseen luonnevikainen MINÄ- vaurioinen taas tarvitsee ulkopuolelta tulevan traumatisoitumisen minänsä vaurioitumiseen.
"sitä vaan yritän sanoa, että luonnehäiriö on luonnehäiriö ja MINÄ-vaurio on MINÄ-vaurio. Kenellä vaan noista lapsista on mahdollisuus traumatisoitua saada minä vaurio, mutta luonnehäiriöiseksi synnytään."
Höpönhöpön. Väärinymmärretty juttu.
Kaikkien persoonallisuushäiriöiden, myös nph:n, syntyyn vaikuttavat erilaiset perinnölliset ja sikiökautiset tekijät, samaistumiset vanhempien käytökseen ja erilaiset lapsuuden aikaiset kokemukset ja traumat. - +-
Höpötieto roskiin! kirjoitti:
"sitä vaan yritän sanoa, että luonnehäiriö on luonnehäiriö ja MINÄ-vaurio on MINÄ-vaurio. Kenellä vaan noista lapsista on mahdollisuus traumatisoitua saada minä vaurio, mutta luonnehäiriöiseksi synnytään."
Höpönhöpön. Väärinymmärretty juttu.
Kaikkien persoonallisuushäiriöiden, myös nph:n, syntyyn vaikuttavat erilaiset perinnölliset ja sikiökautiset tekijät, samaistumiset vanhempien käytökseen ja erilaiset lapsuuden aikaiset kokemukset ja traumat.Se on vaikeata sopeutua siihen todellisuuteen koska se veisi uhriuden leiman pois ja tästä kiitos Lynettille, Dizelille (nykyiselle epävakaan mukaan), tempulle, maljojen prinsessalle.
- M.B.
Tietäjä___ kirjoitti:
"Ei voi, biologia on aina määräävässä asemassa ja vasta sitten tulevat muut. NPH ei ole kehityksen, ympäristön ja biologian yhteistulosta vaan puhtaasti perimästä johtuva luonteenominaisuus, jonka yksilö on saanut vallitsevana ominaisuutena. "
Täysin virheellinen tieto, sori.
Persoonallisuuden häiriöiden syntyyn vaikuttavat erilaiset perinnölliset ja sikiökautiset tekijät, samaistumiset vanhempien käytökseen ja erilaiset lapsuuden aikaiset kokemukset ja traumat...PBDE..
- "kaikkitietävä" uhri
http://www.healingeagle.net/Fin/Quotes/NarcisChar.html
Narsistisesti persoonallisuushäiriöisillä, psykopaateilla ja muilla persoonallisuushäiriöisillä on hyvin paljon samoja piirteitä. Tuli tuosta taas mieleeni, noista piirreluetteloista... että jossain maassa alkoholistia pidetään psykopaattina ja hänhän täyttää "tietyssä vaiheessa" kaikki nuo kriteerit....
Monesti ne kulkee käsi kädessä, päihdeongelmat ja epäsosiaalinen käytös eri muodoissaan...voidaanko aina varmasti sanoa kumpi on aiheuttanut loppujen lopuksi ne suurimmat ongelmat, koska myös nuorena/lapsena alkanut päihteidenkäyttö ns muuttaa persoonaa tai ainakin pysäyttää sen kehityksen aika tehokkaasti ja tuo ajan kuluessa väkisinkin vaikeuksia.
Vai pitäisikö ajatella niin päin, että vain "tämän tyyppinen" ihminen ajautuu sellaisiin vaikeuksiin loppujen lopuksi mm näiden päihteidenkin kanssa ?
Vaikeaa... yksinkertaista totuutta ei vain tunnu olevan.- henna...
lynett kirjoitti:
Tuli tuosta taas mieleeni, noista piirreluetteloista... että jossain maassa alkoholistia pidetään psykopaattina ja hänhän täyttää "tietyssä vaiheessa" kaikki nuo kriteerit....
Monesti ne kulkee käsi kädessä, päihdeongelmat ja epäsosiaalinen käytös eri muodoissaan...voidaanko aina varmasti sanoa kumpi on aiheuttanut loppujen lopuksi ne suurimmat ongelmat, koska myös nuorena/lapsena alkanut päihteidenkäyttö ns muuttaa persoonaa tai ainakin pysäyttää sen kehityksen aika tehokkaasti ja tuo ajan kuluessa väkisinkin vaikeuksia.
Vai pitäisikö ajatella niin päin, että vain "tämän tyyppinen" ihminen ajautuu sellaisiin vaikeuksiin loppujen lopuksi mm näiden päihteidenkin kanssa ?
Vaikeaa... yksinkertaista totuutta ei vain tunnu olevan."..että jossain maassa alkoholistia pidetään psykopaattina..."
Missä maassa näin on?
Mielipiteeni on, että alkoholisti voi olla psykopaatti mutta yleensä ei ole. Nph:n kuuluvat addiktiot, joten narsisti voi olla alkoholistikin mutta kaikki alkoholistit eivät ole sitäkään. lynett kirjoitti:
Tuli tuosta taas mieleeni, noista piirreluetteloista... että jossain maassa alkoholistia pidetään psykopaattina ja hänhän täyttää "tietyssä vaiheessa" kaikki nuo kriteerit....
Monesti ne kulkee käsi kädessä, päihdeongelmat ja epäsosiaalinen käytös eri muodoissaan...voidaanko aina varmasti sanoa kumpi on aiheuttanut loppujen lopuksi ne suurimmat ongelmat, koska myös nuorena/lapsena alkanut päihteidenkäyttö ns muuttaa persoonaa tai ainakin pysäyttää sen kehityksen aika tehokkaasti ja tuo ajan kuluessa väkisinkin vaikeuksia.
Vai pitäisikö ajatella niin päin, että vain "tämän tyyppinen" ihminen ajautuu sellaisiin vaikeuksiin loppujen lopuksi mm näiden päihteidenkin kanssa ?
