KONKREETTISIA TUNTEMUKSIA

Heti kun oli paikat tikattu niin käveln osastolle omaan huoneeseen. Vessassakin pystyin käymään mutta pitihän sitä nyt vähän varoa. Ei nyt mitään ihan kauheita kipuja ollut...buranalla mentiin. Kyllä sitä nyt suurin piirtein normaalisti pystyi kotii mentyäkin toimimaan...seksiä nyt tietty ei voinut harrastaa

Ylös ja pesulle potkittiin jo synnytysosastolla. Minulla oli pieni eppari, joka hankaloitti istumista ja istumaan menoa n. 5vrk. Alussa tarvitsin enemmän kipulääkkeitä myös levossa. WC asioista en muista muuten kuin, että ensimmäisinä päivinä virtsaaminen kirveli ja piti olla suihku kaverina.

Kotiuduttua alakerta oli jonku viikon ajan sen tuntunen, että tää tipahtaa kyllä kyytistä, kun paikat oli venyneet. Pikkuhiljaa lihaskunto kuitenkin palautui ja se omituinen painon tunne katosi n. parissa viikossa.

Minulla eppari tulehtui, joten toipuminen pitkittyi. Normaali olotila oli kuitenkin jälkitarkastukseen mennessä. Eppari kiristeli seksin aikana n. 5kk ajan.

1. synnytys: kävelin suoraan osastolle synnytyksen jälkeen, istuminen oli hankalaa ekat 1-2 viikkoa (väliliha leikattii), jälkisupistuksia oli muutamana päivänä synnytyksen jälkeen ja ne oli samanlaisia tai vähän kipeämpiä ku kuukautiskivut, mut niihin söin särkylääkettä. Kävelin aika normaalisti, ainoastaan siis istuminen oli hankalaa ja mulle tuli peräpukamat :-(. Mulle tuli vähän virtsankarkailua ekat pari kuukautta ja ekana päivänä en pystynyt pidättelemään kakkaa tai pieruja, mikä oli todella noloa vuodeosastolla! Lisäksi verenvuoto oli aika hurjaa ekoina päivinä!

2. synnytys: Kävelin taas heti synnytyksen jälkeen, istuinkin jo saman päivän iltana normaalisti ja seuraavana päivänä kannoin jo 1,5-vuotiasta esikoista :-). Vähän oli jälkisupistuksia, mutta en tainnut ottaa edes särkylääkettä. Mutta taas tuli peräpukamat :-(. Verenvuoto synnytyksen jälkeen oli paljon vähäisempää kun ekassa. Tokalla kertaa parannuin tosi nopeasti vaikka kotona oli vielä se 1,5-vuotias esikoinen hoidettavana. Tai sitten parannuin juuri siksi koska en vain maannut ekaa kuukautta kuten ekalla kerralla :-)

noin 15min siitä kun ponnistin vauvan ulös nousin suihkuun. suihkussa seisoin kokoajan ja sitten kävelin osastoille.

ei jälkikäteen mitään... ja kaikki kivut loppuivat kun lapsi oli ulkona. (luomusynnytys) eli en ottanut MITÄÄN kipulääkettä synnytyksessä tai sen jälkeen. Lapsi oli kyl aika pieni kun 2990g py:33 ja 49cm

ekassa nousin heti kun sain luvan, minut nukutettiin synnytyksen jälkeen kun jouduin istukan käsin irroitukseen.

Minkä laisia tuntemuksia heti synnytyksen jälkeen?
- No ekana tunsin vain valtavan päänsäryn ja jytkeen päässä. Kipu oli vain päässä, alhaalla en tuntenut mitään. Tikkauksen aikana melkein nukuin siinä, olin niin poikki. Seuraavana päivänä pystyin jo liikkumaan, mutta varoen. Heti kun sängystä nousi, levähti lattialle varmaan litra verta.. Mutta sitä kestä vain yhen päivän. Istuminen vaikeaa vajaat kaksi viikkoa.

Miten nopeasti pystyitte jo nousemaan ylös ja kävelemään esim käymää vessassa?
- en noussut ylös vastakun tyyliin puolen tunnin päästä, ja pyörryin. Heräsin sängyltä. Kävelin seuraavan kerran vasta yöllä (synnytys iltapäivällä)

Entäs kotona?
- Kotona pystyin TÄYSIN normaalisti toimimaan noin kahen viikon päästä, eli kun istuminen ei ollut enää vaikeaa.

Synnytyksen jälkeen en kropassa muista tunteneeni mitään kipua tai muuta, tikkien laittoa varten laitettu puudutus sattui ja alapää piti puuduttaa suihkeella ennen kuin pystyi laittaa varsinaiset puudutuspiikit. Vauva oli rinnalla ja vieressä aluksi varmaan tunnin verran ja sitten menin itse suihkuun. Suihkun jälkeen juotiin isän kanssa kahvit ja siinä jo pystyi ihan istumaan (ehkä puudutus vielä vaikutti). Sitten kävelin osastolle ja jonkin ajan päästä kävin pissalla, yhtään ei tuntunut pissahätää, mutta pissaa tuli isot määrät. Pyyhkiä ei voinut kuin painelemalla ensimmäisinä päivinä kun alapää oli turvoksissa.

Kotona pystyi periaatteessa toimimaan heti ihan normaalisti, istumista piti vähän varoa ja otin vielä alapään kipuun parina päivänä särkylääkettä.

Mulla oli kiirreellinen sektio. Seuraavana aamuna kävelinhoitajan avustuksella suihkuun (pystyhaava) jossa sitten otinsuihkun ja kävin vessassa yksin. Hoitaja auttoi takas sänkyyn. Iltäpäivällä kävelin itse joka paikkaan kumarassa. Haava olikipeä mutta siihen auttoi lääkkeet. Pystyin nukkumaan ainoastaan selälläni enkä kantanut raskaita tai esim imuroinut noin viikon ajan. Puolentoista viikon jälkeen menin ekalle fillarilenkille ja toimin täysin normaalisti. Kannattaa vaan olla pystyssä vaikkei tekismieli niin paranee nopeammin.