yhteen miehen kanssa, jolla on lapsia. Minusta tulee siis äiti lapsille, joita en ole koskaan vielä nähnyt, joten se on yllätys lapsille, että minäkin asun siellä.
Mietimme miehen kanssa, miten olisi paras toimia, joten päätimme yllättää lapset. Kuvia olen heistä nähnyt.
Tiesivät kyllä, että isä seurustelee ja mies on minua heille kehunut, muitta heillä ei ole aavistusta, että tulen olemaan heille toinen vaativa kasvattaja ja noh... äitikin.
Itsellä ei ole lapsia, mutta en sano, etteikö joskus tule. Hajoittelen näillä miehen lapsilla, niin olen sitten parempi omilleni, eikä tarvi omilla harjoitella..!
Vähän jännittää tämä kasvatus vastuu, ja tietty exän suhtautuminen, sillä räjähdysvaara on luvassa. Hänelle onkova paikka, että lapsillaan on aivan untivukko äitipuoli, joka ei tiedä lapsista mitään muuta, kun että heitä pitää komentaa. Sen kyllä osaan.
Mietimme miehen kanssa, miten olisi paras toimia, joten päätimme yllättää lapset. Kuvia olen heistä nähnyt.
Tiesivät kyllä, että isä seurustelee ja mies on minua heille kehunut, muitta heillä ei ole aavistusta, että tulen olemaan heille toinen vaativa kasvattaja ja noh... äitikin.
Itsellä ei ole lapsia, mutta en sano, etteikö joskus tule. Hajoittelen näillä miehen lapsilla, niin olen sitten parempi omilleni, eikä tarvi omilla harjoitella..!
Vähän jännittää tämä kasvatus vastuu, ja tietty exän suhtautuminen, sillä räjähdysvaara on luvassa. Hänelle onkova paikka, että lapsillaan on aivan untivukko äitipuoli, joka ei tiedä lapsista mitään muuta, kun että heitä pitää komentaa. Sen kyllä osaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mahtoikohan tämä olla nyt totta? Eihän kukaan muuta yhteen noin, ettei lapset ole vielä edes tavanneet isän naisystävää. Miehesi lapsilla on äiti ja Sinä, jos tämä totta on, olet isän avopuoliso, et äiti. Kasvattaja ehkä, mutta aika näyttää.
Jos olette suunnitelleet "yllätyksen" olevan mieluinen, niin valmistautukaa nyt siihen, että toisin käy. Lapsethan voivat aivan järkyttyä siitä, että yht´äkkiä pitää asua ventoveiraan kanssa saman katon alla, vaikka kuinka pidetty olisitkin. Mieti nyt hiukan omallekin kohdallesi, jos olisit sellaiseen aikanaan joutunut.
Kirjoituksesi kyllä tuntuu hatusta vedetyltä, kun tuohon loppuunkin kirjoitit tuosta komentamisesta. Aivan undelo olet, jos ajattelet, että riittää, kun osaat lasten komentamisen. Ja lasten isä tekee kyllä elämänsä virheen tällä tavalla. Syyttäköön sitten itseään, kun näkee ratkaisujensa vaikutukset.
Onnea kuitenkin yritykselle.
Mulla on itsellä kaksi pikkusiskoa, ja meillä on ikäeroa 6 v ja 8 v..joten olen heitä joutunut pienempänä paimentamaan, että kyllä komentaminen käy luonnostaa, ja kyllä aikuinen tietää koska lapset tekevät pahojaan ja osaavat kyllä kieltää. Samoin osaavat opettaa asioita ja tottelemattomuudesta rangaista. Kullä sen osaa vaikkei omia lapsia olekkaan.
En sanoisi että mun toiminnoista olisi haittaa lapsille, uskon vakaasti, että he oppivat asioita uudella tavalla, heistä kasvaa hyviä ihmisiä.
Kunhan ensijärkytys muuttuu iloiseksi ja toivotuksi tapahtumaksi, ja lapset alkavat toivonmukaan rakastamaanminua. Kyllä saa mua äidiksi sanoa, se olisi toivottavaa. Toimin kuitenkin heidän kanssaan kuin äiti olisin. Kiellän, komennan, vaadin ja opetan.. ihan samat oikeudet mulla tulee olemaan. Ei ole muuta mahdollisuutta.
