Olen yh-äiti. 7 v lapseni saa nykyään iltaisin kauheita itkukohtauksia. Alkoivat kesällä. Tiedän, että se on tekoitkua. Ei haluaisi mennä nukkumaan. Isällään lapsi kertoo valvoneensa mm. 12 asti yöllä, joten voi johtua siitä. Haluaa JATKUVASTI huomiota (tekoitkua jos en vaikka ehdi leikkiä). Tulee öisin itkien luokseni, kuinka päätä särkee. Varmaan, kun on itkenyt niin paljon. Suuttuu kun en anna päänsärkylääkettä. Ei lapsi voi koko ajan syödä päänsärkylääkkeitä! Ja alkaa itkemään tai murjottamaan heti jos ei saa mitä haluaa. Kaupassakin hävettää kun 7v lapsi itkee kun ei saa karkkia. Tai jos radiosta tulee sopimaton biisi ja vaihdan kanavaa, enkä anna lapseni kuunnella sitä. Siitäkin alkaa murjotus ja itku.
Sitten taas lapseni ei osaa kunnolla puhua, jos hänellä oikeasti on joku vialla. Aamuisin ei nousta sängystä ylös ennen kuin käyn käskemässä ylös. Eikä hän osaa uida eikä polkea pyörällä.
Nyt kun aloitti koulun, saanut myös siellä itkukohtauksia, lapsellani on ikävä minua.
Ennen niin reipas pikku tyttöni on muuttunut itkeväksi, murjottavaksi ja valittavaksi. Ja vastaus melkein kaikkeen on "ei kiinnosta". Kysyin lapseni isältä onko siellä käynyt jotain, niin vastasi että ei. Ja kysyin lapseltanikin, niin vastaus oli ei. Mies tosin kielsi myös sen, että lapseni olisi valvonut 12 asti yöllä.
Pelottaa, että lastani aletaan kiusata, koska hän itkee, ei osaa polkea pyörällä, eikä uida jnejne. Opettaja kuitenkin sanoi, ettei koulussa ole käynyt mitään, että on kavereita ja kaikkea.
Onko muilla samankaltaisia ongelmia? Miten pitäisi alkaa selvittämään näitä ongelmia, koska eihän tuo ole normaalia 7v käytöstä?
Sitten taas lapseni ei osaa kunnolla puhua, jos hänellä oikeasti on joku vialla. Aamuisin ei nousta sängystä ylös ennen kuin käyn käskemässä ylös. Eikä hän osaa uida eikä polkea pyörällä.
Nyt kun aloitti koulun, saanut myös siellä itkukohtauksia, lapsellani on ikävä minua.
Ennen niin reipas pikku tyttöni on muuttunut itkeväksi, murjottavaksi ja valittavaksi. Ja vastaus melkein kaikkeen on "ei kiinnosta". Kysyin lapseni isältä onko siellä käynyt jotain, niin vastasi että ei. Ja kysyin lapseltanikin, niin vastaus oli ei. Mies tosin kielsi myös sen, että lapseni olisi valvonut 12 asti yöllä.
Pelottaa, että lastani aletaan kiusata, koska hän itkee, ei osaa polkea pyörällä, eikä uida jnejne. Opettaja kuitenkin sanoi, ettei koulussa ole käynyt mitään, että on kavereita ja kaikkea.
Onko muilla samankaltaisia ongelmia? Miten pitäisi alkaa selvittämään näitä ongelmia, koska eihän tuo ole normaalia 7v käytöstä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Varmaan ihan ensin kannattaisi kaikessa rauhassa jutella lapsen kanssa.. Ja sen jälkeen terveydenhoitajan kanssa jos ongelmat johtuvat esim erosta ja lapsi oireilee sitä.. Ensimmäisenä koulupäivänä lapsella aikanaan oli mielikuvituskipuja kun stressasi koulun alkua, tämän jälkeen niitä ei ole tullut mutta ehkä kannattaisi esim vitamiinia ostaa ja antaa vitamiini päänsärky lääkkeenä.. Jos taas edes epäilet että säryillä on jotain totuuspohjaa niin lääkäriin kannattaisi viedä, jos vaikka näössä on ongelmia ja tämä jatkuvia särkyjä aiheuttaisi..
Jos kyse on taas pelkästä uhmailusta niin se selviää aikanaan, toinen lapseni oli kuusi vuotiaana erittäin temperamenttinen ja kaikesta alkoi itku ja huuto. Lehmän hermoilla vaan asioista juttelemaan tavalla jonka lapsi ymmärtää.. Suuttuminen tuskin auttaa.. Selkeät rajat ja säännöt ja nämä lapselle täysin selväksi ja aina selitys että miksi teet jotain sellaista minkä lapsi kokee vääryydeksi..
Jossei lapsi nuku hyvin niin ei ihmekkään että aamulla hankala herätä. Tähänkin selkeät rajat ja jutustelut että mistä johtuu niin eiköhän jollain helpota.
Koululla on välineet monenlaiseen apuun jossei kodin apu riitä. Jos lapsen isän kanssa välit ok niin sopikaa yhteiset rajat joita molemmat noudattaa.. Tuon ikäinen lapsi kuitenkin kaipaa vielä sitä suunnattomasti.
Karkkeihin tietty päivä milloin niitä syödään, kyllä lapsi tottuu kun ei tahtoaan periksi saa ja joskus sen huudon ja kiukun asiasta lopettaa.. Vaatii vaan suunnattoman kärsivällisyyden sinulta.
Oma lapseni oppi vasta seitsemän vuotiaana pyöräilemään, halua opetella ei ollut aikaisemmin mutta kun siihen sopivan kannustimen laitoin niin oppi kahdessa päivässä.. Uimaan oppi vasta kunnolla kahdeksan vuotiaana eikä tarvetta aikaisemmin olekaan.. Koulussa sitä myös opetellaan.. Tosin uimiseenkin laitoin pienen kannustimen (että mennään vesipuistoon kun oppii).. Ja kummasti oppi nopeasti.
Yritä jaksaa!