Nainen. Miksi itket riitatilanteessa?

Yritätkö manipuloida miestä? Saada hänen syyllisyydentunteensa, yms. heräämään, jotta hän antaa kannastaan periksi?

242

10151

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jos toisen sanat tai teot on loukanneet, itku voi tulla vaikka hammasta purren yrittäis sitä pidätellä. Manipulointi siihin ei liity mulla ainakaan yhtään.

      • Mitä rakkaampi ihminen on sun kanssa tukkanuottasilla, sitä syvemmälle se koskee. Ja siinä voi itku tulla, vaikka muuten luupä oliskin. Toki voi olla, että jotkut sitä käyttää myös välineenä pehmittää mies.

        Kyllä miehetkin voi itkeä ristiriitatilanteessa. Mitä se miehelle silloin merkitsee ja tarkoittaa?


      • itkupilli olen..
        tinka_tiger kirjoitti:

        Mitä rakkaampi ihminen on sun kanssa tukkanuottasilla, sitä syvemmälle se koskee. Ja siinä voi itku tulla, vaikka muuten luupä oliskin. Toki voi olla, että jotkut sitä käyttää myös välineenä pehmittää mies.

        Kyllä miehetkin voi itkeä ristiriitatilanteessa. Mitä se miehelle silloin merkitsee ja tarkoittaa?

        itselle ainakin tulee monesti riitojen aikana itku sen takia kun mieheni lyö liian monta kovaa iskua vyön alle sanoin.. hän tietää mitä sanoa että saa mua loukattua riitojen aikana pahastikin ja silloin itku tulee herkästi.. en yleensä ole herkkä ihminen mutta se on tilanne jossa kyyneleet tulee ihan saman tien..
        en hae mieheltäni sääliä saati mitään muutakaan..
        yleensä riidan aikana kun alan itkemään niin sanon miehelle välillä todella pahasti ja lähden tupakalle.. haluan siinä vaiheessa yksin itkeä.. saatan istua tupakilla jopa tunninkin.. ja kun menen sisälle takaisin niin yleensä mieheni tulee siinä vaiheessa pyytämään anteeksi..


      • Tippasilmä
        itkupilli olen.. kirjoitti:

        itselle ainakin tulee monesti riitojen aikana itku sen takia kun mieheni lyö liian monta kovaa iskua vyön alle sanoin.. hän tietää mitä sanoa että saa mua loukattua riitojen aikana pahastikin ja silloin itku tulee herkästi.. en yleensä ole herkkä ihminen mutta se on tilanne jossa kyyneleet tulee ihan saman tien..
        en hae mieheltäni sääliä saati mitään muutakaan..
        yleensä riidan aikana kun alan itkemään niin sanon miehelle välillä todella pahasti ja lähden tupakalle.. haluan siinä vaiheessa yksin itkeä.. saatan istua tupakilla jopa tunninkin.. ja kun menen sisälle takaisin niin yleensä mieheni tulee siinä vaiheessa pyytämään anteeksi..

        Usein totuus on kovaa kuultavaa.
        Luultavasti Itku on keino vetäytyä pois epämielyttävästä tilanteesta.


      • Itkupilli myös
        itkupilli olen.. kirjoitti:

        itselle ainakin tulee monesti riitojen aikana itku sen takia kun mieheni lyö liian monta kovaa iskua vyön alle sanoin.. hän tietää mitä sanoa että saa mua loukattua riitojen aikana pahastikin ja silloin itku tulee herkästi.. en yleensä ole herkkä ihminen mutta se on tilanne jossa kyyneleet tulee ihan saman tien..
        en hae mieheltäni sääliä saati mitään muutakaan..
        yleensä riidan aikana kun alan itkemään niin sanon miehelle välillä todella pahasti ja lähden tupakalle.. haluan siinä vaiheessa yksin itkeä.. saatan istua tupakilla jopa tunninkin.. ja kun menen sisälle takaisin niin yleensä mieheni tulee siinä vaiheessa pyytämään anteeksi..

        Itse myös itken sillon kun olen tarpeeksi vihainen ja turhautunut. Kun kiukku kohoaa tarpeeksi korkealle, alkaa kyyneleetkin virtaamaan.


    • HÄRSKEIN

      Nainen on täysin tunteiden varassa ja niden ohjaamana toimiva emotionaalinen olento. Tästä yksinkertaisesta syystä nainen itkee monissa sellaisissa tilanteissa, joissa mies kokee reaktion outona tai yliampuvana.

      Lukuisat kerrat esimerkiksi tv :n katselun yhteydessä vaimo itkee mitä ihmeellisimmistä näkemistään asioista. Toinen hyvä esimerkki on jotkut naisten lehtien jutut, jotka saattavat saada itkureaktion päälle aivan yllättäen.

      Tämän(kin) selityksen taustalla lienee biologinen perusta, joka ohjaa myös reagointitapoja erilaisiin ärsykkeisiin.

      • 11+14

        Vai härskein.


      • Vahvat..

        tunteet ja kyky empatiaan erottavat ihmisen eläimestä.


      • gasdgasd
        Vahvat.. kirjoitti:

        tunteet ja kyky empatiaan erottavat ihmisen eläimestä.

        Älykkyys ja rationaalinen ajattelu.


      • ...
        gasdgasd kirjoitti:

        Älykkyys ja rationaalinen ajattelu.

        Nämä nyt eivät mitenkään sulje pois toisiaan. Miehillehän on tyypillistä negatiivisten tunteiden ilmaisu, kuten juuri raivopäisyys. Yhtä hyvin voisi kysyä, että miksi miehet alkavat raivoamaan/ lyömään riidan yhteydessä.


      • naiset lyö myös
        ... kirjoitti:

        Nämä nyt eivät mitenkään sulje pois toisiaan. Miehillehän on tyypillistä negatiivisten tunteiden ilmaisu, kuten juuri raivopäisyys. Yhtä hyvin voisi kysyä, että miksi miehet alkavat raivoamaan/ lyömään riidan yhteydessä.

        Niin ja miksi naiset useammin riitatilanteissa ryhtyvät lyömään miestä?


      • hohhoijaa.
        naiset lyö myös kirjoitti:

        Niin ja miksi naiset useammin riitatilanteissa ryhtyvät lyömään miestä?

        Ja miehet myös itkee.


      • no huh huh, stäkä se sitten onkin.

        Olebn pitänyt itseäni ihan ooutona kun hammasta purien itkua pidättelen kun esim WTC dokkaria katsoessa, luonto ohjelmia ym ym...vcaikkei kosketa minua ollenkaan...siskokin katto että voivoi...ja ite vollattaa pahemmin, mutta ihmissuhde sotkujensa takia...
        meitä on kjuitenki moneen junaan.


      • Vahvat.. kirjoitti:

        tunteet ja kyky empatiaan erottavat ihmisen eläimestä.

        Ei muuten erota.


      • olenkohan sit

        Mahdanko mää sit olla homo...

        Parun Forrest Gumbis ja musikiista ja muusta =(


      • hohhoijaa. kirjoitti:

        Ja miehet myös itkee.

        me kimmerialaiset soturit emme itke - siksi jonkun toisen on itkettävä meidän puolestamme.


      • vaimo0

        meillä mies itkee jos telkussa on jotain herkkää meneillään mutta muuten on niinkuin viilipytty ja missään ei tunnu sille vaikka miten loukkais vaimoaan. Elokuvat vaan on sille sitä oikeeta elämää.


      • blistex--

        No kyllä minun tapauksessa riitatilanteessa kyllä itkee se mies jos jomman kumman on kerta itkettävä.


      • Nickname_
        naiset lyö myös kirjoitti:

        Niin ja miksi naiset useammin riitatilanteissa ryhtyvät lyömään miestä?

        Ai mitenniin naiset useammin ryhtyvät lyömään miestä?
        Toki naisetkin lyövät, mutta on tilastollinen fakta, että 90% tällaisten väkivaltakohtausten uhri on nainen.


      • rtl,knjökl
        Nickname_ kirjoitti:

        Ai mitenniin naiset useammin ryhtyvät lyömään miestä?
        Toki naisetkin lyövät, mutta on tilastollinen fakta, että 90% tällaisten väkivaltakohtausten uhri on nainen.

        Eikai nyt kukaan itseään arvostava mies mene mihinkään valittamaan että nainen lyö, kun samantien leimataan nössöksi jos ottaa naiselta turpaa, että siinä sun tilastosi eivät pidä paikkaansa ollenkaan.


      • Hahjahahahah
        ... kirjoitti:

        Nämä nyt eivät mitenkään sulje pois toisiaan. Miehillehän on tyypillistä negatiivisten tunteiden ilmaisu, kuten juuri raivopäisyys. Yhtä hyvin voisi kysyä, että miksi miehet alkavat raivoamaan/ lyömään riidan yhteydessä.

        Miehet törmää naisen tunteiden mukanaan tuomaan itsekkyyteen joka itkuna ilmaistaan.... siis naisen itku on pelkkää itsekkyyttä! (eikö olekin hienosti sanottu, sitten tirautamme muutaman kyyneleen)


      • näin on juu
        Nickname_ kirjoitti:

        Ai mitenniin naiset useammin ryhtyvät lyömään miestä?
        Toki naisetkin lyövät, mutta on tilastollinen fakta, että 90% tällaisten väkivaltakohtausten uhri on nainen.

        useimmiten lyönnin aloittaja on nainen ja vakavista väkivaltateoista kotona lähes puolet on naisen tekemiä. miehet eivät vain valita vaikka vaimo olisi väkivaltainenkin.

        eläimet eivät ole ainakaan vähemmän tunteellisia kuin ihmiset. itkeskely (tai itkulla manipulointi) ei ole empatiaa. itkeskely voi liittyä yhtä itsekkääseen ja narsistiseen persoonallisuuteen kuin vaikkapa piereskely tai naureskelu.

        itsekkyys ei suoraan liity myöskään empatiaan, sillä ihminen voi itsekkäistä syistä "kytkeä empatian pois päältä" ja toimia kuin psykopaatti tietyissä tilanteissa. empatia toimii vain silloin kun kykenee kuvittelemaan itsensä toisen asemaan, ja näin ei useinkaan ole.


      • sdfsdkfjsldkgjsöljg
        Hahjahahahah kirjoitti:

        Miehet törmää naisen tunteiden mukanaan tuomaan itsekkyyteen joka itkuna ilmaistaan.... siis naisen itku on pelkkää itsekkyyttä! (eikö olekin hienosti sanottu, sitten tirautamme muutaman kyyneleen)

        mulkku


      • niinsssssss
        hohhoijaa. kirjoitti:

        Ja miehet myös itkee.

        niin itkee kaikki itkee


      • Puo
        Nickname_ kirjoitti:

        Ai mitenniin naiset useammin ryhtyvät lyömään miestä?
        Toki naisetkin lyövät, mutta on tilastollinen fakta, että 90% tällaisten väkivaltakohtausten uhri on nainen.

        Joka johtuu täysin siitä ettei poliisit tule paikalle kun miestä lyödään.... :)


      • itkettää jos itkettä

        Luonto on tehnyt naisesta itkuherkän jotta nainen olisi parempi äiti. Kaikella on tarkoituksensa. Empatia rules. :)


    • rauhariitta

      Itken, kun itkettää. Itkemistä on vaikeaa kontrolloida, kun kyyneleet vain alkavat valua lupaa kysymättä. En osaa tekoitkeä enkä käytä itkua manipuloimiseen. (Enhän ole kolmevuotias kaupan karkkihyllyllä.) Itku on yksi reagointitapa muiden joukossa. Miksi joku riidellessä huutaa, kiroilee, muuttuu puhumattomaksi, sanoo loukkaavia asioita, käy käsiksi, yrittää viimeiseen asti välttää ristiriitatilanteita... Voisi myös kysyä, miksi mies yrittää saada naisen antamaan periksi kieltäytymällä keskustelemasta, lähtemällä ovet paukkuen ja palamalla epämääräisen ajan päästä mököttämään. Miksi ylipäätään riidellään?

      • Pianotte

        kolmevuotias karkkihyllyllä ei itke manipuloimistarkoituksessa vaan koska hän on turhautunut, kiukkuinen ja narsistisesti loukkaantunut kun ei saa tahtoaan periksi.


      • kyllä lapsi osaa
        Pianotte kirjoitti:

        kolmevuotias karkkihyllyllä ei itke manipuloimistarkoituksessa vaan koska hän on turhautunut, kiukkuinen ja narsistisesti loukkaantunut kun ei saa tahtoaan periksi.