Vaikeaa... yksinkertaista totuutta ei vain tunnu olevan.Oikea määritelmä lienee sosiopaatti, joka on sidoksissa kulttuuriin...
Psykopaatti onkin sitten ihan aivoissa piilevä juttu.
Ehkä tässä onkin yksi epäsosiaalisen ja psykopaatin eroista.temppuilija kirjoitti:
Löysin tällaisen:
http://bjp.rcpsych.org/content/182/1/5.fullNiin tuossa tosiaan mainittiin se, että epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö on enemmän sidoksissa epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, kun taas psykopatia ( ei välttämättä ) edellytä kyseistä käytöstä. Ymmärsinköhän oikein...
Joka tapauksessa psykopaateilla on myös epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, joten aika sekavaksi menee...Oli niin pitkä teksti, että pitäisi varmaan lukea uudestaan, että asian ymmärtäisi kunnolla. Mutta myöhemmin...- M.B.
henna... kirjoitti:
"..että jossain maassa alkoholistia pidetään psykopaattina..."
Missä maassa näin on?
Mielipiteeni on, että alkoholisti voi olla psykopaatti mutta yleensä ei ole. Nph:n kuuluvat addiktiot, joten narsisti voi olla alkoholistikin mutta kaikki alkoholistit eivät ole sitäkään.Mun mielestä Intiassa alkoholisti on psykopaatti. Ja alkoholin vaikutuksen alaisena oleva ihminen on psykopaatti sielläpäin. Tosin lienee muuttumassa kaiken tämän länsimaistumisen myötä tuollainenkin käsitys asioista.
Omaa ulostettaan syövä joogaguru, joka on hurmoksessa, ei välttis olekaan sitten siellä yhtä hulluksi luokiteltava kuin täällä koto
-Suomessa, joten tietyntyyppistä kulttuurisidonnaisuutta siinä on, että mikä luokitellaan miksikin. - M.B.
M.B. kirjoitti:
Mun mielestä Intiassa alkoholisti on psykopaatti. Ja alkoholin vaikutuksen alaisena oleva ihminen on psykopaatti sielläpäin. Tosin lienee muuttumassa kaiken tämän länsimaistumisen myötä tuollainenkin käsitys asioista.
Omaa ulostettaan syövä joogaguru, joka on hurmoksessa, ei välttis olekaan sitten siellä yhtä hulluksi luokiteltava kuin täällä koto
-Suomessa, joten tietyntyyppistä kulttuurisidonnaisuutta siinä on, että mikä luokitellaan miksikin.En sitten ole ihan varma muistanko tuon maan oikein tuossa :) Toivottavasti ei ole ihan niin vakavaa.
- +-
M.B. kirjoitti:
En sitten ole ihan varma muistanko tuon maan oikein tuossa :) Toivottavasti ei ole ihan niin vakavaa.
Kulttuuri suuntaa psykopatiaa vaikka johtuisi pierun hajusta ja tekstailit hienosti koko asiaa ytimessään.
- xcch
"Epäsosiaalinen/ antisosiaalinen persoonallisuushäiriö."
Jossakin asiantuntija lausunnoissa nämä on sisällytetty nph:n, mutta toisissa taasen ei. Minusta sekä että, mutta ei välttämättä.
Nph pitää itseään muita parempana, älykkäämpänä mutta ei välttämättä epäsosiaalinen/ antisosiaalinen ihminen, joskus pikeminkin päinvastoin. Nämä voi olla myös väkivaltaisia, mutta ei silti varsinaisia nph ihmisiä, mutta kuitenkin jo vakavasti häiriintyneitä.
Nph ja sykopaatti on samalla skaalalla, nph alkupuolella ja psykopaatti loppupuolella. Toisin sanoen psykopaatti on nph:n pahempi ääripää.
Nph ihminen voi olla myös väkivaltainen riippuu ihmisen perusluonteesta, kuten alkoholistejakin on monen laisia. Joillakin nph ihmisillä häiriö näkyy työpaikalla, tavoittelee korkeaa asemaa, mutta ei ole väkivaltainen.
Ps. täällä pitäisi olla oma palsta luulotautisille, monet luulevat että narsistien uhrit ovat väärässä vaikka kirjoittava kokemusiaan joista jokainen voi nähdä tapahtumien kulun. Silti "uhrin" diagnoosia nph ihmisestä epäillään :) Oletko samaa mieltä ?" Ps. täällä pitäisi olla oma palsta luulotautisille, monet luulevat että narsistien uhrit ovat väärässä vaikka kirjoittava kokemusiaan joista jokainen voi nähdä tapahtumien kulun. Silti "uhrin" diagnoosia nph ihmisestä epäillään :) Oletko samaa mieltä ? "
En tiedä kenelle kysymyksesi osoitit, mutta jotkut uhrit täällä pikemminkin vaikuttavat hieman vainoharhaisilta, joten en näe syytä, miksei niitä diagnooseja voisikin epäillä. :)
Narsistikin saa uhrinsa kuulostamaan vaikka psykopaatilta niin halutessaan, joten mistä voi ikinä tietää varmasti, ellei kokeile kepillä jäätä. ;)
Aidot uhrit tunnistaa vain ajan kanssa...Sitten on niitä, jotka kehuvat itseään joka käänteessä, miten heihin ei narskujen keinot tepsi...Kuulostaa vähintäänkin narsistiselta, tai sitten siltä, ettei se toinen ole oikea narsisti.
