Kuvaus: Huuvarin kylässä Askolassa olevan maatalous- ja/tai apteekkiesineistön luettelointi.
Pätevyys: Tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja museoalan opintoja ja aikaisempaa luettelointikokemusta. Valittu henkilö työskentelee itsenäisesti kokoelman omistajan ja Porvoon museon valvonnassa.
Jos luetteloi vanhoja tavaroita, niin miten siihen tarvitaan korkeampi akateeminen sivistys.
Kyllä on akateemisten tutkintojen arvostus laskenut ja rajusti.
Kohta varmaan yrityksiin kahvinkeittäjä/postinlajittelija pitää olla ekonomi vähintään.
Pätevyys: Tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja museoalan opintoja ja aikaisempaa luettelointikokemusta. Valittu henkilö työskentelee itsenäisesti kokoelman omistajan ja Porvoon museon valvonnassa.
Jos luetteloi vanhoja tavaroita, niin miten siihen tarvitaan korkeampi akateeminen sivistys.
Kyllä on akateemisten tutkintojen arvostus laskenut ja rajusti.
Kohta varmaan yrityksiin kahvinkeittäjä/postinlajittelija pitää olla ekonomi vähintään.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eikös tuo soveltuva korkeakoulututkinto pidä sisällään myös amk-tutkinnot? Näin ollen siihen ei siis vaadita "korkeampaa akateemista sivistystä"...Mutta ymmärrän pointtisi ja olen täysin samaa mieltä. Korkeakoulututkinnot ovat kokeneet todellakin inflaation!
Kyllä se tehtävä oikeastikin voi korkeakoulututkinnon osaamista vaatia. Luulisin, että museoalalle sopiva korkeakoulututkinto voisi olla FM pääaineena vaikkapa kulttuurihistoria tai folkloristiikka (riippuen museosta) ja ehdottoman tärkeänä sivuaineena museologia.
Saattaapi siinä työn teossa olla esim. kulttuurihistorian tuntemuksesta hyötyä. Voi myös olla, että tuossa on olemassa jokin tietty museoissa käytössö oleva luettelointisysteemi, siis hieman samantapainen kuin vaikkapa kirjastoissa kirjojen luokittelusysteemi.
Itse olen törmännyt yliopistokirjastossa siihen ongelmaan, että kirjoja on laitettu vääriin luokkiin. Esim. englannin kirjallisuus (luokka 820) sisältää alaluokkia eri vuosikausille kirjallisuushistorian mukaan. En nyt muista mitään tiettyä tapausta, mutta esimerkkinä vaikka seuraavanlainen: kirjaj joka kirjallisuushistorian puitteissa kuuluisi esim. 1900-luvun runouteen onkin luokiteltu 1900-luvun proosan sekaan.
Eli kun kirjastoon otetaan harjoittelijoiksi ihmisiä, joilla ei ole syvällistä tuntemusta aiheesta, saattaa tuollaisia virheluokituksia tulla.
ERITTÄIN usein törmää sellaiseen, että tieteenaloja sekoitetaan toisiinsa ja esim. kirjallisuustieteeseen kuuluva kirja onkin luokiteltu kielitieteeseen.
Työkkärin sivuilta löytyi tämmöinen:
"Etsimme vakuutusalan asiakkaallemme äitiyslomasijaisuuteen Call Centeriin / tarjouskeskukseen työntekijää. Tehtävän kesto aluksi helmikuulle 2005 saakka, mahdollisuus jatkoon on olemassa.
Tehtäviisi kuuluvat Call Center -osastolle tuleviin puheluihin vastaaminen, asiakaspalvelu sekä monipuoliset muut toimistotehtävät. Hoidat myös tarjouskeskukseen tulevien tarjouspyyntöjen vastaanottamisen ja tarjousten laatimiseen liittyvät tehtävät. Työ vaatii tarkkuutta ja kykyä omaksua uusia asioita nopeasti. Toivomme sinulla olevan aikaisempaa kokemusta vastaavantyyppisistä tehtävistä, mielellään vakuutusalan tehtävistä. Asiakaspalvelutaitojen lisäksi edellytämme hyvää puhelinääntä.
Tässä tehtävässä edellytämme sujuvaa ruotsinkielen taitoa suomenkielen lisäksi ja englanninkielen taito on myös etusi. Sopiva koulutustausta tehtävään on tradenomi / KTM."