        Kolmevuotias oppii äkkiä, että itkulla saa aikaan suotuisan tuloksen. Siis jos saa. Hyvinkin pieni lapsi osaa manipuloida. Nimim. Neljän aikoinaan kolmevuotiaan äiti


      • Mr Frasier

        Miksi mies yrittää saada nisen antamaan periksi kieltäytymällä keskustelemasta, lähtemällä ovet paukkuen ja palaamalla epämääräisen ajan päästä mököttämään? No minäpä kerron... Hiljaa olen siksi että rakasta toista joten en halua loukata häntä julmilla lausahduksilla. hiljaisuus on aina parempi kuin riitely. Miksi lähteä ovet paukkuen? No rakkaaseen vaimoonsa ei agressiota saa purkaa joten se kohdistetaan oveen ja mennään ulos viilentymään. Epämääräinen aika on suhteessa siihen miten pian rauhoittuu.


      • näin ajattelisin
        Mr Frasier kirjoitti:

        Miksi mies yrittää saada nisen antamaan periksi kieltäytymällä keskustelemasta, lähtemällä ovet paukkuen ja palaamalla epämääräisen ajan päästä mököttämään? No minäpä kerron... Hiljaa olen siksi että rakasta toista joten en halua loukata häntä julmilla lausahduksilla. hiljaisuus on aina parempi kuin riitely. Miksi lähteä ovet paukkuen? No rakkaaseen vaimoonsa ei agressiota saa purkaa joten se kohdistetaan oveen ja mennään ulos viilentymään. Epämääräinen aika on suhteessa siihen miten pian rauhoittuu.

        "Hiljaa olen siksi että rakasta toista joten en halua loukata häntä julmilla lausahduksilla. hiljaisuus on aina parempi kuin riitely."

        On kyllä olemassa rakentavaakin riitelyä, siihen ei tarvita loukkaavia lausahduksia. Minun mielestäni rakentava riitely on aina parempi kuin keskeisistä asioista vaikeneminen.


      • Äiti minäkin.
        kyllä lapsi osaa kirjoitti:

        Kolmevuotias oppii äkkiä, että itkulla saa aikaan suotuisan tuloksen. Siis jos saa. Hyvinkin pieni lapsi osaa manipuloida. Nimim. Neljän aikoinaan kolmevuotiaan äiti

        Kyllä lapset käyttävät juuri tuota keinoa saadakseen tahtonsa läpi, siihen ei pidä mennä mukaan. Ja olen nähnyt aikuisenkin niin tekevän, naisen.


      • Pianotte kirjoitti:

        kolmevuotias karkkihyllyllä ei itke manipuloimistarkoituksessa vaan koska hän on turhautunut, kiukkuinen ja narsistisesti loukkaantunut kun ei saa tahtoaan periksi.

        No voi vittu, että sä oot TYHMÄ !!

        lapset käyttää itkua juuri tällasissa tapauksissa saadakseen tahtonsa läpi !
        Harva äiti kun jaksaa/kehtaa kaupassa kuunnella sellasta härdelliä, peläten muitten ihmisten mielipiteitä, ja niitähän riittää.


      • preåroj
        näin ajattelisin kirjoitti:

        "Hiljaa olen siksi että rakasta toista joten en halua loukata häntä julmilla lausahduksilla. hiljaisuus on aina parempi kuin riitely."

        On kyllä olemassa rakentavaakin riitelyä, siihen ei tarvita loukkaavia lausahduksia. Minun mielestäni rakentava riitely on aina parempi kuin keskeisistä asioista vaikeneminen.

        mua ainakin vituttaa jos mies ei meidän riidellessä puhu. musta tuntuu siltä kun mies ei välittäisi ja haluaisi kuunnella mitä minulla on sanottavaa siinä tuntee itsensä näkymättömäksi! ja meidän mies ei koskaan riidellessä tosiaankaan puhu ja sekös vasta vituttaa ja saa mut huutamaan vielä kovempaa.


      • --------
        kyllä lapsi osaa kirjoitti:

        Kolmevuotias oppii äkkiä, että itkulla saa aikaan suotuisan tuloksen. Siis jos saa. Hyvinkin pieni lapsi osaa manipuloida. Nimim. Neljän aikoinaan kolmevuotiaan äiti

        Pieni lapsi ETSII RAJOJAAN raivokohtauksella. Rajat puolestaan luovat turvaa. Lapselle on uusi ja outo kokemus alkaa haluta kaikennäköistä - ja pelottavinta hänelle on, että saisi tahtonsa lävitse joka asiassa. Lapsi huomaa ennenpitkään, että hänen tahtonsa on sananlaskun mukaan" äidin taskussa". Eli äiti määrää lapsen tahdon rajat ja ikäänkuin säännöstelee lapsen tahtoa. Se luo lapselle turvallisuutta, sekä psyykistä että fyysistä.

        Tässä keskustelussa pitää muistaa, ettei aikuinen nainen ole uhmaikäinen. Aikuiselle naiselle ei voi asettaa rajoja.


      • Exxon Valdez
        preåroj kirjoitti:

        mua ainakin vituttaa jos mies ei meidän riidellessä puhu. musta tuntuu siltä kun mies ei välittäisi ja haluaisi kuunnella mitä minulla on sanottavaa siinä tuntee itsensä näkymättömäksi! ja meidän mies ei koskaan riidellessä tosiaankaan puhu ja sekös vasta vituttaa ja saa mut huutamaan vielä kovempaa.

        Parempi olis kun miehesi huutas kerrankin naama punasena:
        NYT SE TURPA KII VANHA LEHMAHUORA PERKELESOIKOON!!!!!


    • cvbhghf

      Usein nainen tekeytyy marttyyriksi, vaikka on itse syyllinnen, itkulla yrittää saada syyttömän voimaan pahoin. Ei kannata mennä tuohon lankaan, niinkuin lapset, itketään niin kauan kunnes saadaan haluama asia, ainakin yritetään ;)

      • nn.

        Kerroppas minullekin, kuinka tuolainen tekoitku oikein onnistuu? Voisi edistää harrastelijanäyttelijän uraani, jos onnistuisin tuolla tavalla, ihan huvikseni, tirauttamaan kyyneleitä.

        Nykyisellään tarvitsen itkuun jonkun voimakkaan tunnereaktion, jonka esim. rakkaan ihmisen sinkoamat ilkeät sanat aiheuttavat.


      • :D....
        nn. kirjoitti:

        Kerroppas minullekin, kuinka tuolainen tekoitku oikein onnistuu? Voisi edistää harrastelijanäyttelijän uraani, jos onnistuisin tuolla tavalla, ihan huvikseni, tirauttamaan kyyneleitä.

        Nykyisellään tarvitsen itkuun jonkun voimakkaan tunnereaktion, jonka esim. rakkaan ihmisen sinkoamat ilkeät sanat aiheuttavat.

        Harjoittele salaa, kyllä onnistuu. Ajattelet samalla jotain surullista. lemmikin pois menoa tms.


      • lalllo
        nn. kirjoitti:

        Kerroppas minullekin, kuinka tuolainen tekoitku oikein onnistuu? Voisi edistää harrastelijanäyttelijän uraani, jos onnistuisin tuolla tavalla, ihan huvikseni, tirauttamaan kyyneleitä.

        Nykyisellään tarvitsen itkuun jonkun voimakkaan tunnereaktion, jonka esim. rakkaan ihmisen sinkoamat ilkeät sanat aiheuttavat.

        Eikö pelko esim kiinni jäämisestä ole voimakas tunnereaktio??


      • Tappajakoira Rex
        lalllo kirjoitti:

        Eikö pelko esim kiinni jäämisestä ole voimakas tunnereaktio??

        Tai väärässä olemisen tai hölmöyden aiheuttama tuska?


    • nainen22v_

      Siksi koska koen tilanteen uhkaavana. Vaikka väkivallan uhkaa ei olisikaan, joskus huudan ja itken lopulta niin etten saa henkeä ollenkaan. Säikähdän heti riitatilanteita ja omatunto muuttuu heti huonoksi. Ajattelen aina että nyt tekoni saa toisen lähtemään. Valitettavasti se kyllä on niin, että itku aiheuttaa toisessa syyllisyyttä. Eli itkemisen jälkeen on vieläkin huonompi olo. Kun osaisikin lopettaa, vaan kun ei osaa. Ja kerran vielä minä tyhmä menin viiltelemään vielä nykyään kun vielä itkemisen jälkeenkin oli niin paska olo. Siksi kun on yksinkertaisesti niin paha olo sen riidan aikana, mutta tiedän kyllä myös mille tuntuu niin paha olo että ei pysty enää edes itkemään.

    • Filosofian Psykologi

      Naiset itkevät martyyriuttaa.

      • ?

        Miksi miehet itkevät? Samasta syystä vai?


      • yksi oikea vastaus

        Aidon tunnereaktion mahdollisuus siis kuulostaa sinusta mahdottomalta?

        Varmasti joku manipuloiva luonne saattaa itkeä marttyyriuttaankin, mutta monilla kyse on siitä, ettei ole aiemmassa elämässä oppinut puolustamaan itseään. Itsestä ei löydy sitä voimaa nousta vahvana toisen sanaa vastaan, vaan fiilis on lähinnä voimaton, lohduton ja turhautunut. Aika pitkään minulle kävi näin, kunnes vähän vahvistuin luonteeltani ja itseni puolustaminen alkoi tuntua luonnolliselta asialta. Jos on opetettu kiltiksi miellyttäjäksi, voi riitatilanteessa tulla itku kun ei ole rahkeita toimia tilanteessa toisella tavalla. Itku on siis hallitsematon ja spontaani reaktio eikä mikään tietoinen yritys manipuloida. Ainakaan itse en myöskään kaivannut mitään hyvittelyä tai lohduttelua itkuni vuoksi tai sen avulla, se vaan yksinkertaisesti tuli.

        Edelleenkin saatan kyllä riidellessä muuttua itkuiseksi, mutta pysyn silti "järjissäni" enkä tunne itseäni heikoksi niin kuin ennen.


      • älä ole porukolli
        yksi oikea vastaus kirjoitti:

        Aidon tunnereaktion mahdollisuus siis kuulostaa sinusta mahdottomalta?

        Varmasti joku manipuloiva luonne saattaa itkeä marttyyriuttaankin, mutta monilla kyse on siitä, ettei ole aiemmassa elämässä oppinut puolustamaan itseään. Itsestä ei löydy sitä voimaa nousta vahvana toisen sanaa vastaan, vaan fiilis on lähinnä voimaton, lohduton ja turhautunut. Aika pitkään minulle kävi näin, kunnes vähän vahvistuin luonteeltani ja itseni puolustaminen alkoi tuntua luonnolliselta asialta. Jos on opetettu kiltiksi miellyttäjäksi, voi riitatilanteessa tulla itku kun ei ole rahkeita toimia tilanteessa toisella tavalla. Itku on siis hallitsematon ja spontaani reaktio eikä mikään tietoinen yritys manipuloida. Ainakaan itse en myöskään kaivannut mitään hyvittelyä tai lohduttelua itkuni vuoksi tai sen avulla, se vaan yksinkertaisesti tuli.

        Edelleenkin saatan kyllä riidellessä muuttua itkuiseksi, mutta pysyn silti "järjissäni" enkä tunne itseäni heikoksi niin kuin ennen.

        Eli naiset itkevät omian huonoja sosiaalisia työkalujaa tai siis niiden puutetta. Ok.


      • yksi oikea vastaus
        älä ole porukolli kirjoitti:

        Eli naiset itkevät omian huonoja sosiaalisia työkalujaa tai siis niiden puutetta. Ok.

        Niin no en tiedä ymmärsitkö nyt ihan oikein (ehkä, ehkä et). Itse en ainakaan ole itkenyt ajatellen "yhyhyy kun en osaa puolustautua, miten surkeaa". Vaan se itku on hyvin automaattinen ja spontaani reaktio, jonka aikana itsekään ei välttämättä pysty sanoa mitään tiettyä asiaa, joka itkettää. Pienellä itsereflektiolla kuitenkin ymmärtää itkun tuossa tilanteissa liittyvän siihen, kun ei osaa puolustautua, ja tämä totaalinen voimattomus purkautuu siten itkuna. Hormonaalinen tilanne masennuksesta puhumattakaan myös luonnollisesti voi vaikuttaa itkuherkkyyteen.