Sinun "narskusi" esimerkiksi kuulostaa vain vähän epävakaalta ja huomionhakuiselta minusta...- xcch
dizel kirjoitti:
" Ps. täällä pitäisi olla oma palsta luulotautisille, monet luulevat että narsistien uhrit ovat väärässä vaikka kirjoittava kokemusiaan joista jokainen voi nähdä tapahtumien kulun. Silti "uhrin" diagnoosia nph ihmisestä epäillään :) Oletko samaa mieltä ? "
En tiedä kenelle kysymyksesi osoitit, mutta jotkut uhrit täällä pikemminkin vaikuttavat hieman vainoharhaisilta, joten en näe syytä, miksei niitä diagnooseja voisikin epäillä. :)
Narsistikin saa uhrinsa kuulostamaan vaikka psykopaatilta niin halutessaan, joten mistä voi ikinä tietää varmasti, ellei kokeile kepillä jäätä. ;)
Aidot uhrit tunnistaa vain ajan kanssa...Sitten on niitä, jotka kehuvat itseään joka käänteessä, miten heihin ei narskujen keinot tepsi...Kuulostaa vähintäänkin narsistiselta, tai sitten siltä, ettei se toinen ole oikea narsisti.
Sinun "narskusi" esimerkiksi kuulostaa vain vähän epävakaalta ja huomionhakuiselta minusta..."Sinun "narskusi" esimerkiksi kuulostaa vain vähän epävakaalta ja huomionhakuiselta minusta..."
No ei täällä voi kertoa yksityiskohtia, olen puhunut usein yleisellä tasolla, en välttämättä omasta narsusta. Jos narsu kävisi vieraissa niin ero tulisi heti, raja on tuossa aika tiukka. Paljon on silti tapahtunut kaikenlaista, voisi kirjoittaa kirjan, aineksia ainakin riittäisi. Kun suhde on vielä meneillään, niin pitää varoa..
Ei ole kovin epävakaa, mutta tunteeton, empatia puuttuu. Sitä voi mennä ja tulla, toinen ei välttämättä reakoi mitenkään. Välittömyys puuttuu kokonaan, läheisyyden tunnetta ei ole. Ei silti ole vihainen vaan ei tajua asioita, tyypillisesti nph:n 2-3 vuotiaan tunnelämä.
Voidaan mennä yhdessä tehdä asioita yhdessä, tunne väliltä silti puuttuu.
Ei huomaa sitä koska sitä ei ole ketään muitakaan kohtaa, ei ole koskaan ollutkaan, kyse on jonkinlaisesta riippuvuus suhteesta.
On aivan erillaista matkustaa käydä jossakin jonkun ystävän kanssa, joka on välitön ja voi puhua asioista avoimesti. Nph ihmiset kiillottavat aina kilpeään, puhe ei suju luonnollisesti, koska luonnollisuus puuttuu, eivät yleensä löydä ihmisistä mitään hyvää.
Painostus ja syyttely on ollut ajoittain ankaraa, erouhkaukset ovat olleet tavallisia pitkin matkaa. On pyytänyt jotain tekemään kun olen tehnyt niin on syyllistänyt siitä, ei ole ollut vaikutusta kun sanoo että sinun pyynnöstä olen tätä tehnyt.. Erittäin hidas oppimaa asioita, varsinkin periaatteita. Valehtelee poikeuksetta jos on tehnyt jotain väärää, oli asia iso tai pieni, eikä tarvi olla edes väärää, kunhan on jotain jonka kokee negatiivisena.
Ei pidä koskaan sopimuksia, on edes turha yrittää sopia mitään. Ei edes sellaisia joita itse ehdottaa, piti oppia vaan ettei ole luottamista. Pitää vain sanella jos on välttämätöntä että jotain ei tehdä tietyllä tavalla, harvoin teen sen, mutta joskus täytyy...
Minun suku on tietysti syytettyjen penkillä säännöllisin väliajoin, kohtelee omaa sukua paljon paremmin. Tosin hekään eivät oikein tykkään narsusta, sietävät kyllä, on aiheuttanut sen verran heille harmia ajan kanssa. Sieltä tieto minulle on tullutkin, mutta valitettavasti vain suhdetta ajatellen turhan myöhään. Alussa oli erittäin epäluuloinen, mutta nyt luottaa minuun.
Välissä on rauhallisia kausia, nyt sellainen menossa, naatitaan olosta :).
Huomioakuinen kyllä, se on yksi tyypillisimmistä nph oireista, tarvii peiliä josta heijastaa omaa viisauttaan.
Tuossapa muutamia faktoja... :) - M.B.
xcch kirjoitti:
"Sinun "narskusi" esimerkiksi kuulostaa vain vähän epävakaalta ja huomionhakuiselta minusta..."
No ei täällä voi kertoa yksityiskohtia, olen puhunut usein yleisellä tasolla, en välttämättä omasta narsusta. Jos narsu kävisi vieraissa niin ero tulisi heti, raja on tuossa aika tiukka. Paljon on silti tapahtunut kaikenlaista, voisi kirjoittaa kirjan, aineksia ainakin riittäisi. Kun suhde on vielä meneillään, niin pitää varoa..
Ei ole kovin epävakaa, mutta tunteeton, empatia puuttuu. Sitä voi mennä ja tulla, toinen ei välttämättä reakoi mitenkään. Välittömyys puuttuu kokonaan, läheisyyden tunnetta ei ole. Ei silti ole vihainen vaan ei tajua asioita, tyypillisesti nph:n 2-3 vuotiaan tunnelämä.
Voidaan mennä yhdessä tehdä asioita yhdessä, tunne väliltä silti puuttuu.
Ei huomaa sitä koska sitä ei ole ketään muitakaan kohtaa, ei ole koskaan ollutkaan, kyse on jonkinlaisesta riippuvuus suhteesta.
On aivan erillaista matkustaa käydä jossakin jonkun ystävän kanssa, joka on välitön ja voi puhua asioista avoimesti. Nph ihmiset kiillottavat aina kilpeään, puhe ei suju luonnollisesti, koska luonnollisuus puuttuu, eivät yleensä löydä ihmisistä mitään hyvää.
