Jos katsoo mitä elektroniikkaa 20 vuotta sitten sai ja mihin hintaan ja mitä nykyään on kehitys ollut hurjaa. Tavara halventunut mutta laatu parantunut.
Voisi olettaa että asuntomarkkinoillakin näin olisi käynyt mutta ei. Rakennusinsinöörit taitavat olla aika tumpeloita kun eivät keksi tapoja rakentaa asuntoja halvemmalla ja paremmin. Muilla aloilla kehitys menee eteenpäin, rakennusalalla pysyy paikallaan tai menee jopa taaksepäin. Miten tämä voi mahdollista?!
Voisi olettaa että asuntomarkkinoillakin näin olisi käynyt mutta ei. Rakennusinsinöörit taitavat olla aika tumpeloita kun eivät keksi tapoja rakentaa asuntoja halvemmalla ja paremmin. Muilla aloilla kehitys menee eteenpäin, rakennusalalla pysyy paikallaan tai menee jopa taaksepäin. Miten tämä voi mahdollista?!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei se elektroniikan laatu suinkaan parempaa ole nykyään. Päinvastoin, nykyiset vehkeet rakennetaan kestämään pari vuotta, jonka jälkeen laukeavat ja taas saadaan lisää rojua kaupattua.
Eivätkä nykyiset talot ainakaan huonompia ole, kuin 60-luvun väliaikaisiksi tarkoitetut kerrostalot.
Älä nyt viitsi, vertaa vaikka nykyisiä televisioita 20 vuotta vanhoihin. Sama on kaikessa muussakin.
Perheasunnon koko ei ole 30 vuodessa muuttunut miksikään jos katsotaan kerrostalo-osaketta. Perusperheelle, isä, äiti, kaksi lasta, heille edelleenkin myydään noin sadan neliön asuntoa. Luulisi kun elintaso on noussut, tekniikka kehittynyt olisi asuntojen kokokin huomattavasti noussut.
> Älä nyt viitsi, vertaa vaikka nykyisiä televisioita 20 vuotta vanhoihin.
> Sama on kaikessa muussakin.
20 vuotta vanhaa televisiota ei nyt ole käsillä, mutta 35 vuotta vanha olisi mökillä käytössä. Hyvin toimii. Kuvaputki on kerran vaihdettu.
Sitten on tämä 7v vanha televisio kotona. Alkaa olla ongelmajätettä. Pikkuvikoja ei kannata korjauttaa, eikä uutta viitsi ostaa, kun tietää että samaa paskaa tulee taas paketissa... Siis esimerkiksi kuvittelin, että Sony olisi hyvä, mutta kun faija sellaisen osti, niin tiputti kahden tunnin kokemuksen jälkeen omalta listalta pois kokonaan.
Nykylaitteista näkee, että halvalla on tehty. Laatu on heikkoa, suunnittelu sutta ja toteutus sekundaa. Ainut hyvä puoli on halpa hinta...
Noo, kakkostelevisiona videotykki, johon olen suhteellisen tyytyväinen. Valitetatvasti vain BD-soitin ja vahvistin (samalta valmistajalta) eivät oikein pelaa aina yhteen, joten ihan jokainen levy ei toimi, mutta se kai on tämän uuden teknologian hinta... :)
> Perheasunnon koko ei ole 30 vuodessa muuttunut miksikään
> jos katsotaan kerrostalo-osaketta
Huppista kun meni metsään. 30 vuotta sitten asustelin vielä vahnempieni kanssa 60 neliön kaksiossa. Nykyään kaksio on sinkun asunto, perhekämpissä kolme huonetta on minimi (neljä, jos perheeseen hankitaan niitä lapsiakin)...
Asuntojen koko on todellakin kasvanut ja paljon. Samalla laatu on parantunut (noh, 20-30 -luvulla tehtiin peruslaadultaan parempaa, mutta muuten oli huonompaa).
Kyllä 30 vuotta sitten keskiluokan perheasunto oli pk-seudulla saman kokoinen kuin nykyäänkin eli neljä huonetta ja keittiö, neliöitä satakunta. Luulisi että 30 vuodessa neliöitä olisi huomattavasti enemmän, onhan tulotaso noussut huomattavasti millä tahansa mittarilla mitattuna. Ei ole, ei tarvitse kuin katsoa minkä kokoisia uudet osakkeet ovat, satakunta neliötä. Sauna on, eipä muuten varustelutaso ole parantunut.
> Perusperheelle, isä, äiti, kaksi lasta, heille edelleenkin myydään noin sadan neliön asuntoa.
Näyttää tietosikin jämähtäneen tukevasti 80-luvulle. Perusperhe on nykyään sinkku/dinkkutalous. Tai yh isä/äiti. Tai mamuperhe, joka tarvitsisi ISO asunnon, ei siis 100 m² riitäkään.