        Eri asia tietenkin, jos toinen sanoo jotakin loukkaavaa ja kamalaa, silloin toki on ihan luonnollista itkeä ihan vaan sen toisen sanomisten vuoksikin. Saatan itkeä myös vihaisena, olematta millään tapaa marttyyri tai muutenkaan, se on vain se tunnekuohu, joka tietyssä mielentilassa saattaa tuoda lieveilmiönä myös itkuisuutta.


      • itken kun itkettää

        Itkua ei voi vaan pidättää ja sitäpaitsi itkun tukahduttaminen on vaarallista terveydelle. Nainen, joka ei koskaan itke on jotenkin epäilyttävä kovanaama. Tosin uusi tutkimus väittää, että e-pillerit muuttavat naisten aivokemiaa, siten että alkavat ajatella ja myös ehkä käyttäytyä miesmäisesti, ehkäpä siis itkeviä naisiakin on nykyään vähemmän ainakin kovismuijien määrä tuntuu lisääntyneen.Miehet ja naiset ovat lähentyneet toisiaan aivan kuin feministit ovat toivoneetkin.


      • matti, teppo ja sepp
        itken kun itkettää kirjoitti:

        Itkua ei voi vaan pidättää ja sitäpaitsi itkun tukahduttaminen on vaarallista terveydelle. Nainen, joka ei koskaan itke on jotenkin epäilyttävä kovanaama. Tosin uusi tutkimus väittää, että e-pillerit muuttavat naisten aivokemiaa, siten että alkavat ajatella ja myös ehkä käyttäytyä miesmäisesti, ehkäpä siis itkeviä naisiakin on nykyään vähemmän ainakin kovismuijien määrä tuntuu lisääntyneen.Miehet ja naiset ovat lähentyneet toisiaan aivan kuin feministit ovat toivoneetkin.

        Pojat oppivat kyllä pidättelemään itkua ns. tarpeettomissa asioissa. Ei mies itke enää samoille asioille kuin 7-v. kakarana.

        Ehkä ratkaisu tähän on, että mies ei vain laita naisen itkulle paljon painoa, koska ei siihen välttämättä ole juuri syytäkään?
        Samaa mieltä kyllä siitä, että nainen joka ei itke koskaan, on vähän epäilyttävä kovanaama.


      • itken kun itkettää kirjoitti:

        Itkua ei voi vaan pidättää ja sitäpaitsi itkun tukahduttaminen on vaarallista terveydelle. Nainen, joka ei koskaan itke on jotenkin epäilyttävä kovanaama. Tosin uusi tutkimus väittää, että e-pillerit muuttavat naisten aivokemiaa, siten että alkavat ajatella ja myös ehkä käyttäytyä miesmäisesti, ehkäpä siis itkeviä naisiakin on nykyään vähemmän ainakin kovismuijien määrä tuntuu lisääntyneen.Miehet ja naiset ovat lähentyneet toisiaan aivan kuin feministit ovat toivoneetkin.

        ai jaa, oonko mä sit kovanaama kun pidättelen itkua , koska koen sen jotenkin hävettäväksi kun muut ei niin tee...ja en syö mitää e-pillereitä ettei niistäkään johdu. Enkä tosiaanakaan pidä itseäni minään koviksena, mutta maailman kovaksi keittämänä jonkin verran kuitenkin..


      • Homoko?
        itken kun itkettää kirjoitti:

        Itkua ei voi vaan pidättää ja sitäpaitsi itkun tukahduttaminen on vaarallista terveydelle. Nainen, joka ei koskaan itke on jotenkin epäilyttävä kovanaama. Tosin uusi tutkimus väittää, että e-pillerit muuttavat naisten aivokemiaa, siten että alkavat ajatella ja myös ehkä käyttäytyä miesmäisesti, ehkäpä siis itkeviä naisiakin on nykyään vähemmän ainakin kovismuijien määrä tuntuu lisääntyneen.Miehet ja naiset ovat lähentyneet toisiaan aivan kuin feministit ovat toivoneetkin.

        Hmm...naisia on erillaisia.. Jotkut ei vaan osaa itkeä.
        Kattelin ex:ää kun se hautas miehensä, poikansa, äitinsä ja isänsä...
        Ei itkun itkua...

        Kun otin eron niin kyllä siinä paikassa ja oli varmaan 100%
        tunne reagtio, mutta ei sen jälkeen...Eli ei ole järin itkeväistä sorttia.

        Jaa kyl se muuten itkee joka kerta ku se lopettaa koiran...
        Sillon se osaa parkuu sen päivän.

        Toiset on herkempiä..Minä miehenä paruin suhteemme aikana ja noin yleensäkkin enemmän, eihän toi osannu ees Titanicis itkee =(


      • tosiasia-tasan
        Homoko? kirjoitti:

        Hmm...naisia on erillaisia.. Jotkut ei vaan osaa itkeä.
        Kattelin ex:ää kun se hautas miehensä, poikansa, äitinsä ja isänsä...
        Ei itkun itkua...

        Kun otin eron niin kyllä siinä paikassa ja oli varmaan 100%
        tunne reagtio, mutta ei sen jälkeen...Eli ei ole järin itkeväistä sorttia.

        Jaa kyl se muuten itkee joka kerta ku se lopettaa koiran...
        Sillon se osaa parkuu sen päivän.

        Toiset on herkempiä..Minä miehenä paruin suhteemme aikana ja noin yleensäkkin enemmän, eihän toi osannu ees Titanicis itkee =(

        tottakai koiriin tulee syvempi tunneside kuin munakkaisiin. pitäis kai aikuisen miehen se jo tajuta että ei kyrvän perään kannata itkeä. niitä löytyy aina ja joka paikasta, ei oo korvaamaton kukaan siinä asiassa. ja kun miesten korvienvälikin on sitä mitä on eli ei mittään niin mitä siinä ihmettelet?


    • x Umineko

      Tietenkin. Itken taktisista syistä, tunteillani ei ole mitään osuutta asiaan. Ai niin, mitkä tunteet?

    • joku vaan

      Itse yritän hammasta purren olla itkemättä, mutta jos on aivan hirveän kurja olo, itku tulee väkisin. Minä en ainakaan käytä itkua mitenkään välineenä.

    • En itke

      Minä en ole itkenyt vuosiin. Enkä kyllä ole riidellytkään miesmuistiin, mutta minäpä olenkin sinkku, eikä sisarusten ja vanhempien kanssa ole tarvetta riidellä.

      Olen muuten tuntenut pari miestä, jotka olivat ihan selvästi opetelleet tiristämään muutaman kyyneleen tarpeen tullen. Toinen heistä, oikein nätti kaksvitonen mies, käytti kyyneliään naisten ihastuttamiseen ("snif, Diana oli niin kaunis prinsessa, snif, katsopas näitä helmikyyneliä") ja toinen rupesi itkemään, kun --- enpä muuten kirjoitakaan tästä toisesta tapauksesta, koska aiheutan sillä muutamalle palstavakkarille sydänkohtauksen ja/tai raivarin.

    • rosa-m

      Itken jos itkettää. Surusta itken.

    • Naama mutruun

      Itselläni tuppaa itkettämään kun olen _hyvin_ vihainen (tasoa tekee mieli rikkoa koriste-esineitä , karjua ja kiroilla). En tiedä miksi, mutta tavallaan se on ikävää kun, no, haluaisi tulla otetuksi vakavasti, ja sitten naama vetää mutruun ja alkaa kyynelehtiä...

    • elämä on laiffia

      Mun mies alkoi kerran itkeä elokuvan lopputekstin aikana. Huolestuin ihan hitosti ja kysyin syytä. Syy oli, että hän oli tajunnut kuka edesmennyt miesnäyttelijä oli ollut kertojana elokuvassa. Näyttelijä Robert Mitchum. Itse uskon että ihminen itkee kun hänellä on mikä tahansa voimakas tunnetila päällä, siis voimakas. Jos ihminen itkee toisen takia, se kertoo rakastamisesta.

    • 10+16

      Minä valitettavasti itken, kun menee hermot. En tiedä miksi näin on ja itseäkin ärsyttää, kun olen nimenomaan vihainen, mieshän luulee osanneensa sanoa jotain, mikä loukkasi syvästi, pitää vielä itseään taitavampana kuin onkaan. Toki itken myös silloin, kun olen surullinen, tai jos tilanne käy kovin uhkaavaksi, myös pelosta.

    • ...

      Itken riitatilanteessa, jos ko. riitatilanne saa minut surulliseksi tai järkyttyneeksi. Tai jos minua loukataan. That's it.

      Ei siinä ole taustalla yhtään mitään muuta.

    • 1-16

      Minä en itke. Lähden pois ennen sitä.
      Pitäis vissiin joskus vaan reilusti jäädä itkemään, että toinen ehkä mahdollisesti tajuaisi, että minullaki on tunteet ja toisen sanat satuttaa, varsinkin kun en itse ole mikään sanaseppo joka osaisi kantansa siinä sekunnissa valmistella järkeväksi argumentiksi!
      Mut just tollasten kommenttien takia häivyn ennemmin, ei tartte miesten jäädä kuvittelemaan noita syitä, mitä itse ladoit, JA JOTKA HARVEMMIN PITÄÄ PAIKKAANSA! Noi on just noita mitä jätkät toisilleen selittää kun sokea taluttaa sokeaa.

    • Yritän välttää itkemistä loppuun asti, mutta joskus vain on herkemmässä tilassa, eikä pysty estämään itkua. Miten itkemisellä manipuloidaan? Ei itkeminen mitään auta, toinen vaan hermostuu entistä enemmän ja lähtee pois tms.

      • no täälä toinen samanlainen blondi ^^'
        Ihan samat fiilikset on.


    • sinikka vaan

      Ei siinä tilanteesa mietitä alanko itkemään vai en se tulee lunnostaan.

    • Paha olo yleensä riitatilanteessa itkettää. Ei sillä ole mitään tekemistä toisen manipuloinnin kanssa vaan omien tunteiden.

    • .........

      No itku ei oo mikään "nyt mä päätän itkeä". Itse yritän usein estää sitä itkua tulemasta mutta ei onnistu.

      • djfhkdfhkgdj

        Kyllä itkemisen voi yleensä estää, kun aloittaa sen itkun estämisen riittävän ajoissa . Sun pitäis hankkia suomalaisen pojan kasvukokemukset, jos halua(isi)t estää itkun tulon.


      • höh?
        djfhkdfhkgdj kirjoitti:

        Kyllä itkemisen voi yleensä estää, kun aloittaa sen itkun estämisen riittävän ajoissa . Sun pitäis hankkia suomalaisen pojan kasvukokemukset, jos halua(isi)t estää itkun tulon.

        Miten aikuinen nainen voisi hankkia "suomalaisen pojan kasvukokemukset"?


      • reeniä, reeniä
        höh? kirjoitti:

        Miten aikuinen nainen voisi hankkia "suomalaisen pojan kasvukokemukset"?

        Sellaista kunnon spartalaista meininkiä vaan, eikä mitään "mua nyt vaan itkettää".


      • höh?
        reeniä, reeniä kirjoitti:

        Sellaista kunnon spartalaista meininkiä vaan, eikä mitään "mua nyt vaan itkettää".

        Ei mikään aikuisena toteutettu reeni vastaa "kasvukokemuksia".
        (En tosin edes usko, että suomalaisia poikia julmasti kasvatetaan.)


      • Tampereen Spartacus
        höh? kirjoitti:

        Ei mikään aikuisena toteutettu reeni vastaa "kasvukokemuksia".
        (En tosin edes usko, että suomalaisia poikia julmasti kasvatetaan.)

        Jos aikuista naista itkettää vähän väliä niin takuulla treeni auttaisi. Lopeta tommonen porukollina olo! Siinä viestini sulle ja tsemppiä.


    • sissi84

      Mies, miksi kyyneleet kiusaavat sinua riitatilanteessa? Yritätkö saada naisen syyllisyydentunteen heräämään kieltämällä hänen tunteensa? Yritätkö manipuloida naista antamaan periksi? Haluatko saada hänet tuntemaan itsensä huonommaksi, koska hän itkee ja sinä et? Onko nyrkki naamaan ainoa tunneilmaisu, jonka sinä ymmärrät?