Painostus ja syyttely on ollut ajoittain ankaraa, erouhkaukset ovat olleet tavallisia pitkin matkaa. On pyytänyt jotain tekemään kun olen tehnyt niin on syyllistänyt siitä, ei ole ollut vaikutusta kun sanoo että sinun pyynnöstä olen tätä tehnyt.. Erittäin hidas oppimaa asioita, varsinkin periaatteita. Valehtelee poikeuksetta jos on tehnyt jotain väärää, oli asia iso tai pieni, eikä tarvi olla edes väärää, kunhan on jotain jonka kokee negatiivisena.
Ei pidä koskaan sopimuksia, on edes turha yrittää sopia mitään. Ei edes sellaisia joita itse ehdottaa, piti oppia vaan ettei ole luottamista. Pitää vain sanella jos on välttämätöntä että jotain ei tehdä tietyllä tavalla, harvoin teen sen, mutta joskus täytyy...
Minun suku on tietysti syytettyjen penkillä säännöllisin väliajoin, kohtelee omaa sukua paljon paremmin. Tosin hekään eivät oikein tykkään narsusta, sietävät kyllä, on aiheuttanut sen verran heille harmia ajan kanssa. Sieltä tieto minulle on tullutkin, mutta valitettavasti vain suhdetta ajatellen turhan myöhään. Alussa oli erittäin epäluuloinen, mutta nyt luottaa minuun.
Välissä on rauhallisia kausia, nyt sellainen menossa, naatitaan olosta :).
Huomioakuinen kyllä, se on yksi tyypillisimmistä nph oireista, tarvii peiliä josta heijastaa omaa viisauttaan.
Tuossapa muutamia faktoja... :)No jos tunne yhdessätekemisissä välittömyydestä puuttuu, niin mitä sinä saat suhteelta kun siinä olet ja sitä omalta osaltasi ylläpidät?? Tavan vuoksiko?? Et halua yksinäistä vanhuutta ja sitä rataa.. ??
Jokin vaivaa, en saa vain kiinni ajatuksesta, että mikä.. Intohimottomuus kenties.. Ei sillä, ei kaikkien tarvitsekaan olla tulikivenkatkuisia höyrypäitä, mutta onko yllä olevasi teksti sitten täynnä seesteistä tyyntä ja rauhaisaa rakkautta? xcch kirjoitti:
"Sinun "narskusi" esimerkiksi kuulostaa vain vähän epävakaalta ja huomionhakuiselta minusta..."
No ei täällä voi kertoa yksityiskohtia, olen puhunut usein yleisellä tasolla, en välttämättä omasta narsusta. Jos narsu kävisi vieraissa niin ero tulisi heti, raja on tuossa aika tiukka. Paljon on silti tapahtunut kaikenlaista, voisi kirjoittaa kirjan, aineksia ainakin riittäisi. Kun suhde on vielä meneillään, niin pitää varoa..
Ei ole kovin epävakaa, mutta tunteeton, empatia puuttuu. Sitä voi mennä ja tulla, toinen ei välttämättä reakoi mitenkään. Välittömyys puuttuu kokonaan, läheisyyden tunnetta ei ole. Ei silti ole vihainen vaan ei tajua asioita, tyypillisesti nph:n 2-3 vuotiaan tunnelämä.
Voidaan mennä yhdessä tehdä asioita yhdessä, tunne väliltä silti puuttuu.
Ei huomaa sitä koska sitä ei ole ketään muitakaan kohtaa, ei ole koskaan ollutkaan, kyse on jonkinlaisesta riippuvuus suhteesta.
On aivan erillaista matkustaa käydä jossakin jonkun ystävän kanssa, joka on välitön ja voi puhua asioista avoimesti. Nph ihmiset kiillottavat aina kilpeään, puhe ei suju luonnollisesti, koska luonnollisuus puuttuu, eivät yleensä löydä ihmisistä mitään hyvää.
Painostus ja syyttely on ollut ajoittain ankaraa, erouhkaukset ovat olleet tavallisia pitkin matkaa. On pyytänyt jotain tekemään kun olen tehnyt niin on syyllistänyt siitä, ei ole ollut vaikutusta kun sanoo että sinun pyynnöstä olen tätä tehnyt.. Erittäin hidas oppimaa asioita, varsinkin periaatteita. Valehtelee poikeuksetta jos on tehnyt jotain väärää, oli asia iso tai pieni, eikä tarvi olla edes väärää, kunhan on jotain jonka kokee negatiivisena.
Ei pidä koskaan sopimuksia, on edes turha yrittää sopia mitään. Ei edes sellaisia joita itse ehdottaa, piti oppia vaan ettei ole luottamista. Pitää vain sanella jos on välttämätöntä että jotain ei tehdä tietyllä tavalla, harvoin teen sen, mutta joskus täytyy...
Minun suku on tietysti syytettyjen penkillä säännöllisin väliajoin, kohtelee omaa sukua paljon paremmin. Tosin hekään eivät oikein tykkään narsusta, sietävät kyllä, on aiheuttanut sen verran heille harmia ajan kanssa. Sieltä tieto minulle on tullutkin, mutta valitettavasti vain suhdetta ajatellen turhan myöhään. Alussa oli erittäin epäluuloinen, mutta nyt luottaa minuun.
Välissä on rauhallisia kausia, nyt sellainen menossa, naatitaan olosta :).
Huomioakuinen kyllä, se on yksi tyypillisimmistä nph oireista, tarvii peiliä josta heijastaa omaa viisauttaan.
Tuossapa muutamia faktoja... :)Jotkut ihmiset vaikuttavat tunteettomilta, vaikka eivät sellaisia ole.
Syyksi riittää vaikka Asperger, alekstymiä yms...
