Vanhemmalla rouvalla ei ole lapsia, eikä puolisoa. Myös sisaret ovat kuolleet. Hän tekee testamentin sisarustensa lapsille, mutta mainitsee heistä vain osan testamentissaan.
Onko niillä sisarusten lapsilla, joita ei testamentissa mainita laki-osuutta perintöön? He ovat kuitenkin kutsuttuina perinnönjakoon.
Yksi sisaruksen lapsista on kuollut, siirtyykö laki-osuus hänen lapselleen?
Onko niillä sisarusten lapsilla, joita ei testamentissa mainita laki-osuutta perintöön? He ovat kuitenkin kutsuttuina perinnönjakoon.
Yksi sisaruksen lapsista on kuollut, siirtyykö laki-osuus hänen lapselleen?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Perinnön saavat testamentissa mainitut henkilöt. Sisaruksilla tai heidän lapsillaan ei ole mitään laki-osuutta. Lakiosa koskee vain suoraan alenevassa polvessa olevia perillisiä - lapsia, lapsenlapsia etc.
//Yksi sisaruksen lapsista on kuollut, siirtyykö laki-osuus hänen lapselleen? //
Kyllä testamentissa mainitun perintöosa (ei siis lakiosa) siirtyy sijaantuleville lapsille.
Näissä sisarusten ym. lasten saamissa testamenteissa pitää usein tulkita, että onko testaattori nimeämisellä todella tarkoittanut jättää perintönsä vain laadittaessa olleille lapsille, vai myös myöhemmin syntyville. Jos testamenttia laadittaessa elossa olleita on jätetty mainitsematta, niin tarkoitus on selvä tulkitsematta.
Miksi kutsun jakotilaisuuteen on saaneet myös ne sisarenlapset, joita ei taestamentissa mainita?
Koska he ovat pesänosakkaita (he perisivät vainajan, jos testamenttia ei olisi). Heillä on mahdollisuus moittia testamenttia.
Jos pesän osakkaista kaikki paitsi yksi on jaosta eri mieltä , voiko muut kuusi kappaletta tehdä jaon kulematta tätä seitsemättä ?? Ja jos tämä seitsemäs vielä
haluaa riitauttaa asian ja syyttää muita varkaiksi jotka olisi hänen mielestään vieneet rahaa pesästä vainajan vielä eläessä, onko häntä kuultava koska jokainen tietää syytökset perusteettomiksi. Onko muuta mahdollisuutta kuin käräjäoikeus ?
Kuuleminenkaan ei riitä, koska laillinen sovintojako edellyttää kaikkien osakkaiden hyväksymisen asianmukaisella allekirjoituksella tai yksilöidyllä valtakirjalla.
Ellei sovintojakoa saada aikaan, niin jakoa haluavat voivat hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjä/-jakajan määräämistä. Oikeus ei siis käsittele jakoanne tässä vaiheessa ja muut syyttelyt/kunnianloukkaukset eivät kuulu jakoprosessiin.