    • kokemuksiani

      Yritän kaikkeni etten itkisi kenenkään miehen nähden. Nykyään reagoin raivolla. Isälläni oli tapana lyödä ja huutaa jos itkin. Kerran hän työnsi minut alas portaista, veti hiuksista ja potki vatsaan. Olin 18-vuotias silloin. Entinen avomieheni ei taas reagoinut itkuuni mitenkään. Hän lähti aina riitatilanteessa kävelemään ja jätti minut kylmästi yksin juuri niinä tehkinä kun olisin kaikkein eniten kaivannut ihmistä lähelleni. En edes osaa itkeä enää jonkun miehen läsnä ollessa.

      • ihana isä...

        Sama juttu, pienenä ei kotona pahemmin itketty ku turpaanhan siitä sai ja enää ei itku tuu vaikka millanen olo ois..


    • kolmas mies

      Jos itkusi on todella spontaania, niin itket takuuvarmasti. Näin toimivat kyllä kaikki naiset...

    • Biux

      Eikö syyllisyydentunne ole sinun tunteesi ja sinun ongelmasi? sinun pitäisi enemmän keskittyä siihen, miksi toisen itku saa sinussa syyllisyydentunteen aikaan ja ennenkaikkea, miksi ihmeessä ajattelet sen liittyvän manipulointiin?

      Eikö sekin ole manipulointia, jos väittää naisen itkun olevan yritys manipuloida?

      Itken riitatilanteessa silloin kun olen turhautunut tai voimaton tai väsynyt. Jos toinen on verbaalisesti uhkaava tai loukkaava, saatan itkeä myös koska hänen sanansa satuttavat. Usein olen kuitenkin julma ja kylmä riitatilanteessa. Harvoin itken.

      • En ole väittänyt itkun olevan yritys manipuloida, vaan esitin tuon kysymyksen saadakseni perspektiiviä asiaan. Itse itken erittäin harvoin ja yhdistän sen lähinnä äärimmäiseen menetyksen tai pettymyksen tunteeseen.

        Siksi joskus riitatilanteessa kohtaamani naisen itku vaikuttaakin minusta sekä tilanteeseen sopimattomalta, että kohtuuttoman rajulta reaktiolta ja saakin minut erittäin epäluuloiseksi sen taustoista.Tällaisessa tilanteessa kun mielestäni tulee etsiä mahdollisimman rationaalista ja rakentavaa tapaa ratkaista käsillä oleva ongelma ja pyrkiä hillitsemään ja välttämään kaikenlaiset tulenarkaa tilannetta häiritsevät tunteenpurkaukset.

        Myös kaikenlainen naljailu sekä huutaminen ja solvaaminen, jotka yleensä ovat itkuun liittyneet (ja jotka myöhemmin naisen mukaan eivät tarkoittaneet mitään! Se oli vain sellainen "tunne"?!?!), ovat hämmentäviä ja äärimmäisen loukkaavia toimintatapoja tilanteessa, jossa molempien edun vuoksi olisi parasta etsiä yhdessä molempia tyydyttävää ratkaisua.

        Onko näin toimiva henkilö siis henkisesti vain niin epävakaa, ettei kykene käsittelemään sitä, että oma mielipiteeni eroaa hänen mielipiteestään, vai onko kyseessä yritys saada minut jatkossa varomaan eriävän mielipiteeni esittämistä?

        Manipulaatio on siis erittäin varteenotettava vaihtoehto, jota kannatti harkita, mutta tämän ketjun saamien vastausten perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että nainen todella voi itkeä huomattavan herkästi, jolloin kyseessä on normaali tunnereaktio. Sitä en vain ymmärrä, mikä tähän olisi riitatilanteessa rakentavin tapa suhtautua..

        Kuitenkaan huutamista, toisen solvaamista ja muita epäasiallisuuksia ei yksinkertaisesti voi hyväksyä missään tilanteessa! Aikuinen ihminen on lopulta aina vastuussa toiminnastaan, olivat hänen tunteensa mitkä hyvänsä!


      • biux
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        En ole väittänyt itkun olevan yritys manipuloida, vaan esitin tuon kysymyksen saadakseni perspektiiviä asiaan. Itse itken erittäin harvoin ja yhdistän sen lähinnä äärimmäiseen menetyksen tai pettymyksen tunteeseen.

        Siksi joskus riitatilanteessa kohtaamani naisen itku vaikuttaakin minusta sekä tilanteeseen sopimattomalta, että kohtuuttoman rajulta reaktiolta ja saakin minut erittäin epäluuloiseksi sen taustoista.Tällaisessa tilanteessa kun mielestäni tulee etsiä mahdollisimman rationaalista ja rakentavaa tapaa ratkaista käsillä oleva ongelma ja pyrkiä hillitsemään ja välttämään kaikenlaiset tulenarkaa tilannetta häiritsevät tunteenpurkaukset.

        Myös kaikenlainen naljailu sekä huutaminen ja solvaaminen, jotka yleensä ovat itkuun liittyneet (ja jotka myöhemmin naisen mukaan eivät tarkoittaneet mitään! Se oli vain sellainen "tunne"?!?!), ovat hämmentäviä ja äärimmäisen loukkaavia toimintatapoja tilanteessa, jossa molempien edun vuoksi olisi parasta etsiä yhdessä molempia tyydyttävää ratkaisua.

        Onko näin toimiva henkilö siis henkisesti vain niin epävakaa, ettei kykene käsittelemään sitä, että oma mielipiteeni eroaa hänen mielipiteestään, vai onko kyseessä yritys saada minut jatkossa varomaan eriävän mielipiteeni esittämistä?

        Manipulaatio on siis erittäin varteenotettava vaihtoehto, jota kannatti harkita, mutta tämän ketjun saamien vastausten perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että nainen todella voi itkeä huomattavan herkästi, jolloin kyseessä on normaali tunnereaktio. Sitä en vain ymmärrä, mikä tähän olisi riitatilanteessa rakentavin tapa suhtautua..

        Kuitenkaan huutamista, toisen solvaamista ja muita epäasiallisuuksia ei yksinkertaisesti voi hyväksyä missään tilanteessa! Aikuinen ihminen on lopulta aina vastuussa toiminnastaan, olivat hänen tunteensa mitkä hyvänsä!

        Joku on jossain kirjoittanut, että mies haluaa ratkaisun riitatilanteessa ja nainen haluaa, että häntä ymmärretään. Siis kärjistetysti.

        Mikäli tarjoat ratkaisuja tai rationaalisia vaihtoehtoja silloin kun nainen tarvitsee ymmärrystä omalle tunnereaktiolleen, voit hyvinkin saada vastaasi kyyneleet. Olen itse sanonut miehelleni, ettei hänen tarvitse kertoa minulle ratkaisumalleja ongelma/riitatilanteeseen vaan ainoastaan ymmärtää tunteeni. Suurin itkupotku raivari tuleekin siitä, että koen yrittäväni turhaan tuoda esiin tunnetilaani. Ratkaisuja mietitään sitten kun riita on riidelty:)

        Vaikeaa kirjoittaa tätä ja yhtä vaikeaa sitä on elää...:)


      • biux kirjoitti:

        Joku on jossain kirjoittanut, että mies haluaa ratkaisun riitatilanteessa ja nainen haluaa, että häntä ymmärretään. Siis kärjistetysti.

        Mikäli tarjoat ratkaisuja tai rationaalisia vaihtoehtoja silloin kun nainen tarvitsee ymmärrystä omalle tunnereaktiolleen, voit hyvinkin saada vastaasi kyyneleet. Olen itse sanonut miehelleni, ettei hänen tarvitse kertoa minulle ratkaisumalleja ongelma/riitatilanteeseen vaan ainoastaan ymmärtää tunteeni. Suurin itkupotku raivari tuleekin siitä, että koen yrittäväni turhaan tuoda esiin tunnetilaani. Ratkaisuja mietitään sitten kun riita on riidelty:)

        Vaikeaa kirjoittaa tätä ja yhtä vaikeaa sitä on elää...:)

        Tuo on kyllä ero, jota tuntuu olevan todella vaikea ymmärtää ja uskoa. Varsinkin kun tunteet käyvät kuumina..

        Oma näkemykseni on, että riita on nimenomaan kärjistyvä tilanne, joka syntyy intressien konfliktista. Tämä siis koskee kaikkia konfliktitilanteita! Ei ainoastaan parisuhteessa tapahtuvia.
        Yleensä nämä kärjistymiset myös tapahtuvat silloin, kun tilanteen sujuvuuden vuoksi, ratkaisuun olisi päädyttävä mahdollisimman nopeasti.

        Luonnollisesti normaali ihminen osaa tulkita sekä omaa, että toisen mielentilaa ja tunteita, ja siten ymmärtää esimerkiksi tällaisen tilanteen aiheuttaman ärtyneisyyden luonnolliseksi reaktioksi.

        Negatiivisten tunteiden vaikutukset tilanteessa on mielestäni tärkeää pyrkiä, tilanteen ja suhteen parhaaksi, minimoimaan. Itse siis ainakin pyrin pysymään täysin asialinjalla sekä jättämään toisen mahdollisesti osoittaman piikikkyyden mahdollisuuksien mukaan huomiotta. Tämä on mielestäni vähintä huomaavaisuutta, jota toiselle voi (ja tulee!) tilanteessa osoittaa. Varsinkin, jos kyseessä on läheinen ihminen!

        Tällöin riitaa ei parhaassa tapauksessa synny lainkaan, molempien pyrkiessä toimimaan tilanteessa diplomaattisesti ja asiapohjalta.

        Parisuhteen ollessa kyseessä, tilanteen herättämät tunteet on tietysti myös tärkeä käsitellä myöhemmin niiden laannuttua ja paremmalla ajalla, jotta siinä mahdollisesti syntyneet loukkaantumiset voidaan pyytää ja antaa puolin ja toisin anteeksi.

        Tämä on se ideaalitilanne, joka usein ei parisuhteessa tunnu toimivan, vaikka muualla se toimiikin. Vastapuoli kun silloin tuntuu pelaavan aivan eri säännöillä, joissa varsinkin negatiiviset tunteet syljetään silmille heti niiden ilmaantuessa.. >:|


      • yksi oikea vastaus
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        Tuo on kyllä ero, jota tuntuu olevan todella vaikea ymmärtää ja uskoa. Varsinkin kun tunteet käyvät kuumina..

        Oma näkemykseni on, että riita on nimenomaan kärjistyvä tilanne, joka syntyy intressien konfliktista. Tämä siis koskee kaikkia konfliktitilanteita! Ei ainoastaan parisuhteessa tapahtuvia.
        Yleensä nämä kärjistymiset myös tapahtuvat silloin, kun tilanteen sujuvuuden vuoksi, ratkaisuun olisi päädyttävä mahdollisimman nopeasti.

        Luonnollisesti normaali ihminen osaa tulkita sekä omaa, että toisen mielentilaa ja tunteita, ja siten ymmärtää esimerkiksi tällaisen tilanteen aiheuttaman ärtyneisyyden luonnolliseksi reaktioksi.

        Negatiivisten tunteiden vaikutukset tilanteessa on mielestäni tärkeää pyrkiä, tilanteen ja suhteen parhaaksi, minimoimaan. Itse siis ainakin pyrin pysymään täysin asialinjalla sekä jättämään toisen mahdollisesti osoittaman piikikkyyden mahdollisuuksien mukaan huomiotta. Tämä on mielestäni vähintä huomaavaisuutta, jota toiselle voi (ja tulee!) tilanteessa osoittaa. Varsinkin, jos kyseessä on läheinen ihminen!

        Tällöin riitaa ei parhaassa tapauksessa synny lainkaan, molempien pyrkiessä toimimaan tilanteessa diplomaattisesti ja asiapohjalta.

        Parisuhteen ollessa kyseessä, tilanteen herättämät tunteet on tietysti myös tärkeä käsitellä myöhemmin niiden laannuttua ja paremmalla ajalla, jotta siinä mahdollisesti syntyneet loukkaantumiset voidaan pyytää ja antaa puolin ja toisin anteeksi.

        Tämä on se ideaalitilanne, joka usein ei parisuhteessa tunnu toimivan, vaikka muualla se toimiikin. Vastapuoli kun silloin tuntuu pelaavan aivan eri säännöillä, joissa varsinkin negatiiviset tunteet syljetään silmille heti niiden ilmaantuessa.. >:|

        Ei kai se nyt niin hirveän vaarallista ole, vaikka se riita syntyisikin? Onko paras mahdollinen tilanne siis sellainen, ettei riidellä koskaan? Eri asia tietysti, jos tunteet saavat toisen tai molemmat niin järjiltään, ettei asioista voi samanaikaisesti keskustella millään muotoa rakentavasti. Itse ainakin yleensä, yhtä kunnon skitsahtamista lukuunottamatta, olen suhteessa onnistunut suuttumisesta/itkuisuudesta/tunnekuohusta huolimatta ihan rakentavasti puhumaan asiasta samanaikaisesti, kertomaan miltä minusta tuntuu ja kuulemaan mitä toinen haluaa sanoa.