"Alussa oli erittäin epäluuloinen, mutta nyt luottaa minuun."
Outoa...
"Jos narsu kävisi vieraissa niin ero tulisi heti, raja on tuossa aika tiukka."
Itselleni ei ainakaan tuollaiset "rajat" merkitse mitään...Jos alkaa vaikuttamaan, että toinen ei kunnioita minua, saatan pettää eron uhallakin, kun/jos vain tilaisuus tulee. Yleensä pettämiset ovat olleet impulsiivisia hetken mielijohteesta tehtyjä juttuja, joissa ei ole paljon seurauksia mietitty.
Syyksi on riittänyt, vaikka edellisen päivän riita.
No, sinähän sen tilanteen kuitenkin parhaiten tiedät, vastailin vain noihin juttuihin, jotka itselläni pistivät silmään. :)- _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
xcch kirjoitti:
"Sinun "narskusi" esimerkiksi kuulostaa vain vähän epävakaalta ja huomionhakuiselta minusta..."
No ei täällä voi kertoa yksityiskohtia, olen puhunut usein yleisellä tasolla, en välttämättä omasta narsusta. Jos narsu kävisi vieraissa niin ero tulisi heti, raja on tuossa aika tiukka. Paljon on silti tapahtunut kaikenlaista, voisi kirjoittaa kirjan, aineksia ainakin riittäisi. Kun suhde on vielä meneillään, niin pitää varoa..
Ei ole kovin epävakaa, mutta tunteeton, empatia puuttuu. Sitä voi mennä ja tulla, toinen ei välttämättä reakoi mitenkään. Välittömyys puuttuu kokonaan, läheisyyden tunnetta ei ole. Ei silti ole vihainen vaan ei tajua asioita, tyypillisesti nph:n 2-3 vuotiaan tunnelämä.
Voidaan mennä yhdessä tehdä asioita yhdessä, tunne väliltä silti puuttuu.
Ei huomaa sitä koska sitä ei ole ketään muitakaan kohtaa, ei ole koskaan ollutkaan, kyse on jonkinlaisesta riippuvuus suhteesta.
On aivan erillaista matkustaa käydä jossakin jonkun ystävän kanssa, joka on välitön ja voi puhua asioista avoimesti. Nph ihmiset kiillottavat aina kilpeään, puhe ei suju luonnollisesti, koska luonnollisuus puuttuu, eivät yleensä löydä ihmisistä mitään hyvää.
Painostus ja syyttely on ollut ajoittain ankaraa, erouhkaukset ovat olleet tavallisia pitkin matkaa. On pyytänyt jotain tekemään kun olen tehnyt niin on syyllistänyt siitä, ei ole ollut vaikutusta kun sanoo että sinun pyynnöstä olen tätä tehnyt.. Erittäin hidas oppimaa asioita, varsinkin periaatteita. Valehtelee poikeuksetta jos on tehnyt jotain väärää, oli asia iso tai pieni, eikä tarvi olla edes väärää, kunhan on jotain jonka kokee negatiivisena.
Ei pidä koskaan sopimuksia, on edes turha yrittää sopia mitään. Ei edes sellaisia joita itse ehdottaa, piti oppia vaan ettei ole luottamista. Pitää vain sanella jos on välttämätöntä että jotain ei tehdä tietyllä tavalla, harvoin teen sen, mutta joskus täytyy...
Minun suku on tietysti syytettyjen penkillä säännöllisin väliajoin, kohtelee omaa sukua paljon paremmin. Tosin hekään eivät oikein tykkään narsusta, sietävät kyllä, on aiheuttanut sen verran heille harmia ajan kanssa. Sieltä tieto minulle on tullutkin, mutta valitettavasti vain suhdetta ajatellen turhan myöhään. Alussa oli erittäin epäluuloinen, mutta nyt luottaa minuun.
Välissä on rauhallisia kausia, nyt sellainen menossa, naatitaan olosta :).
Huomioakuinen kyllä, se on yksi tyypillisimmistä nph oireista, tarvii peiliä josta heijastaa omaa viisauttaan.
Tuossapa muutamia faktoja... :)xcch,
olet kertonut täällä monesti, millainen puolisosi on ja miten hän käyttäytyy.
Minua kiinnostaisi kuulla, millainen sinä olet ja miten sinä käyttäydyt. Parisuhteessa on aina kaksi, ja ikävä kyllä, molemmat tuovat omat taakkansa parisuhteeseen.
Ja miten sinä suhtaudut puolisoosi? Ainakaan tuo "narsku" ei tunnu erityisen mukavalta nimitykseltä puolisolle. Minusta se tuntuu suorastaan halveksuttavalta termiltä. Siitä ei myöskään synny näin ulkopuoliselle helposti sellaista kuvaa, että erityisen paljon välittäisit hänestä. Oletko koskaan pohtinut sitä mahdollisuutta, että siirrät ikävät tunteesi häneen ja näet puolisossasi vain nuo negatiiviset puolet?
Olen joskus aikaisemmin kysynyt, miksi vielä olet yhdessä puolisosi kanssa, vaikka näet hänet ja yhteisen elämänne kovin negatiivisena. Muistaakseni sanoit silloin, että kyse on aika pitkälti rahasta (ero veisi puolet). Onko se hyvä syy olla yhdessä? Ehkä vaimosi vaistoaa ja tuntee, ettet erityisemmin välitä hänestä ja että olet vain rahan takia vielä yhdessä ja on sen takia kylmä sinua kohtaan? - +-
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ kirjoitti:
xcch,
olet kertonut täällä monesti, millainen puolisosi on ja miten hän käyttäytyy.
Minua kiinnostaisi kuulla, millainen sinä olet ja miten sinä käyttäydyt. Parisuhteessa on aina kaksi, ja ikävä kyllä, molemmat tuovat omat taakkansa parisuhteeseen.