Kyllä luulen, että lapset tykkäävät, ainakin serkkuni lapset pitävät minusta. Lapst tykkääväät rajoista ja kun ei kotona niitä ole, niin uskon että kiittävät minua siitä, että välitän.
Sinä puhut vain kieltämisestä, komentamisesta ja opettamisesta. Mihin jäi rakkaus, luottamus, ymmärrys?
Rajat pitää lapsilla olla, mutta jos kuvittelet hyvän suhteen saavan lapsiin pelkällä kurinpidolla, voin kertoa että metsään menee.
Odotat ilmeisesti että lasten kasvattaminen on pelkkää kurinpitoa, jota se osittain on, mutta se on niin paljon muutakin.
Jos tämä ei ole provo, niin säälin kyllä lapsia. Isä joka kehtaa tehdä lapsilleen tuollaisen ylltäyksen, no, onneksi se isä on löytänyt samakaltaisen ihmisen rinnalleen. Sovitte varmana hyvin yhteen. Mutta edelleen, lapsi raukat.
Jo on luulot, ei mitään kunnioitusta lapsia kohtaan, jotka on jo muutenkin joutuneet kokemaan perheen hajoamisen.
Toivon tuon kirjoituksen perusteella, että pysyst mahdollisimman kaukana lapsista. Kasvattaja ja kuri ja rajat.
Lasten äidillä ja isällä on kaikki vastuu lapsista, sinulla ei mitään oikeuksia.
Onko teistä oikein jos lapset riehuu ja isä vaan komentaa ja toppuuttelee, vaikka toinen aikuienn on talossa. Hänekö pitää istua ja katsella vierestä, kun talo hajoo silmissä, ikkunat säpäleinä, huusholli kuin pyörremyrskyn kourissa??
Kun isä ei ole sitten kotona, ja uusi äiti ei saa komentaa lapsia, niin pitääkö vaan katsella hiljaa paikallaan ja oottaa kun isä tulee kotiin komentamaan???
Jos koti on myös minun, vaadin että saan myös puuttua siihen, miten minun kotiani käytetään. En salli sitä että asitiani tuhotaan, ja kotini rikotaan.
Vaikka en ole oikea äiti, niin uskon että jos lapset riehuu, on oikeus mullakin puuttua peliin. Sitten sopii olla tulematta meille, jos ei kuria saa käyttää.
Mistäs tiedät, että miehen lapset ovat riehuvia tuholaisia, jollet ole heitä tavannut?
Ja ihan oikeasti, miksi joka ikisellä palstalla roikkuu näitä provoilijoita?!
Eihän kukaan ole niin tyhmä, että muuttaa asumaan tuntemattoman kanssa? Nykyisinhän ei edes soluasunnot kelpaa opiskelijoille, niin miksi kukaan muuttaisi saman katon alle tuntemattomien lasten kanssa....varsinkaan, jos olettaa heidän tuhoavan koko kämpän.
Etkös sä jo männä viikolla muuttanu yhen kerran?
No se on kai ummistettava silmät tuholaisilta, ja otettava kattava kotivakuutus.
Jos joku valittaa sitten, etten ole osannut kasvattaa, niin sanottava että ei heitä tarvi.
Ei lapsia teille jos isä ei ole heidän kanssaan, eivät lapset tarvitse sinua vaan isäänsä he tulevat tapaamaan.
Kertooko tämä jotain isän välinpitämättömyydestä, silloin ei missään nimessa lapsia sinun haltuusi mieluimmin isovanhemmille.
Ei tarvitse leikkiä toisen lapsille mitään, mitä he eivät tarvitse. Isovanhemmaat varmasti ovat perempi vaihtoehto, myös siihen kasvattamiseen ja ovat urvalliset hoitajat.
Jaapa jaa, taas on lissu perustamassa mielikuvitusuusperhettä....voi rukkaa, kun sillä on perhe vain mielikuvituksessa....
Niin, Lissun mielestähän uusperheet ovat mielikuvitusperheitä. Niitä ei ole olemassakaan!