        Minut on "kasvatettu" miellyttäjäksi ja riidan välttelijäksi, luonnottoman rauhalliseksi ja rationaaliseksi eikä se mielestäni ole mikään hyvä asia. Toinen ääripää eli hallitsematon skitsahtelu ei sekään ole tietenkään ihanne mutta yleensä ääripäiden väliltä löytyy ihan hyviä vaihtoehtoja.


      • yksi oikea vastaus kirjoitti:

        Ei kai se nyt niin hirveän vaarallista ole, vaikka se riita syntyisikin? Onko paras mahdollinen tilanne siis sellainen, ettei riidellä koskaan? Eri asia tietysti, jos tunteet saavat toisen tai molemmat niin järjiltään, ettei asioista voi samanaikaisesti keskustella millään muotoa rakentavasti. Itse ainakin yleensä, yhtä kunnon skitsahtamista lukuunottamatta, olen suhteessa onnistunut suuttumisesta/itkuisuudesta/tunnekuohusta huolimatta ihan rakentavasti puhumaan asiasta samanaikaisesti, kertomaan miltä minusta tuntuu ja kuulemaan mitä toinen haluaa sanoa.

        Minut on "kasvatettu" miellyttäjäksi ja riidan välttelijäksi, luonnottoman rauhalliseksi ja rationaaliseksi eikä se mielestäni ole mikään hyvä asia. Toinen ääripää eli hallitsematon skitsahtelu ei sekään ole tietenkään ihanne mutta yleensä ääripäiden väliltä löytyy ihan hyviä vaihtoehtoja.

        "Ei kai se nyt niin hirveän vaarallista ole, vaikka se riita syntyisikin? Onko paras mahdollinen tilanne siis sellainen, ettei riidellä koskaan?"

        Ei se tietenkään vaarallista ole, jos se ei mene siksi hallitsemattomaksi skitsahteluksi, mutta jos asiat saa ratkaistua riitelemättä, niin se on luonnollisesti paras mahdollinen tilanne.

        Vastakysymyksenä voisin kysyä, miksi pitäisi riidellä, jos asiat saa ratkaistua ilman riitaa? Se kun ei mielestäni ole millään lailla tavoiteltava asia..

        Miksi rauhallisuus ja rationaalisuus eivät mielestäsi ole hyviä asioita?


      • yksi oikea vastaus
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        "Ei kai se nyt niin hirveän vaarallista ole, vaikka se riita syntyisikin? Onko paras mahdollinen tilanne siis sellainen, ettei riidellä koskaan?"

        Ei se tietenkään vaarallista ole, jos se ei mene siksi hallitsemattomaksi skitsahteluksi, mutta jos asiat saa ratkaistua riitelemättä, niin se on luonnollisesti paras mahdollinen tilanne.

        Vastakysymyksenä voisin kysyä, miksi pitäisi riidellä, jos asiat saa ratkaistua ilman riitaa? Se kun ei mielestäni ole millään lailla tavoiteltava asia..

        Miksi rauhallisuus ja rationaalisuus eivät mielestäsi ole hyviä asioita?

        En kyllä sanonut missään, että rauhallisuus ja rationaalisuus eivät olisi hyviä asioita, sanoin että minut on kasvatettu LUONNOTTOMAN rauhalliseksi ja rationaaliseksi. Eli sekin voi mennä yli ja olla haitaksi.

        Rauhallisuus ja rationaalisuus ovat toki hyviä asioita, jos ne eivät mene niin pitkälle, että ne luovat ilmapiirin jossa tunteiden (ainakin negatiivisten) ilmaiseminen on vältettävää, väärin tai paheksuttavaa, tai jossa riidan välttäminen on ensisijainen tavoite, jonka kustannuksella tunteet täytyy tukahduttaa. Tunteet ovat tärkeä osa ihmistä ja mielestäni on aika kieroutunut tilanne sellainen, jossa esim. mielensä pahoittaneena ei saisi näyttää tunnettaan vaan pitäisi rationalisoida tilanne ja olla kuin ei mitään.

        Kuten sanoin, en minäkään mitään raivopäisiä skitsokohtauksia kannata, mutta riitely voi olla myös hallitumpaa mielestäni. Riidan ei myöskään pitäisi olla mikään sellainen pelon kohde tai kammotus, että sitä pitäisi viimeiseen asti välttää. Turvallisessa suhteessa riitaa ei tarvitse pelätä eikä pakonomaisesti välttää, joskaan ei toki hakemalla hakeakaan. Toisin sanoen riidan välttämisen nimissä ei mielestäni tarvitse vaieta jos on tullut loukatuksi, tai mennä piiloon itkemään ettei toinen luule marttyyriksi. Kotonani olen elänyt sellaisessa ilmapiirissä, jossa esim muiden nähden itkeminen oli todella kammottava ja ahdistava asia, ja muutenkin kaikki ikävät tunteet piti pitää sisällään. Selviytymisstrategia oli olla mukava, kiltti, diplomaattinen, olla kuin ei huomaisikaan jos tulee kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Tämä ilmapiiri kumpuaa nimenomaan negatiivisten tunteiden patoamisesta ja tietystä liiallisesta henkisestä välimatkasta muihin ihmisiin.

        Jos kovin "fanaattisesti" pyrkii jatkuvaan rauhaan ja tasapainoon (ilman riitoja ja negatiivisia tunteita), tulee tuosta tasapainosta helposti kauhun tasapaino. Itse olen kantapään kautta oppinut sen, että negatiivisetkin tunteet ovat ihan terveitä eikä niitä tarvitse vältellä eikä pelätä. On erittäin tervettä, että suhteessa voi näyttää miltä tuntuu, liiallinen järjellistäminen on mielestäni vähän creepyä.


      • Koooooooooooooo
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        En ole väittänyt itkun olevan yritys manipuloida, vaan esitin tuon kysymyksen saadakseni perspektiiviä asiaan. Itse itken erittäin harvoin ja yhdistän sen lähinnä äärimmäiseen menetyksen tai pettymyksen tunteeseen.

        Siksi joskus riitatilanteessa kohtaamani naisen itku vaikuttaakin minusta sekä tilanteeseen sopimattomalta, että kohtuuttoman rajulta reaktiolta ja saakin minut erittäin epäluuloiseksi sen taustoista.Tällaisessa tilanteessa kun mielestäni tulee etsiä mahdollisimman rationaalista ja rakentavaa tapaa ratkaista käsillä oleva ongelma ja pyrkiä hillitsemään ja välttämään kaikenlaiset tulenarkaa tilannetta häiritsevät tunteenpurkaukset.

        Myös kaikenlainen naljailu sekä huutaminen ja solvaaminen, jotka yleensä ovat itkuun liittyneet (ja jotka myöhemmin naisen mukaan eivät tarkoittaneet mitään! Se oli vain sellainen "tunne"?!?!), ovat hämmentäviä ja äärimmäisen loukkaavia toimintatapoja tilanteessa, jossa molempien edun vuoksi olisi parasta etsiä yhdessä molempia tyydyttävää ratkaisua.

        Onko näin toimiva henkilö siis henkisesti vain niin epävakaa, ettei kykene käsittelemään sitä, että oma mielipiteeni eroaa hänen mielipiteestään, vai onko kyseessä yritys saada minut jatkossa varomaan eriävän mielipiteeni esittämistä?

        Manipulaatio on siis erittäin varteenotettava vaihtoehto, jota kannatti harkita, mutta tämän ketjun saamien vastausten perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että nainen todella voi itkeä huomattavan herkästi, jolloin kyseessä on normaali tunnereaktio. Sitä en vain ymmärrä, mikä tähän olisi riitatilanteessa rakentavin tapa suhtautua..

        Kuitenkaan huutamista, toisen solvaamista ja muita epäasiallisuuksia ei yksinkertaisesti voi hyväksyä missään tilanteessa! Aikuinen ihminen on lopulta aina vastuussa toiminnastaan, olivat hänen tunteensa mitkä hyvänsä!

        Kuulostat niin kylmältä, rauhalliselta ja anlyyttiseltä, etten ihmettele vaikka naisesi riehuvat ja yrittävät päästä kuoresi läpi :) Mitäs jos joskus antautuisit riitaan mukaan?


      • ----
        Koooooooooooooo kirjoitti:

        Kuulostat niin kylmältä, rauhalliselta ja anlyyttiseltä, etten ihmettele vaikka naisesi riehuvat ja yrittävät päästä kuoresi läpi :) Mitäs jos joskus antautuisit riitaan mukaan?

        Juu. Tuollaiset kylmäkallet ovat tosi rasittavia!


      • spekuloin
        Koooooooooooooo kirjoitti:

        Kuulostat niin kylmältä, rauhalliselta ja anlyyttiseltä, etten ihmettele vaikka naisesi riehuvat ja yrittävät päästä kuoresi läpi :) Mitäs jos joskus antautuisit riitaan mukaan?

        Niin, naiset saattavat kaivata "kontaktia", kokemusta siitä että tunteita liikkuu siellä toisessakin päässä. Jos toinen suhtautuu kylmän rationaalisesti toisen tunteenilmaisuun, saattaa tunteenilmaisijalle tulla kokemus siitä, että toinen on jotenkin tavoittamattomissa ja etäällä ja jotenkin kyvytön tuntemaan empatiaa.


      • niinppä
        biux kirjoitti:

        Joku on jossain kirjoittanut, että mies haluaa ratkaisun riitatilanteessa ja nainen haluaa, että häntä ymmärretään. Siis kärjistetysti.

        Mikäli tarjoat ratkaisuja tai rationaalisia vaihtoehtoja silloin kun nainen tarvitsee ymmärrystä omalle tunnereaktiolleen, voit hyvinkin saada vastaasi kyyneleet. Olen itse sanonut miehelleni, ettei hänen tarvitse kertoa minulle ratkaisumalleja ongelma/riitatilanteeseen vaan ainoastaan ymmärtää tunteeni. Suurin itkupotku raivari tuleekin siitä, että koen yrittäväni turhaan tuoda esiin tunnetilaani. Ratkaisuja mietitään sitten kun riita on riidelty:)

        Vaikeaa kirjoittaa tätä ja yhtä vaikeaa sitä on elää...:)

        Nimenomaan itku syntyy ainakin itsellä siitä kun yrittää turhaan kertoa toiselle tunteistaan. Kun toinen vaikenee ja sulkeutuu, eikä halua edes ymmärtää. Se on turhautumista.Itse yritän välttää viimeiseen asti sillä siinä kohtaa miehen sosialliset taidot loppuvat. Ymmärrystä ei riitä enää sitä vähääkään. "taas se vaan kerjää sääliä. ei kiinnosta"


      • hfdkghdkgk
        Koooooooooooooo kirjoitti:

        Kuulostat niin kylmältä, rauhalliselta ja anlyyttiseltä, etten ihmettele vaikka naisesi riehuvat ja yrittävät päästä kuoresi läpi :) Mitäs jos joskus antautuisit riitaan mukaan?

        Jotkut miehet "riehuvat" vasta sitten kun on tosi kyseessä. Eikä mistään voi päätellä, että ap ei ilmaisisi normaalisti tunteita?


      • 12
        hfdkghdkgk kirjoitti:

        Jotkut miehet "riehuvat" vasta sitten kun on tosi kyseessä. Eikä mistään voi päätellä, että ap ei ilmaisisi normaalisti tunteita?

        Mikä on "normaalia tunteen ilmausta" noin miehen näkökulmasta?


      • 3 + 12
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        En ole väittänyt itkun olevan yritys manipuloida, vaan esitin tuon kysymyksen saadakseni perspektiiviä asiaan. Itse itken erittäin harvoin ja yhdistän sen lähinnä äärimmäiseen menetyksen tai pettymyksen tunteeseen.

        Siksi joskus riitatilanteessa kohtaamani naisen itku vaikuttaakin minusta sekä tilanteeseen sopimattomalta, että kohtuuttoman rajulta reaktiolta ja saakin minut erittäin epäluuloiseksi sen taustoista.Tällaisessa tilanteessa kun mielestäni tulee etsiä mahdollisimman rationaalista ja rakentavaa tapaa ratkaista käsillä oleva ongelma ja pyrkiä hillitsemään ja välttämään kaikenlaiset tulenarkaa tilannetta häiritsevät tunteenpurkaukset.