Ja miten sinä suhtaudut puolisoosi? Ainakaan tuo "narsku" ei tunnu erityisen mukavalta nimitykseltä puolisolle. Minusta se tuntuu suorastaan halveksuttavalta termiltä. Siitä ei myöskään synny näin ulkopuoliselle helposti sellaista kuvaa, että erityisen paljon välittäisit hänestä. Oletko koskaan pohtinut sitä mahdollisuutta, että siirrät ikävät tunteesi häneen ja näet puolisossasi vain nuo negatiiviset puolet?
Olen joskus aikaisemmin kysynyt, miksi vielä olet yhdessä puolisosi kanssa, vaikka näet hänet ja yhteisen elämänne kovin negatiivisena. Muistaakseni sanoit silloin, että kyse on aika pitkälti rahasta (ero veisi puolet). Onko se hyvä syy olla yhdessä? Ehkä vaimosi vaistoaa ja tuntee, ettet erityisemmin välitä hänestä ja että olet vain rahan takia vielä yhdessä ja on sen takia kylmä sinua kohtaan?Ei kukaan järkevä ihminen ole rahan takia suhteessa mikä laittaa kitumaan ja sen tietää kaikki ja siinä on turhan madella kun se on tekosyy
- .
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ kirjoitti:
xcch,
olet kertonut täällä monesti, millainen puolisosi on ja miten hän käyttäytyy.
Minua kiinnostaisi kuulla, millainen sinä olet ja miten sinä käyttäydyt. Parisuhteessa on aina kaksi, ja ikävä kyllä, molemmat tuovat omat taakkansa parisuhteeseen.
Ja miten sinä suhtaudut puolisoosi? Ainakaan tuo "narsku" ei tunnu erityisen mukavalta nimitykseltä puolisolle. Minusta se tuntuu suorastaan halveksuttavalta termiltä. Siitä ei myöskään synny näin ulkopuoliselle helposti sellaista kuvaa, että erityisen paljon välittäisit hänestä. Oletko koskaan pohtinut sitä mahdollisuutta, että siirrät ikävät tunteesi häneen ja näet puolisossasi vain nuo negatiiviset puolet?
Olen joskus aikaisemmin kysynyt, miksi vielä olet yhdessä puolisosi kanssa, vaikka näet hänet ja yhteisen elämänne kovin negatiivisena. Muistaakseni sanoit silloin, että kyse on aika pitkälti rahasta (ero veisi puolet). Onko se hyvä syy olla yhdessä? Ehkä vaimosi vaistoaa ja tuntee, ettet erityisemmin välitä hänestä ja että olet vain rahan takia vielä yhdessä ja on sen takia kylmä sinua kohtaan?Vapaus on ihan parasta. Sitä tunnetta ei voita mikään. Miksi kahlita itseään, kun voi vapaanakin olla.
- whitenightblues
Moi!Mulla on 7v hoito takana psykiatrian poliklinikalla,on diagnosoitu monimuotoinen ph,johon kuuluivat asosiaalinen,tunne-elämältään epävakaa ja oisko ollu passiivisagressiivinen...?noita ei sielb-lausunnossa näy,vain se et on ph.Lpsena leikin kiduttamalla hyönteisiä,kuten heinäsirkkoja,toukkia yms.Pistelin niihin neuloja,poltin,revin raajoja irti ja leikin kituvalla hyönteisellä.Päivittäin,vuosien ajan.Se oli mulle normaalia leikkimistä.Leikin myös nukkeleikkejä(olen nainen),joissa olin nuken äiti,ja tapoin "lapseni" hakkaamalla sen päätä maahan.
Haaveilin lapsena että teen isona omia lapsia,ja tapan ne hakkaamalla päätä lattiaan(minulla ei ole lapsia,enkä ole toteuttanut)En ole ikinä kokenut kuuluvani tähän yhteiskuntaan,kaveriporukkakin on vuosia koostunut muista syrjäytyneistä.Psykiatrian poliklinikalta ja työkkäristä on ahdisteltu menemään töihin,silloin kehitän aina uusia ongelmia joilla saan jopa puoleksi vuodeksi lisää sairaslomaa.Ja diagnoosit vaihtelee.
Olen harrastanut viiltelyä,jotta kaikkien elämä pyörisi vain minun ongelmieni ympärillä.Olen menettänyt monia ystävyyssuhteita,koska ihmiset kokevat että vien kaiken tilan ja he tukehtuvat.Nuorempana viiltely oli sitä,että vetelin 10 tikin venttejä koska satuin haluamaan huomiota.Muistan ajatelleeni että mitä syvempään viillät,sitä' enemmän KAIKKI joutuu pohtimaan sun ongelmia,ja sun elämää.
Varastamista ja muuta touhua harrastan myös.Meistä on kavereiden kanssa hauskaa haastaa riitaa kadulla tuntemattomien kanssa,ja sit porukka vetää turpaan ko.ihmistä kun lähtee väittelemään takaisin.Musta on muutenkin hauskaa aiheuttaa kaikkia uhkatilanteita,et joudutaan kutsumaan poliisit,vartijat yms. olen 26--vuotias.En narkkari/alkoholisti.
Netissä minulla on useita persoonallisuuksia,ihmisten kanssa on kiva leikkiä.Seurustelusuhteet vaihtuvat nopeasti,tarvitsen aina uuden ihmisen jotta saan kokemuksen omasta ihmisarvostani.Käytän siis ihmisiä.kuten käytän poliiseja,psykiatrian poliklinikkaa,työvoimatoimistoa.Kaikessa mennään minun pelisääntöjeni mukaan.Moi! Kiitos valaisevasta ja rehellisestä viestistäsi. :)
Toivoinkin, että joku diagnoosin omaava voisi kertoa omista kokemuksistaan.
