Toivon, että joku muukin löytää jotain muistamisen arvoista. Minun on ehdottomasti eräs aamu, kun makaan sängyllä. Hän istuu siinä laidalla ja katsoo minua. Siinä katseessa oli jotain aitoa. Ihminen, jota en ollut nähnyt koskaan aiemmin. En silti tiedä, mitä se katse merkitsi. Siinä oli ehkä pettymystä, ehkä pelkoa. Saattoi olla ripaus epävarmuutta. Se on elävin muistoni hänestä.
Mietin tässä tänään, että joku päivä joku välittää hänestä niinkuin minä silloin. Toivon, että vastaavassa tilanteessa, hänen katseessaan on iloa, toivoa. Löytämisen riemua. Kaikkea hyvää toivon, täydestä sydämestä.
Mietin tässä tänään, että joku päivä joku välittää hänestä niinkuin minä silloin. Toivon, että vastaavassa tilanteessa, hänen katseessaan on iloa, toivoa. Löytämisen riemua. Kaikkea hyvää toivon, täydestä sydämestä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
elävänä mielessäni... kun tavoitan hänen katsettaan, hän näkee kiinteän tuijotukseni... hänen aistillisen kaunis suunsa värähtää ja hän siirtää katseensa pois... heilauttaa niin naisellisesti hiuksiaan äkillisellä pään liikkeellä...
kun ohimennen kosketan hänen paljasta käsivarttaan "vahingossa", tunnen hänen lämpönsä hetken kämmeneni alla...
kun hymyilen hänelle, hänen sädehtivät silmänsä tummuvat... kun nyt ajattelen häntä, luulen että olen syvästi ihastunut...
Silmät tietysti.
Nauravat, veitikkamaiset, kujeilevat, osaa ottavat.
Inhimillisen lämpimät.
Vaikka et varmaankaan minulle osoittanutkaan viestiäsi, otan sen muilta kysymättä itsekkäästi itselleni...;)
Sellaisia muistoja on useampia parin vuoden takaa. Se kun hän autossa laittoi kätensä omani päälle, se kun hän kysyi joko saa pusun. Kun istuttiin ensimmäisen kerran samassa pöydässä, meinasi mennä kalat väärään kurkkuun siitä jännityksestä. Ja sitten on ne muistot hänen olemuksestaan, kun kerroin ettei jutusta tule mitään. Ja se johtui silloin pelkästä pelosta ja epävarmuudesta, ja kadun että satutin häntä. Silti ajattelen häntä edelleen tavalla, jolla en saisi. Ajatuksiini eksyy haaveita, että saisin kertoa hänelle mitä edelleen tunnen ja että tunnen jopa vahvemmin. Ja se on perseestä, koska tiedän hänen löytäneen kivan naisen.
............: kuka on Hän? minäkö...
Se että hän on löytänyt kivan naisen, on p:stä. Hän on mukava nuorimies, joka toivoo elämältä perhettä ja ottaa asiat rennosti. Toisin kuin minä ainainen stressaaja. Otin ravintolassa saman annoksen kuin hän, ensimmäisillä "treffeillä". Ajatus ei kulkenut, jännitti ja olo oli kuin leijuisi ilmassa. En kyennyt keskittymään ruoan valintaan.
Sellaisia pieniä juttuja muistaa ja joitakin keskusteluja. Senkin muistan, miten hän kehui muita naisia ja kyseli mitä mieltä olen muiden naisten katselusta. Mitähän sekin miehestä kertoo? Silti ajattelen häntä vieläkin ja tiedän tai luulen tietäväni, että siinä olisi voitu jo kirkko varata. Ei sellaista kemiaa voi olla huomaamatta.
Se siitä.
Kun hän itki ja minä lohdutin.
Silmät, katse, se salaa toista vilkuilu, ja kun satuin katsomaan samaan aikaan niin se hämmennys katseessa. Hymy, nauru, jotenkin niin aito. Oikeasti iloinen seurastani. Tuli hyvä olo. Ja se kosketus, kädestä kiinni pitäminen, kysymys "voisitko tulla lähemmäs", tuli niin lämmin olo sydämeen kun nojasin häneen ja hän silitti hiuksiani. Huulet ja se suudelma jota kumpikin odotti niin kauan ja vihdoin kun se tapahtui... Ei sitä pysty unohtamaan. Välillä toivon että pystyisin, saisin järkeä tähän elämään koska häntä en koskaan tule omaksi saamaan.
juoksenteli, pikkuinen.
Jos olisit mies, 4 tähden mies...olen kokenut aivan saman, saman voisin hänestä kirjoittaa..
Kuulostaa että hän oli / on se oikea sinulle.
Miksi et voi koskaan saada häntä omaksesi? Onko hän mennyt naimisiin vai mikä on syynä?
..kun purit huuleni verille ;)
Ole hyvä, sait hepatiitti C:n samalla. Maksasi jo vaurioituu hyvää vauhtia!
Istuin kerran ja katsoin kun hän "nukkui", annoin hänen levätä koska se oli sillä hetkellä oikein, muistan kun lähdin pois, näin takapeilistä jotain jota en unohda koskaan..erottiin ja tavattiin niin ilman sanoja, vain se katse kertoi kaiken jonka takapeilistä näin..
Olin niin onnellinen, painoin jokaien hetken mieleeni..
ääni, hymy, hänen kertomuksensa, joita voisin kuunnella vaikka päiväkausia. Kosketuksensa säilyy myös vahvana muistissa, niinkuin myös asiat, joita ollaan puhuttu.
Mutta tärkeimpänä hänen ihanat silmänsä. Ne sulattivat sydämeni vuosia sitten, rakastuin.
Viimeinen henkäys.
Ei hyvää ilman pahaa...niin se menee...kuten sekin mitä taakseen jättää sen edestään löytää....oma polkuni on täysin autio eteenpäin..
Elvin muisto.. noh silloin kun suudeltiin, se se oli aika eläväisen tuntuista suutelointia kevät yössä