        Myös kaikenlainen naljailu sekä huutaminen ja solvaaminen, jotka yleensä ovat itkuun liittyneet (ja jotka myöhemmin naisen mukaan eivät tarkoittaneet mitään! Se oli vain sellainen "tunne"?!?!), ovat hämmentäviä ja äärimmäisen loukkaavia toimintatapoja tilanteessa, jossa molempien edun vuoksi olisi parasta etsiä yhdessä molempia tyydyttävää ratkaisua.

        Onko näin toimiva henkilö siis henkisesti vain niin epävakaa, ettei kykene käsittelemään sitä, että oma mielipiteeni eroaa hänen mielipiteestään, vai onko kyseessä yritys saada minut jatkossa varomaan eriävän mielipiteeni esittämistä?

        Manipulaatio on siis erittäin varteenotettava vaihtoehto, jota kannatti harkita, mutta tämän ketjun saamien vastausten perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että nainen todella voi itkeä huomattavan herkästi, jolloin kyseessä on normaali tunnereaktio. Sitä en vain ymmärrä, mikä tähän olisi riitatilanteessa rakentavin tapa suhtautua..

        Kuitenkaan huutamista, toisen solvaamista ja muita epäasiallisuuksia ei yksinkertaisesti voi hyväksyä missään tilanteessa! Aikuinen ihminen on lopulta aina vastuussa toiminnastaan, olivat hänen tunteensa mitkä hyvänsä!

        Jos sinä vain kerrot asiallisesti oman mielipiteesi, ilman mitään tunteita, solvaamista tai epäasiallisuutta, kyseessä ei ole riitatilanne. Riidassa on aina kaksi osapuolta. Jos toinen saa aivan yksinään jotain itku- tai raivokohtauksia, kyse on ihan jostain muusta.

        Sana riita ei tarkoita tilannetta, jossa etsitään rationaalista ratkaisua johonkin tilanteeseen. Se tilanne on esimerkiksi neuvottelu.

        Oikea kysymys olisi siis, miksi sinun tyttöystäväsi itkee, kun kerrot asiallisesti mielipiteesi jostain asiasta. Onko teillä vaikeuksia neuvotella ja tehdä kompromisseja, kilpailetteko kumman mielipide voittaa missäkin asiassa? Kumpi yleensä lopuksi joustaa?

        Onko sinun mielipiteissäsi jotain itkettävää? Voiko jokin niissä nostaa tunteet pintaan?

        Kukaan ulkopuolinen ei osaa teitä täsmällisesti neuvoa, kun ei ole niitä tilanteita katsomassa ja arvioimassa kummankin käytöksen asiallisuutta tai epäasiallisuutta.


      • 12 kirjoitti:

        Mikä on "normaalia tunteen ilmausta" noin miehen näkökulmasta?

        Riippunee tilanteesta.

        Tämä voisi olla oiva threadi tuonne Miesten logiikka -palstalle, jossa voisit samalla tarkentaa kysymystä.


    • vuolaat ovat virrat

      Ehkä sinäkin olet sitten aikuisena niin vastuullinen mielipiteen esittäjä, että pystyt tukemaan toista aidon myötätuntoisesti esittämään eriävän mielipiteensä, etkä suinkaan oman mielipiteesi innoittamana pysy järkäleenomaisen itsepäisesti omassa kannassasi kiinni, kuuntelematta korvallistakaan siitä, että mitä nainen yrittää sanoa. Yksi asia erityisesti, mikä minussa aiheuttaa vuolastakin kyynelehtimistä on se, kun yritän kertoa miehelle ylipäätänsä yhtään mitään, jos mies on sama, joka on kaikin tavoin sanallisesti tehnyt selväksi minulle, että hän aikoo pistää kaikin keinoin hanttiin siinä, että sanomani menisi edes puoliksi oikein perille.

      Usein jo suun aukaiseminen sanoakseni juuri sellaiselle miehelle nostattaa muistojen kätköistä mieleen ne monet kerrat kaikkine turhautumisen ja vihan tunteineen, että yksinkertaisenkin asian sanominen käy ylivoimaiseksi. Viimeistään siinä vaiheessa tulvahanat oikein aukeavat, kun voimattomana ajattelen, että se kuitenkin vaan ajattelee minun yrittävän manipuloida.

      Se, että vielä toinen sattuu olemaan rakas, niin yhtälö johtaa siihen, että tunnen itseni mitätöidyksi ihmisenä täysin, joka on asia, jonka kyyneleni usein naulaavat tietoisuuteeni erityisesti kaiken sen naisen itkuun liittyvän ajatuskökön myötä. Tieto ikäänkuin lisää sitä tuskan määrää. Itkevä nainen ja mies = harvemmin hyvä yhtälö.

    • ...

      Mä itken jos mua ahistaa, itken jos mulle huutaa. Joskus itkettää ilman syytäkin, mutta se on harvinaisempaa. Ja sitten ku aloitan itkemisen niin sitä on tosi vaikee saada loppumaan, vaikka saatais sovittuaki siinä itkemisen lomassa niin saatan jatkaa itkua vielä pitkään, ku se ei vaan lopu enkä voi sille mitään, yleensä lopuksi vielä itken ja nauran yhtäaikaa. Onneksi on mies joka jaksaa halia ja lohduttaa. Ja siis en itke kovinkaan usein vaikka tää siltä kuulostaaki :D Oon kyllä peruspositiivinen ihminen ja useimmiten iloinen.

    • SORRYVAAN

      EI SE AINA NIIN MENE. OON AINAKIN TOSI HERKKÄ.. EI TARVI KUIN KARJAISTA NIIN ALKAA KÄDET VAPISTA JA INHO NOUSTA :(

    • Maisa.

      Minä itken ja myös nauran helposti. Itken esim. telkkariohjelmia katsoessa tai jos joku asia koskettaa hyvällä tai pahalla tavalla.
      Minulle itku on luonnollinen asia enkä säikähdä muidenkaan kyyneleitä. Pelottavampaa on jos mikään ei liikuta.
      Lisäksi itken ihan mistä asiasta tahansa, päivää ennen menkkojen alkamista.
      :-)

    • Koooooooo

      Jos itkettää, niin silloin kannattaa itkeä. Miehillekin soisin sen taidon, se on puhdistava kokemus kun oikein antaa tulla ulos kaiken mikä itkettää. Mä itken useimmiten kun oon tosi vihainen. Itku meinaa tulla vaikkei ois tuttukaan henkilö kyseessä. Se on kiusallista ja ärsyttävää. Toisaalta saatan itkeä, jos nauran liikaa. Itku ei siis ole mitään ihmeellistä. Miehet ottavat itkun liian vakavasti .Itse toivoisin että siitä ei niin kauheasti välitettäisi.

    • *Kyynel*

      Itse en itke riitatilanteissa, johtuen varmastikin siitä, että osaamme mieheni kanssa riidellä niin kuin aikuiset. Toisen haukkuminen, nälviminen ja nöyryyttäminen itkuun asti ei ole kauhean tervettä. Yleensä minulta pääsee itku myötätunnosta, TV-ohjelmia katsoessa, surusta (kuolema) ja joskus on tullut itku myös rakastelun jälkeen. Tälle jälkimmäiselle on olemassa jokin selitys, jota en nyt tähän hätään muista, mutta sitä on tapahtunut pari kertaa. Joskus olen myös itkenyt riittämättömyyden tunteen takia. Yleisesti ottaen itken mielestäni aika harvoin, mutta silloin kun itken, niin itken sitten kunnolla ja koko päivä menee silmät kyynelissä. Eräs ystäväni aina turhautuessaan/vihastuessaan purskahtaa itkuun, näin on ollut niin kauan kuin jaksan muistaa, itselleni ei sitä ole koskaan tapahtunut.

    • kuolemantahto

      voi vitun mulkut hankkikaa elämä! te puhutte saatanmoista paskaa. mies huutaa naiselle ja paiskaa sitä tuolilla päähän siitä naiset itkee!!

    • Itkupillittäjä

      Kunpa voisinkin manipuloida itseni olemaan itkemättä. Riidellessä haluaisin asiallisesti sanoa, mikä mättää, mutta itkeväksi vinkunaksi se usein menee. Jos toisesta vöälittää, niin vähäinenkin erimielisyys haavoittaa.

      Mieluummin kirjoittaisin, kun on oikein vaikeaa, mutta kumppaniltani tämä ei onnistu. Huutaminen on hänelle helpompaa.

    • Tippa linssissä

      Ainakin minä pillahdan riidellessä helposti itkuun ihan ilman taka-ajatuksia. Usein ihan silkkaa turhautumistani, kun kumppani ei vaan tajua tai kun hän alkaa haukkumaan henkilökohtaisuuksia asian vierestä.

    • itkupillittäjätär

      Itse itken aina silloin, kun tilanne menee liian... hermoja raastavaksi.
      En voi sille mitään. Jos esim työssä olen käynyt kiivasta keskustelua ylemmän henkilön kanssa, jossain kohtaa silmiini kohoaa väkisinkin kyyneeleet.

      Mutta typerä kysymys aloittajalta. Me naiset nyt vaan olemme yleisesti hieman herkempiä ja tunteellisempia kuin te miehet.
      Jos naisesi alkaa itkemään edessäsi kesken tappelun, eikö se ole ihan sinun oma "ongelmasi", jos alat toimia jotenkin poikkeavasti kyyneleiden vuoksi? :)

      • Miksi sinusta on typerää kysyä asiaa, joka useinkin miehiä ihmetyttää?

        Ja mikä on poikkeavaa toimintaa kyynelten vuoksi?
        Omasta näkökulmastani se itkeminen nimenomaan on hyvin poikkeavaa, joten eikö logiikkasi mukaan se silloin ole sinun ongelmasi?


      • ...
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        Miksi sinusta on typerää kysyä asiaa, joka useinkin miehiä ihmetyttää?

        Ja mikä on poikkeavaa toimintaa kyynelten vuoksi?
        Omasta näkökulmastani se itkeminen nimenomaan on hyvin poikkeavaa, joten eikö logiikkasi mukaan se silloin ole sinun ongelmasi?

        Hän varmaan tarkoitti tuolla: "jos alat toimia jotenkin poikkeavasti kyyneleiden vuoksi", että toimit nimenomaan omasta näkökulmastasi poikkeavasti. Naisesi ei nimittäin välttämättä ollenkaan koe käytöstäsi poikkeavaksi, eikä se ole hänelle mikään ongelma. Tästä ketjusta kuitenkin saa sellaisen käsityksen, että itse et oikein kestä omaa reaktiotasi naisesi itkuun.


    • 15+20

      Itse en ole koskaan käyttänyt itkua manipuloidakseni ihmistä, olin aikanaan pari vuotta suhteessa jossa itseasiassa mies alkoi useasti riitatilanteissa itkemään ja täytyy myöntää että hämmennys oli itselleni valtava. On niin luonteeni vastaista "lyödä lyötyä" ja aika mahdottomuus se on koittaa olla vihainen kun toinen itkee sydäntäsärkevästi sykkyrällä.

      Mutta, olen silti useasti riitatilanteessa itkenyt. Itselläni tuo itku tulee yleensä totaalisesta turhautumisesta jos ei asiat etene eikä "mikään mene jakeluun" eli siis junnataan paikalla ja haukutaan vaan toista...

      Silloin kun kyyneleet alkaa kihoamaan silmiin kävelen yleensä tupakalle ja peitän sen toiselta, ei sen takia ettenkö uskaltaisi hänen nähtensä itkeä, vaan sen takia että tiedän omakohtaisesti etten saisi ikinä riitaa loppumaan, sovittua ja puhuttua halki jos alkaisin itkemään toisen edessä niin ettei hän enää uskaltaisi sanoa asiaansa loppuun asti.

      • Tämä summaa mahtavasti koko sen turhautumisen, minkä se itku itsessänikin aiheuttaa!

        Mistä noin hyvin asioita ymmärtäviä naisia oikein löytyy?! :D


    • pakene ennen itkua

      Täällä nainen joka välttelee itkemästä miehen edessä. Pyrkii katoamaan ennen kuin itku tulee jottei vaikuta liian tunteelliselta miehen edessä. Miehet eivät siedä naisen itkua.