Näille kaikille yritetään silti yritetään myydä vanhan kaavan mukaista perheasuntoa. Näillä joka tuutista tyrkytettävillä isä äiti 2½ lasta (jotka on pantu alulle pimeässä, peiton alla ja lähetyssaarnaaja-asennossa) kultainen noutaja
-idyllikoti saduilla koristeltuna.
> Luulisi kun elintaso on noussut, tekniikka kehittynyt olisi asuntojen kokokin huomattavasti noussut.
Asumisväljyys on kasvanut huomattavasti. Aikanaan oli ihan tavallista, että kokonainen perhe (4-6 henkeä) tungeksi yhdessä hellahuoneessa. Nykyään lienee hieman harvinaisempaa....?
Asunnossa asuu nykyään niukasti yli 2 hlö keskimäärin. 1960 lukema oli 3,34 henkeä/asunto ja 1980 2,64 hlö/asunto. Että jotta aika tavalla näyttää asumisväljyys kasvaneen. Kai nyt sentään olet huomannut, ettei jossain 50-luvun kämpissä ne asunnot isoja ole? Yksiö 25 m², kaksio 45 m² ja sitä rataa...
Kotitalouksien kokokin on huomattavasti muuttunut. Nyt perheet ovat enää pieni vähemmistö ja sinkkutaloudet ja lapsettomat pariskunnat ovat ylivoimainen enemmistö. Pelkästään sinkkutalouksia on lähes tuplaten enemmän kuin perheitä. Muistaakseni perheiden osuus kotitalouksista on enää vaivaiset 20% pk-seudulla. Tästäkin syystä osakkeiden koko ei ole noussut, koska perheet on nyt jäänyt vähemmistöön.
Surkuhupaisaa todellakin. Samat asunnot maksavat nyt moninkertaisesti kuin silloin kun olivat uusia!
viihde-elektroniikan ja talonrakennuksen hintojen kehitystä on vähän huono vertailla keskenään. Elektroniikan hinta on tullut alaspäin pitkälti kansainvälisen kilpailun ja edullisten valmistusmaiden ansiosta. Massatuotanto polkee myös elektroniikan hintoja. Huipputekniikka on tullut useimpien ulottuville juuri edellämainituista syistä. Talot rakennetaan täällä kun niitä ei ole fiksua tuoda osina vaikka intiasta.. talon hinnassa on suuri osa työtä, hinta ei kokonaisuudessaan tule materiaaleista. Suomessa on suomen hinnat ja suomalainen työ maksaa. Lisäksi talon suunnittelu ja tontit maksaa. 70-luvulla kokeiltiin talonrakennusta myös muovista mutta öljykriisi katkaisi nämä kokeilut. Muovitalot ei olleet kauhean kivannäköisiäkään. Nykyään taloja saa paketteina mikä on kehitystä mutta mihin suuntaan, siitä on monet eri mieltä.
Asuntorakentamisessa ei tehdä teknisiä innovaatioita, ei ole mahdollista rakentaa nopeammin ja halvemmalla? Kaikki muut alat kehittyvät, rakennusalalla ei koska jo nyt tekniikka on täydellistä?
Kyllä rakennusalakin kehittyy ja rakentaminen tehostuu, mutta kehitys on hitaampaa kuin elektroniikkateollisuudessa ja työvoimakustannusten nousu syö saavutetut edut.
Elektroniikkateollisuudessa on suurten volyymien takia mahdollisuus suuriin tutkimusinvestointeihin ja sitä kautta nopeampaan kehitykseen. Lisäksi työvomakustannusten nousu ei iske niin voimakkaasti.
Economics of scale, you see.
Tuo nyt ei oikein kuulosta uskottavalta että työvoimakustannukset syövät kaikki saavutetut edut. Ei muilla aloilla näin ole, maksetaanko ulkomaalaisille raksareiskoille niin hyviä palkkoja että tuottavuuden nousu ei missään näy?
Maailma on ihmeellinen paikka (ja voinhan olla väärässäkin).
Fakta kuitenkin on, että rakennustekniikat ovat kehittyneet ja rakentaminen on tehostunut. Vertaa vaikkapa 50-luvun rakennustekniikoita nykyaikaisiin. Erityisen suuria erot ovat vaikkapa putkimiehin tai sähkömiehen tehokkuudessa.
Faktaa on myös, että rakennuskustannukset ovat nousseet ainakin Suomessa. Jokin on syönyt kasvaneesta tehokkuudesta saadut säästöt.
Oma veikkaukseni on, että suurin syy on työvoimakustannukset. Sinä voit ehdottaa jotakin muuta syytä.