Siis tuollanen tietojen tallennus ja puhelimeen vastaaminen on merkonomin hommaa!
Samoin vaasaan haetaan suomalaiseen kirjakauppaan osa-aikaista myyjää, jonka vaatimuksena olisi merkonomi/tradenomi. Ei ihan tradenomin hommaa tuokaan...
Tradenomi=Merkonomi! Eikö jo mene kaaliin?!
Oot sä vittu tyhmä.
AMK=Korkeakoulu.
AMK:t on entisiä opistoja -> tradenomi=merkonomi.
Luulis tuon hienoista nimikkeistä huolimatta tajuavan, että ennen (kun tradenomeja ei ollut) koulutettiin suuri osa ikäluokasta merkonomeiksi, jotka sitten sijoittuivat monenlaisiin tehtäviin.
Sitten merkonomeille annettiin arvonalennus, ja heistä tehtiin ammattikoulutasoisia. 'Opistoissa' alettiinkin kouluttamaan tradenomeja, joita putkahtelee samoista laitoksista jopa enemmän kuin merkonomeja aikoinaan. Eli eiköhän kaikista palopuheista ja kauniista kirjoituksista huolimatta nämä ennen merkonomeille suunnatut työpaikat paperinpyörityksineen ja kahvinkeittoineen olekin tarkoitettu täytettäväksi tradenomeilla. Sieltähän se massa tulee !
Tämä on siis sellainen SDP:n kosto Suomen kansalle. Näin käy kun päästetään sairaanhoitajat hoitamaan maan asioita. Alemmuuskompleksiset opistokoulutetut duunarit petaavat lapsilleen, joiden lahjat eivät riitä yliopistoon, 'korkeakoulututkinnon', jotta on millä leuhkia sukulaisten parissa.
Vanha järjestelmä takaisin ! Oli se niin helppoa jos opiskeli putkimieheksi ja naapuri insinööriksi, niin sitä oltiin sitten putkimies ja insinööri, ja yhdessä haukuttiin toisen naapurin DI-heppua. Ompelija oli ompelija, ja siivooja siivooja. Kukin tiesi paikkansa ja ammattinsa. Nykyään sekoitetaan ihmisten ajatuksia kaikenmaailman puolivillaisilla tutkintonimikkeillä.
Hakkaraisen tulkinta on tämä : jos entinen opisto on nykyään AMK (= korkeakoulu), niin pitäköön piruvie nimikkeensä, olihan se jo vanha ja haisikin pahalle.
Onneksi yliopisto on edelleen yliopisto. Pitäkää kuitenkin SDP:n telaketjujyräävät sairaanhoituriakat erossa siitä, ennenkuin loputkin perinteistä ja arvostuksesta on menetetty.
Opistojen muuttamista korkeakouluiksi on kokeiltu muissakin maissa, mutta lopputulos on ollut lähes poikkeuksetta huono. Aluksi AMK tutkinnot ovat hakeneet pitkään paikkaansa työmarkkinoilla, mutta lopulta ne on käytännössä rinnastettu ammatillisiin tutkintoihin. Tämä ei tietenkään päde kaikilla aloilla, kuten esim. sairaanhoitajilla, mutta tradedomien ja merkonomien suhteen valitettavasti kyllä. Enpä usko, että Suomikaan on poikkeus.
Täällä, jotkut, yliopistolaiset taas hakkuvat AMK-tutkintoa pönkittääkseen omaa itsetuntoaan. Ei ole mikään ihme jos tuolla asenteella ei pääse johtotehtäviin. Suosittelisin opettelemaan hieman nöyryyttä ennen työelämää. Yliopisto opiskelijoiden suurin puutehan yleisesti on "sosiaalisten" taitojen puuttuminen, muita puutteita mainitsematta. "Minä olen parempi kun muut" asenteella ei kaupallisella alalla pärjää, vaikka itseluottamusta tietysti tarvitaan. Jokaisen on työelämässä itse kannuksensa ansaittava.
kiinnitin kerran huomiota kun helsinkiin haettiin tiskaaja. Vaadittiin koulutusta sekä englannin, ruotsin sujuvaa hallintaa. Sekä työkokemusta vähintään 2 vuotta! Ei tosin vaadittu yliopistokoulutusta (ei ainakaan ilmoitettu). Eikä paikka ollut Kämp!