    • Mr Frasier

      Moni kysyi miten tekoitku saadaan aikaan. Olen mies ja pystyn tekemään tekoitkua jos haluan. Ajattelen jotain erittäin surullista niin kyyneleet tulee. Ei sen vaikeampaa.

    • Totuuden Torvi

      Koska naisten henkinen ja älyllinen taso on lapsen tasolla.

    • dyghjknfdh

      "Nainen. Miksi itket riitatilanteessa?"
      - Koska tulee huono mieli, paha olo... itku tulee kuin väkisin.

      Yleensä jos itku tulee niin siinä pitäisikin miehen hävetä! Minä en itse ikinä sano miehelleni mitään pahaa niin että hän oikein itkisi... joten miksi hän minulle? :)

    • Jos itku on se mittari, jonka mukaan päätetään, miten pahasti toiselle voi sanoa, niin silloinhan miehelle voi pääsääntöisesti sanoa mitä tahansa. Itse kun en ole ikinä tainnut nähdä aikuisen miehen itkevän, sanottiin hänelle miten pahasti tahansa.

      Itse en ole haukkunut ketään sitten alakouluaikojen. Vanhempani olivat sen verran vanhanaikaisia, että opettivat, ettei ketään saa haukkua, mutta siitä huolimatta, varsinkin naiset, ovat kyllä minua haukkuneet. ja mitä läheisimmissä väleissä ollaan, sitä pahempia ne naisten haukut tuntuvat olevan. "Tunteeton narsisti, toivon, että kuolet"..? Itse en itkenyt. Raivostuin ja poistuin paikalta, etten alentuisi samalle tasolle.

      Myöhemmin nämäkin haukut olivat kuulemma vain tunnekuohun syytä..

      • spekuloin

        Hmm, jos sinulla on kokemuksia useammista "itkunaisista", jotka jotenkin sekoavat kanssasi, niin jotakin osaa ja arpaa todennäköisesti on sinunkin toiminnallasi asian kanssa. Naiset varmasti keskimäärin ovat herkempiä ja itkevät helpommin, mutta hysteerisiä itkijöitä kaikki naiset eivät ole. Jos olet törmännyt useinkin sellaiseen ilmiöön, että nainen tekee itkullaan rakentavan riitelyn/keskustelun mahdottomaksi, niin yhteinen nimittäjä näissä tilanteissa olet sinä.


      • spekuloin
        spekuloin kirjoitti:

        Hmm, jos sinulla on kokemuksia useammista "itkunaisista", jotka jotenkin sekoavat kanssasi, niin jotakin osaa ja arpaa todennäköisesti on sinunkin toiminnallasi asian kanssa. Naiset varmasti keskimäärin ovat herkempiä ja itkevät helpommin, mutta hysteerisiä itkijöitä kaikki naiset eivät ole. Jos olet törmännyt useinkin sellaiseen ilmiöön, että nainen tekee itkullaan rakentavan riitelyn/keskustelun mahdottomaksi, niin yhteinen nimittäjä näissä tilanteissa olet sinä.

        Niin ja siis tarkoitin, että jos kokemusta on useammista vastaavanlaisista naisista.


      • spekuloin kirjoitti:

        Niin ja siis tarkoitin, että jos kokemusta on useammista vastaavanlaisista naisista.

        Omakohtaista kokemusta on yhdestä "itkunaisesta", joka mm. itkunsa lomasta joskus pyysi _lyömään_ itseään !!!! No en todellakaan lyönyt!

        Yleensä tämä itkeminen liittyi tilanteisiin, joissa olimme esimerkiksi myöhässä jostakin minulle tärkeästä tilaisuudesta tai hän oli tehnyt jonkin vahingon, josta olin harmissani. Näihin tilanteisiin liittyi myös yleensä huomattavan paljon itse-syyttelyä, minkä vuoksi mm. en ikinä voinut millään lailla verbalisoida minkäänlaisia turhautumisen tunteita siitä pelosta, että tilanne pahenee. Hiljaakaan en kuulemma olisi saanut olla, koska silloin vain "kihisin kiukusta ja patosin kaiken itseeni".

        Haukkuminen, on asia erikseen, jonka toin esille edellisessä viestissäni, koska aiempi kirjoittaja yhdisti itkun siihen, kun häntä loukataan.


      • ...

        En oikeastaan ihmettele, että naisesi on tunnekuohunsa aikana haukkunut sinua tunteettomaksi narsistiksi. Juuri sellainen tunteeton, kylmä vaikutelma sinusta tämän ketjun perusteella tulee.

        Toinen (vai liekö sama nainen) koki sinun "kihisevän kiukusta ja patoavan kaiken itseesi". Ja niinhän sinä teitkin, kun et kerran tilanteen pahenemisen pelossa uskaltanut ilmaista tunteitasi.

        Ehkä sinunkin kannattaisi joskus päästää höyryjä ulos, näyttää tunteesi ja opetella riitelemään. Naisesikin kokisi olevansa tekemisissä normaalin ihmisen, eikä tunteettoman narsistin kanssa.


      • ... kirjoitti:

        En oikeastaan ihmettele, että naisesi on tunnekuohunsa aikana haukkunut sinua tunteettomaksi narsistiksi. Juuri sellainen tunteeton, kylmä vaikutelma sinusta tämän ketjun perusteella tulee.

        Toinen (vai liekö sama nainen) koki sinun "kihisevän kiukusta ja patoavan kaiken itseesi". Ja niinhän sinä teitkin, kun et kerran tilanteen pahenemisen pelossa uskaltanut ilmaista tunteitasi.

        Ehkä sinunkin kannattaisi joskus päästää höyryjä ulos, näyttää tunteesi ja opetella riitelemään. Naisesikin kokisi olevansa tekemisissä normaalin ihmisen, eikä tunteettoman narsistin kanssa.

        Onko siis mielestäsi hyväksyttävää ja normaalia haukkua toista ihmistä tuolla lailla? Varsinkin intiimin suhteen toista osapuolta, johon kohdistettuna tuollaiset loukkaukset sattuvat oikeasti, eivätkä ole vain jonkun random sekopään heittoja?

        Ajatellaanpa toisinpäin. Miten itse koet tilanteen, jossa läheinen ihminen yllättäen alkaa suoltaa moisia persoonaasi koskevia solvauksia?

        Minusta tuo ei ole vähimmässäkään määrin normaalia eikä kannusta molemminpuoliseen avoimuuteen ja välittömään tunneilmaisuun. Lähinnä ajaa toista pois.

        Aikuisten ihmisten riitelyssä puhutaan asioista, eikä solvata toisen persoonaa. Kuitenkin jostakin syystä samaa asiaa joudutaan toitottamaan kaikenmaailman avioliittoleireillä vuodesta toiseen..


      • asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        Onko siis mielestäsi hyväksyttävää ja normaalia haukkua toista ihmistä tuolla lailla? Varsinkin intiimin suhteen toista osapuolta, johon kohdistettuna tuollaiset loukkaukset sattuvat oikeasti, eivätkä ole vain jonkun random sekopään heittoja?

        Ajatellaanpa toisinpäin. Miten itse koet tilanteen, jossa läheinen ihminen yllättäen alkaa suoltaa moisia persoonaasi koskevia solvauksia?

        Minusta tuo ei ole vähimmässäkään määrin normaalia eikä kannusta molemminpuoliseen avoimuuteen ja välittömään tunneilmaisuun. Lähinnä ajaa toista pois.

        Aikuisten ihmisten riitelyssä puhutaan asioista, eikä solvata toisen persoonaa. Kuitenkin jostakin syystä samaa asiaa joudutaan toitottamaan kaikenmaailman avioliittoleireillä vuodesta toiseen..

        Onko yleinenkin ajatus naisten parissa, että "tunteiden näyttäminen" ja "höyryjen päästäminen" merkitsee toisen silmitöntä solvaamista?

        Ja tunnekuohu oikeuttaa sen?


      • ....
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        Onko yleinenkin ajatus naisten parissa, että "tunteiden näyttäminen" ja "höyryjen päästäminen" merkitsee toisen silmitöntä solvaamista?

        Ja tunnekuohu oikeuttaa sen?

        Eiköhän tuo ole enemmän miehille tyypillistä, tosin se "solvaaminen" käännetään omassa päässä faktojen esittämiseksi.


      • .... kirjoitti:

        Eiköhän tuo ole enemmän miehille tyypillistä, tosin se "solvaaminen" käännetään omassa päässä faktojen esittämiseksi.

        Ei, oman kokemukseni mukaan se vaikuttaa olevan enemmän naisille tyypillistä. Ja omassa päässä se solvaaminen käännetään "tunteiden ilmaisemiseksi".


      • spekuloin
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        Omakohtaista kokemusta on yhdestä "itkunaisesta", joka mm. itkunsa lomasta joskus pyysi _lyömään_ itseään !!!! No en todellakaan lyönyt!

        Yleensä tämä itkeminen liittyi tilanteisiin, joissa olimme esimerkiksi myöhässä jostakin minulle tärkeästä tilaisuudesta tai hän oli tehnyt jonkin vahingon, josta olin harmissani. Näihin tilanteisiin liittyi myös yleensä huomattavan paljon itse-syyttelyä, minkä vuoksi mm. en ikinä voinut millään lailla verbalisoida minkäänlaisia turhautumisen tunteita siitä pelosta, että tilanne pahenee. Hiljaakaan en kuulemma olisi saanut olla, koska silloin vain "kihisin kiukusta ja patosin kaiken itseeni".

        Haukkuminen, on asia erikseen, jonka toin esille edellisessä viestissäni, koska aiempi kirjoittaja yhdisti itkun siihen, kun häntä loukataan.

        No ei ihan tasapainoisimmasta päästä ollut tämä nainen selkeästikään, oliko heti suhteen alussa tuollainen?


      • spekuloin
        spekuloin kirjoitti:

        No ei ihan tasapainoisimmasta päästä ollut tämä nainen selkeästikään, oliko heti suhteen alussa tuollainen?

        Niin ja lisään vielä, että jos tämä keskustelu perustuu kokemuksiin tämän kyseisen naisen käytöksestä, niin keskustelu liikkuu ehkä vähän sivuraiteilla. Ketjuun vastaajat kun todennäköisesti miettivät ihan normaalia persoonaa, jolta kuvailemasi nainen ei kuulosta (mm. nämä lyömisjutut).


      • ...
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        Ei, oman kokemukseni mukaan se vaikuttaa olevan enemmän naisille tyypillistä. Ja omassa päässä se solvaaminen käännetään "tunteiden ilmaisemiseksi".

        Varmasti suurin osa tähän ketjuun osallistuneista naisista on joutunut kuulemaan jotain vastaavaa solvaamista miehen taholta. Jos sitten pillahdamme itkuun moisesta, saamme kuulla teeskentelevämme marttyyria ja yrittävämme manipuloida miestä.

        Turha sinun on yrittää nostaa oman sukupuolesi edustajia jalustalle, sillä sinne te ette todellakaan kuulu. Loukkaava kielenkäyttö ei ole mitenkään harvinaista miehen käyttämänä.


      • Jörgen Jönsson
        ... kirjoitti:

        Varmasti suurin osa tähän ketjuun osallistuneista naisista on joutunut kuulemaan jotain vastaavaa solvaamista miehen taholta. Jos sitten pillahdamme itkuun moisesta, saamme kuulla teeskentelevämme marttyyria ja yrittävämme manipuloida miestä.

        Turha sinun on yrittää nostaa oman sukupuolesi edustajia jalustalle, sillä sinne te ette todellakaan kuulu. Loukkaava kielenkäyttö ei ole mitenkään harvinaista miehen käyttämänä.

        Miesten solvaamisesta voi tehdä oman ketjunsa. Ap ei ainakaan kuulosta tyypilliseltä päänaukojalta, ainakaan kirjallisessa muodossa.


      • ... kirjoitti:

        Varmasti suurin osa tähän ketjuun osallistuneista naisista on joutunut kuulemaan jotain vastaavaa solvaamista miehen taholta. Jos sitten pillahdamme itkuun moisesta, saamme kuulla teeskentelevämme marttyyria ja yrittävämme manipuloida miestä.

        Turha sinun on yrittää nostaa oman sukupuolesi edustajia jalustalle, sillä sinne te ette todellakaan kuulu. Loukkaava kielenkäyttö ei ole mitenkään harvinaista miehen käyttämänä.

        Ei se ole lainkaan harvinaista naisenkaan käyttämänä..