Mutta kiirettä pitää, täytyy myöhemmin tulla kirjoittelemaan lisää...- xcch
"Netissä minulla on useita persoonallisuuksia,ihmisten kanssa on kiva leikkiä.Seurustelusuhteet vaihtuvat nopeasti,tarvitsen aina uuden ihmisen jotta saan kokemuksen omasta ihmisarvostani.Käytän siis ihmisiä.kuten käytän poliiseja,psykiatrian poliklinikkaa,työvoimatoimistoa.Kaikessa mennään minun pelisääntöjeni mukaan."
Loppujen lopuksi elämäsi on sinulle raskasta etkä ole vapaa vaikka luulet, pelaat silti peliäsi muiden ehdolla, olet sidottu rooliisi. Hyvä että olet analysoinut tilanteen noin rehellisesti, käytä hyväksesi apua jota voi saada päästäksesi vapaaksi tuosta orjuuttavasta "roolielämästä".
Olen tavannut ihmisiä jotka ovat eläneet suunnilleen tavallasi, mutta myöhemmin järkiintyneet, he kertovat että elämä on nyt vapaata, koska ei tarvitse näytellä ja kaverit on aitoja kavereita joille ei tarvitse esittää sankaria, vaan voi olla oma itsensä. - henna...
temppuilija kirjoitti:
Kuulostat aivan eräältä palstan "uhrilta".
:D"Kuulostat aivan eräältä palstan "uhrilta"."
Jos tarkoitit tuolla nimimerkin whitenightblues kirjoitusta, niin itse en kyllä pysty yhdistämään tuota keneenkään palstalla kirjoittaneeseen narsistin uhriin. - +1
mitä tapahtuisi jos arvio olisi epävakaa persoonallisuushäiriö sinulle
+1 kirjoitti:
mitä tapahtuisi jos arvio olisi epävakaa persoonallisuushäiriö sinulle
Sanoisin, että pieleen meni. :)
On kyllä hyvin mahdollista, että sellaisen diagnoosin saisinkin ( johtuen tästä stereotypiaa suosivasta järjestelmästä ), mutta tietyt jutut eivät vain täsmää...dizel kirjoitti:
Sanoisin, että pieleen meni. :)
On kyllä hyvin mahdollista, että sellaisen diagnoosin saisinkin ( johtuen tästä stereotypiaa suosivasta järjestelmästä ), mutta tietyt jutut eivät vain täsmää...Ei sovi epävakaa sulle. Mulla vois olla jotain ajatuksia, mutta ei ole pätevyyttä sanoa niitä, joten annan olla.
Joku vois ehdottaa ylläpidolle uutta palstaa: "diagnosoi s24 käyttäjiä" ... :Dtemppuilija kirjoitti:
Ei sovi epävakaa sulle. Mulla vois olla jotain ajatuksia, mutta ei ole pätevyyttä sanoa niitä, joten annan olla.
Joku vois ehdottaa ylläpidolle uutta palstaa: "diagnosoi s24 käyttäjiä" ... :DSano vain rohkeasti. ;)
On täällä tullut jo yhtä sun toistakin "diagnoosia", mutta pidän edelleen pääni...
Yksinkertaisesti siksi, ettette tiedä minusta kaikkea.- M.B.
Njaa.. enpä tiiä.. Mutta taidan ottaa aiheekseni unennäön vaivannäön :)
*öitzböiz* temppuilija kirjoitti:
Ei sovi epävakaa sulle. Mulla vois olla jotain ajatuksia, mutta ei ole pätevyyttä sanoa niitä, joten annan olla.
Joku vois ehdottaa ylläpidolle uutta palstaa: "diagnosoi s24 käyttäjiä" ... :D"Joku vois ehdottaa ylläpidolle uutta palstaa: "diagnosoi s24 käyttäjiä" "
Ehdottomasti kannatetaan.
Onhan meitä täälläkin jo narsisteja, epävakaita, epäsosiaalisia kriminaaleja, mytomaaneja jne. Se menis jännäks =)M.B. kirjoitti:
Njaa.. enpä tiiä.. Mutta taidan ottaa aiheekseni unennäön vaivannäön :)
*öitzböiz*Nukkuminen on yliarvostettua :D
- M.B.
temppuilija kirjoitti:
Nukkuminen on yliarvostettua :D
Ihanaapas :)
lynett kirjoitti:
"Joku vois ehdottaa ylläpidolle uutta palstaa: "diagnosoi s24 käyttäjiä" "
Ehdottomasti kannatetaan.
Onhan meitä täälläkin jo narsisteja, epävakaita, epäsosiaalisia kriminaaleja, mytomaaneja jne. Se menis jännäks =)Jollain kirjoittelijalla on pakonomainen tarve leimata muita. Aika narsistinen toimintatapa ...
lynett kirjoitti:
"Joku vois ehdottaa ylläpidolle uutta palstaa: "diagnosoi s24 käyttäjiä" "
Ehdottomasti kannatetaan.
Onhan meitä täälläkin jo narsisteja, epävakaita, epäsosiaalisia kriminaaleja, mytomaaneja jne. Se menis jännäks =)Kaikki Suoli24:sen diagnoosini, laskettuna kaikki palstat, mihin olen kirjoitellut...kröhm:
- Narsisti
- Skitsofreenikko
- Maanis-depressiivinen
- Sekamuotoinen ph.
- Psykopaatti
- Epävakaa ph.
- Masentunut...
Olihan näitä varmaan vielä lisääkin, mutta en nyt muista. :)dizel kirjoitti:
Kaikki Suoli24:sen diagnoosini, laskettuna kaikki palstat, mihin olen kirjoitellut...kröhm:
- Narsisti
- Skitsofreenikko
- Maanis-depressiivinen
- Sekamuotoinen ph.
- Psykopaatti
- Epävakaa ph.
- Masentunut...