Kyllä rakennustekniikkakin kehittyy,nopeutuu ja halpeneekin mutta palkatkin(rakennusmiesten,arkkitehtien yms) nousevat. Myös tonttien hinnat nousevat kasvukeskuksissa. Kukaan ei ole väittänyt että talotekniikka ja rakentaminean olisi nyt täydellistä, sen kehitystä on vaikea verrata elektroniikkaan. Sama kun vertaisi autoa ja tietokonetta. Autot kulkivat sata vuotta perusperiaatteiltaan samanlaisila moottoreilla, tehot ja hyötysuhde ovat tietenkin parantuneet huimasti kuten luotettavuuskin. mutta jos verrataan auton kehitystä tietokoneeseen niin kumpi on kehittynyt nopeammin. Talonrakennus ja elektroniikka ei kehity samassa suhteessa myös siksi koska taloja ei korvata uusilla samassa syklissä kun elektroniikkaa.
Eikö ole mahdollista kehittää sellaista rakennustekniikkaa että työvoimaa tarvitaan mahdollisimman vähän? Meinaan jos raksamiesten liksat on niin hirmuiset että ne vievät kaiken tuottavuuden tuomat edut.
On se täysin mahdollista ja tällaista kehitystä on tapahtunutkin. Ilmaiseksi se ei kuitenkaan tapahdu, vaan tarvitaan investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Suomalaisen rakennusteollisuuden volyymit ovat kuitenkin niin vaatimattomia, ettei siellä ole mahdollista investoida yhtä paljon tutkimukseen kuin globaalissa elektroniikkateollisuudessa.
Rautalangasta vääntäen: Miljoonainvestoinnit tutkimukseen eivät vaikuta merkittävästi tuotteen hintaan, jos tuotetta myydään satoja miljoonia kappaleita. Tutkimusinvestointeja on vaikeampaa saada kannattamaan, jos tuotteita tehdään vain kymmeniä tuhansia. Tästä seuraa, että tekninen kehitys on nopeampaa niillä teollisuudenaloilla, jotka toimivat globaalisti, kuten elektroniikkateollisuus.
Rakentaminen on raaka-aine ja työvoittoista puuhaa.
Taloja ei voi valitettavasti lähettää sähköpostin liitetiedostoina.
Mitäpä luulet, miten raaka-aineiden ja työn hinta on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana?
40 vuotta sitten keskihintainen perheauto makso noin 12.000mk, nyt sellainen maksaa 25.000€, siinä järkevämpi vertailukohta. Toki olen samaa mieltä että rakentamisen laatu ja tehokkuus ei silti tuotteen osalta vastaa samaa kehitystä kuin autopuolella. Mutta autoissakin suurin kehitys on "aineettomalla" puolella, eli autoihin on tullut älyä.
Saanko arvata, asut vuokralla :D
Jos talot voitaisiinkin tehdä liukuhihnalta ja pistää paikkaan missä tila ei maksa mitään, niin kyllähän asuminen olis halpaa.
Maata ei ole loputtomiin, työn hinta nousee hintatason nousun myötä. Ja kun tekniikka kehittyy, nostetaan samalla myös elintasoa asumisessa ja raha valuu tähän kehitykseen. Milläs luulet että maksetaan talotekniikan patentit ja kehitystyö? Kuluttajan lompakosta.
Insinöörit kyllä osaa kehittää taloja jotka maksaisivat vaikkapa tuhat euroa nykyrahassa. Insinööri ei ole syypää siihen että asuminen ja asuntojen rakentamienen maksaa. Bryggari tekee rahaa; suunnittelu tontti rakentaminen ja päälle oikein paksu kate = lopullinen hinta.
Kehitys menee eteenpäin, markkinatalous pitää siitä huolen. Ja kännykät ovat siksi halpoja(peruskännykkä 20€) että niitä tarvitse enää kehittää ja valmistus on saatanan halpaa. Hetkinen, Iphone maksaa Suomessa 800€ ja tehdään myös Aasiassa? Ai niin, joku haluaa miljardeja voittoa. Iphonen valmistus taitaa maksaa oikeasti sen 10-20€/kpl.
Siihen päälle kytkytsopparit ja kaikki se paska mitä yritetään kyytiin pistää. Pakkohan se on telemarkkinoijien palkat ja älyttömien tv-kampanjoiden kustannukset maksaa..
Lyhyesti: tuotteiden valmistuskustannus ei ole verrannollinen tuotteen myyntihintaan. Myyntihinta on verrannollinen kysyntään. Kysyntä ei ole verrannollinen valmistushintaan. Kate on verrannollinen myyntihintaan paljon enemmän kuin valmistuskustannuksiin - avot.