Onko

Kummassa olkavaressa tuo arpi on ettei tule sekaannusta?

Jos olen se etsimäsi ihminen niin kaikki on mahdollista. Voin paljastaa haavoitetun sieluni sinulle jos koen luottavani sinuun...tuo vaatii hieman aikaa ja kärsivällisyyttä.

Ja vastaus tuohon kysymykseen on, että arvet ovat paljon syvemmät sielussa kuin ruumiissa...

Minä olen voittanut itsensä kivun, mutta sen hintana oli, että tiedän kaiken kivusta.

Eiköhän ne pahimmat arvet ole juurikin ne näkymättömät. Itse kannan arpia kehossani ja sielussani. Jälkimmäisiin ei tehoa laserhoidot. Ensin mainituille en välitä tehdä mitään- ne on osa minua nekin. On kuulemma korkea kipukynnys...

m vai n?

Ehkä pitää vaan kysyä

Ei niitä arpiaan itse tarvitse katsella, mut ne tuntuu ja kiristää ja rajoittaa vähän senkin jälkeen, kun niihin tunto on palannut.
Joskus ne kokee asusteeksi, roolihahmon puvuksi ja niiden takana voi rauhassa möllötellä ,jos haluaa.
Kyllä ne yksyhteen menee, toinen johtui toisesta ja toisinpäin. Jollain tapaa ne vaan kuuluu yhteen, ruumis ja sielu, ei toista ilman toista.
Rahastakaan en niitä haluaisi, en -isostakaan. Mut ne on, eikä erilleen pääse, ei väliksikään välttämättä ja ne on yhtäkuin minä.
Tarinansa on kaikilla ja jotain ne arvetkin kertovat ihmisestä.
Kaikki arvet ei ihmisistä päälle näy ja silti niitä jokaisessa on, tai sitten on kyllä harvinaisen tyhjä elämänkirja tai onnekas elämä ollut.
Jotkut pikku arvet kuuluvat elämään ja niiden kokonaan puuttuminen olisi isompi haitta, kuin se pipi sormenpäässä.

http://www.youtube.com/watch?v=VbAM4XQcJJA

Mulla sekä että, menin joskus viinahöyryissäni viiltelemään hänen nimensä kehooni.. Onneksi, jos niin nyt voi sanoa, se ei ole näkyvällä paikalla...
Mutta joo, ne pahimmat arvet on tuolla sisällä. Ehkä ne joskus paranee, mutta nyt taas on vähä sellane vaikeempi jakso menos...
Haluun uskoo, että aika parantaa..saa nähä...