Olihan näitä varmaan vielä lisääkin, mutta en nyt muista. :)Ai niin se 'mytomaani'... :)
dizel kirjoitti:
Ai niin se 'mytomaani'... :)
Njoo .. miun s24 diaknoossit liikkuu linjalla narsissi-skitsofreenikko :D
M.B. kirjoitti:
Ihanaapas :)
siun innottamana otin parin tunnin nokkikset tossa aamulla vielä ... vaikka ehdin juomaan jo aamukaffetkin ...
- _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
lynett kirjoitti:
"Joku vois ehdottaa ylläpidolle uutta palstaa: "diagnosoi s24 käyttäjiä" "
Ehdottomasti kannatetaan.
Onhan meitä täälläkin jo narsisteja, epävakaita, epäsosiaalisia kriminaaleja, mytomaaneja jne. Se menis jännäks =)Joo! Se olis kivaa: diagnoosi parin rivin perusteella, jeee ;D
http://kotisivukone.fi/files/koukes.kotisivukone.com/mieli_2011_kaikista_verkoista_lpi_hannu_lauerma.pdf
http://www.sampo2002.oulu.fi/koululaiset/persoonallisuus.html
http://www.mavicevap.com/medi/fi/870.html
Hoono soomella.
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo96809&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero
http://www.markkuojanen.com/sivut/psykologia/psykopatia.php
http://acta.uta.fi/teos.php?id=11067
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo96233
http://peda.net/veraja/vep/tietoveraja/ongelmia_kasvussa_ja_kehityksessa/tavallisimmat_psyykkiset_hairiot/kaytoshairiot_
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Lasten_käytöshäiriöt
http://www.rikosseuraamus.fi/uploads/qclqnxmn.pdf
(sivulla 53 muistaakseni mielenkiintoinen tilasto pershäröistä..)http://www.news-medical.net/news/2008/10/01/41765.aspx
http://lukio.kauhajoki.fi/kaluverkko/Jutut/08Kevät/masennusjaauseinhuomaamatta.htm- M.B.
lynett kirjoitti:
http://www.news-medical.net/news/2008/10/01/41765.aspx
http://lukio.kauhajoki.fi/kaluverkko/Jutut/08Kevät/masennusjaauseinhuomaamatta.htm=) Sulla on lyne kunnon linkitysarseenali kerättynä!!
- xxxxx44
Minulla on epävakaa p.häiriö enkä pidä itseäni vaikeana tai narsistisena ihmisenä, vaikka viime aikoina olenkin pelännyt olevani jollain tavalla narsistinen, se on huoli on kuitenkin aika nopeasti lähtenyt. Ainoa että kun olen ollut suhteessa adhd epävakaa persoonanan kanssa niin siinä on ollut vaikeuksia. Nyt onneksi ymmärrän ettei se ole hyväks minullei. Muille ihmisille en ole ollut hankala.. Taustalla lapsuuden traumoja jollain tavalla narsistinen tai epävaa isä ja kovin herkkä olen. Ei ole kauhean mukava että leimataan tietyn sairauden omaavat ilkeiksi ja vaikeiksi ihmisiksi, kun epävakaakin kärsii itse olostaan eniten.
- A
Ei haittaa että olet epävakaa. Olet reipas. Kyllä sinä osaat. :)
- huh,huh
Medikalisointi näyttää olevan täälläkin kantavana teemana. Järki käteen nyt, katsokaas huviksenne, minkälaiset ihmiset lähtevät opiskelemaan psykologiaa ( Tai esim sosiaalialaa)?
Suurin osa sellaisia, jotka haluavat opiskelun kautta 'parantaa' itsensä.
Psykiatria ei ole tiedettä missään nimessä, vaan se on arvailua ja arvailuun perustuvien oireiden lääkitsemistä.
Psykoterapiakaan ei ole henkistä prostituutiota kummempaa, siiinä maksetaan toiselle siitä mikä pitäisi tulla kahden ihmisen välillä luonnostaan. vastavuoroinen keskustelu jonkun kaverin kanssa, on varmasti parempi, kuin avautua jollekkin maksusta.
Psyk.lääkkeet eivät ole mitään sen enempää, kuin laillisia huumeita. Kunnon känni voisi ajaa saman asian ( tietysti kohtuudella ja harvoin).
Erilaisuus on rikkaus, mutta laumaeläiminä me pelkäämme kaikkea erilaista ja olemme heti lähettämässä jonkun tavanomaisuudesta poikkeavan poppamiehen luo.Mistä sinun mielestäsi pitäisi puhua keskustelufoorumilla, joka käsittelee psykologiaa ja tässä tapauksessa persoonallisuushäiriöitä?
Sitä paitsi terapeutti on siellä sitä varten, että hän auttaisi ihmisiä ongelmissaan, toki joukkoon kirjavaan mahtuu myös näitä omissa ongelmissaan rypeviä tohtoreita, joiden suurin tarkoitus lienee yrittää leimata toinen hulluksi...
( olen törmännyt sellaiseen...Yritti saada minut myöntämään itselläni jos jonkunlaista ongelmaa. Riitti että vilkaisin ulos, niin ilmeestä näki, että hän oletti minun näkevän siellä jotain pikku-ukkoja. Kysyi vielä, että mitä näkyy...Ajattelin, että kiitos mulle riitti! Jälkikäteen nauratti, kun mietin, että mitenhän tuo olisi reagoinut, jos olisin kertonut vaaleanpunaisen norsun pyllistäneen ikkunaan päin...Vo harmitus, nyt en saa ikinä tietää... )
Mitä tulee lääkkeisiin, joskus sitä ei vain tule toimeen ilman...Toki niitä syötetään aivan liikaa ihmisille, jotka eivät niitä oikeasti edes tarvitse.
Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2042945Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391560Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus921412- 881322
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e401246Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1481176Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121148Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze119969Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89892Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.44773