        Yrität jatkuvasti mitätöidä ja kieltää omaa henkilökohtaista kokemustani ja "nostaa oman sukupuolesi edustajia jalustalle", samalla syyttäen minua moisesta jalustalle asettamisesta.

        Klassista projisointia?

        Ei ole minun syyni, jos olet kokenut, jonkun miehen käytöksen kohtaasi loukkaavana, mutta nyt oman tekstisi sävy alkaa käydä aina vain hyökkäävämmäksi ja loukkaavammaksi.


      • ...
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        Ei se ole lainkaan harvinaista naisenkaan käyttämänä..

        Yrität jatkuvasti mitätöidä ja kieltää omaa henkilökohtaista kokemustani ja "nostaa oman sukupuolesi edustajia jalustalle", samalla syyttäen minua moisesta jalustalle asettamisesta.

        Klassista projisointia?

        Ei ole minun syyni, jos olet kokenut, jonkun miehen käytöksen kohtaasi loukkaavana, mutta nyt oman tekstisi sävy alkaa käydä aina vain hyökkäävämmäksi ja loukkaavammaksi.

        Mielestäni sinullakaan ei ole yhtään sen suurempaa oikeutta mitätöidä naisten kokemuksia. Tuo vähättelysi naisten itkua kohtaan on aivan yhtä loukkaavaa. Jos sinun henkilökohtaista kokemustasi on kunnioitettava, niin miksi sinun ei tarvitse kunnioittaa muiden henkilökohtaisia kokemuksia?


      • ... kirjoitti:

        Mielestäni sinullakaan ei ole yhtään sen suurempaa oikeutta mitätöidä naisten kokemuksia. Tuo vähättelysi naisten itkua kohtaan on aivan yhtä loukkaavaa. Jos sinun henkilökohtaista kokemustasi on kunnioitettava, niin miksi sinun ei tarvitse kunnioittaa muiden henkilökohtaisia kokemuksia?

        Mihinkähän naisen itkun vähättelyyn viittaat?

        Reaktio voi monissa tilanteissa olla hyvin hämmentävä ja aloitusviestini olikin täysin rehellinen kysymys, ilman vähättelytarkoitusta. Kieltämättä sävy oli hieman provosoiva senhetkisen turhautumisen tunteen vuoksi, mutta ehkäpä juuri siksi, aiheesta on tullut paljon hyviä ja valaisevia vastauksia.

        Sinun kanssasi olemme tässä osassa threadia käsitelleet lähinnä toisen ihmisen solvaamista riitatilanteessa. Aiheeseen tosin et ole paljoakaan, piikittelyn ja miesten haukkumisen ohella, antanut.

        Itselleni toisten ihmisten kokemuksien kunnoittaminen ja pyrkimys nähdä asioita monelta kantilta, ovat itsestäänselvyyksiä, mutta silti ihmetelen, mitä kokemuksiasi tarkkaan ottaen odotat minun kunnioittavan, kun et ole sellaisia esittänyt?

        Mutta tämä keskustelu on jo käynyt hedelmättömäksi, joten aiheeseen palataksemme, esitänpä aiemman kysymykseni, johon jätit täysin vastaamatta, hieman suoremmin muotoiltuna.

        Onko sinusta toisen ihmisen solvaaminen riitatilanteessa (tai yleensäkin) hyväksyttävää?


      • ...
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        Mihinkähän naisen itkun vähättelyyn viittaat?

        Reaktio voi monissa tilanteissa olla hyvin hämmentävä ja aloitusviestini olikin täysin rehellinen kysymys, ilman vähättelytarkoitusta. Kieltämättä sävy oli hieman provosoiva senhetkisen turhautumisen tunteen vuoksi, mutta ehkäpä juuri siksi, aiheesta on tullut paljon hyviä ja valaisevia vastauksia.

        Sinun kanssasi olemme tässä osassa threadia käsitelleet lähinnä toisen ihmisen solvaamista riitatilanteessa. Aiheeseen tosin et ole paljoakaan, piikittelyn ja miesten haukkumisen ohella, antanut.

        Itselleni toisten ihmisten kokemuksien kunnoittaminen ja pyrkimys nähdä asioita monelta kantilta, ovat itsestäänselvyyksiä, mutta silti ihmetelen, mitä kokemuksiasi tarkkaan ottaen odotat minun kunnioittavan, kun et ole sellaisia esittänyt?

        Mutta tämä keskustelu on jo käynyt hedelmättömäksi, joten aiheeseen palataksemme, esitänpä aiemman kysymykseni, johon jätit täysin vastaamatta, hieman suoremmin muotoiltuna.

        Onko sinusta toisen ihmisen solvaaminen riitatilanteessa (tai yleensäkin) hyväksyttävää?

        "Onko sinusta toisen ihmisen solvaaminen riitatilanteessa (tai yleensäkin) hyväksyttävää? " - Ei.

        "mitä kokemuksiasi tarkkaan ottaen odotat minun kunnioittavan, kun et ole sellaisia esittänyt?"
        - Kyse ei ole minusta henkilökohtaisesti, vaan yleisesti naisista.

        "Aiheeseen tosin et ole paljoakaan, piikittelyn ja miesten haukkumisen ohella, antanut. "
        - Missähän kohtaa tuota on esiintynyt?

        "Mihinkähän naisen itkun vähättelyyn viittaat?"
        - Viittaan yleisvaikutelmaan. Et mm. itse koskaan itke niin "vähäpätöisen" syyn, kuin riidan takia. Provosoiva aloituksesi viittaa siihen myöskin selvästi (vaikka sitä nyt lieventeletkin). Saamasi hyvät vastaukset ovat tulleet aloituksesi sävystä HUOLIMATTA, eivät sen takia. Jos haluaa asiallista keskustelua, kannattaa aloittaa asiallisesti.

        Tällaisen helmen löysin teksteistäsi, sorry etten huomioinut sitä aiemmin:
        "...tämän ketjun saamien vastausten perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että nainen todella voi itkeä huomattavan herkästi, jolloin kyseessä on normaali tunnereaktio."


    • itku loppui

      Itkin paljon aviossa olessa, koska oli riitoja lähinnä miehen uskottomuuden takia.
      Itkin paljon myös erokriisissä. Miksi, en itke enää mistään, erosta jo vuosia, tätä olen ihmetellyt nyt yksin ollessa.

    • itken helposti...

      itse itkin aikoinaan jopa hyväksytyn ajokokeeni jälkeen.... tämä ei kyllä liity mitenkään siihen, miksi itken riitatilanteessa mieheni kanssa, mutta kertoo siis ehkä vähän herkkyydestäni (niin iloisissa kuin surullisissakin tilanteissa)
      Ei siis ole varmaan vaikea uskoa että itken kun riitelen. Itkemisestä tosin koen huonoa omatuntoa

    • esi-mies

      Työroolissa olen nähnyt naisten manipulaatioitkuja, samat muijat kiusaavat niitä, jotka itkevät itkunsa kotona

    • Itkulla merkitys

      Ettekste tosiaan tiedä miks nainen itkee "ristiriitatilanteessa" miehen kanssa?
      Näkee palstan naisten älykkyysosamäärän.
      No mä voin kertoo sen teille.

      Tutkijat ovat jo kauan pohtineet, mikä on tunneperäisen itkun todellinen tarkoitus.

      Tieteellisesti on nyt todistettu että kun nainen ITKEE, miehen testosteronitaso laskee, eikä mies ole tuolloin niin agressiivinen.

      • ...

        Kyse on siis itsesuojelusta: ei tule turpaan kun miehen testosteronitaso laskee.

        Mutta mitä palstan naisten älykkyysosamäärä tähän liittyy?


    • Roskaa.

      Ihminen itkee, koska se laukaisee stressiä. Miehillä hormonitasot heilahtelee muutenkin päivittäin ja tilanteesta toiseen. Jos syy olisi tuo mitä esität, niin miehethän tihrustelisivat jatkuvasti toistensa seurassa.

    • hdfhksjfks

      Tosinainen ei itkisi riitatilanteessa. Jos ei ole väkivallan uhkaa, niin vähän rotia siihen naisten käytökseen pitäisi saada.

      • Typerää uhoa.

        Itkeminen laukaisee stressiä. On siis typerää ja jopa terveydelle haitallista pidätellä itkua. Ei ihme, että miehet kuolevat vuosia ennen naisia, kun eivät uskalla itkeä. Uskaltakaa itkeä hyvät ihmiset.

        "Itku on nykykäsityksen mukaan stressiä laukaisevan parasympaattisen hermoston tapa palauttaa elimistö lepotilaan tunnekuohun aiheuttamassa hermojännitystilanteessa. Itku on yleensä myös merkki siitä, että elimistö on jo alkanut rauhoittua. Vielä ei tiedetä, onko itku tärkeä osa hermoston palautumista vai ainoastaan palautumisen sivutuote . Itkeminen on toisinaan myös väline ilmaista tunteita muille ihmisille. Muiden ihmisten seurassa itkemisen hyväksyttävyys on kuitenkin erittäin kulttuurikohtaista ja vaihtelee historiallisesti samassakin kulttuuripiirissä. Itkemiseen on suhtauduttu Euroopassa joskus aiemmin nykyistä huomattavasti sallivammin."


      • hdkdjfkdk
        Typerää uhoa. kirjoitti:

        Itkeminen laukaisee stressiä. On siis typerää ja jopa terveydelle haitallista pidätellä itkua. Ei ihme, että miehet kuolevat vuosia ennen naisia, kun eivät uskalla itkeä. Uskaltakaa itkeä hyvät ihmiset.

        "Itku on nykykäsityksen mukaan stressiä laukaisevan parasympaattisen hermoston tapa palauttaa elimistö lepotilaan tunnekuohun aiheuttamassa hermojännitystilanteessa. Itku on yleensä myös merkki siitä, että elimistö on jo alkanut rauhoittua. Vielä ei tiedetä, onko itku tärkeä osa hermoston palautumista vai ainoastaan palautumisen sivutuote . Itkeminen on toisinaan myös väline ilmaista tunteita muille ihmisille. Muiden ihmisten seurassa itkemisen hyväksyttävyys on kuitenkin erittäin kulttuurikohtaista ja vaihtelee historiallisesti samassakin kulttuuripiirissä. Itkemiseen on suhtauduttu Euroopassa joskus aiemmin nykyistä huomattavasti sallivammin."

        Itkevä mies on surkea näky. Ei varmaan ole ylivoimaista opetella käsittelemään tunnekuohuja jollain rakentavammalla tavalla.

        Niin, ja tottakai tuo "Tosinainen ei itkisi riitatilanteessa" oli pientä provoilua...


      • Typerää uhoa. kirjoitti:

        Itkeminen laukaisee stressiä. On siis typerää ja jopa terveydelle haitallista pidätellä itkua. Ei ihme, että miehet kuolevat vuosia ennen naisia, kun eivät uskalla itkeä. Uskaltakaa itkeä hyvät ihmiset.

        "Itku on nykykäsityksen mukaan stressiä laukaisevan parasympaattisen hermoston tapa palauttaa elimistö lepotilaan tunnekuohun aiheuttamassa hermojännitystilanteessa. Itku on yleensä myös merkki siitä, että elimistö on jo alkanut rauhoittua. Vielä ei tiedetä, onko itku tärkeä osa hermoston palautumista vai ainoastaan palautumisen sivutuote . Itkeminen on toisinaan myös väline ilmaista tunteita muille ihmisille. Muiden ihmisten seurassa itkemisen hyväksyttävyys on kuitenkin erittäin kulttuurikohtaista ja vaihtelee historiallisesti samassakin kulttuuripiirissä. Itkemiseen on suhtauduttu Euroopassa joskus aiemmin nykyistä huomattavasti sallivammin."

        Ei tuossa kyllä sanota, että olisi terveydelle haitallista pidätellä itkua. Siinä ei edes sanota, että se olisi välttämätön osa tuota palautumista.

        "Vielä ei tiedetä, onko itku tärkeä osa hermoston palautumista vai ainoastaan palautumisen sivutuote."

        Eli aikamoisen johtopäätöksen vedät suoraan tuulesta.
        Lisäksi jätit kopioimatta tuolta vikipediasta aika kiintoisan kohdan, tuon pastettamasi kohdan jälkeen:

        "Monet ihmiset ahdistuvat tai hätääntyvät kohdatessaan itkevän ihmisen. Kaikki eivät kuitenkaan osaa pidätellä itkuaan. On myös olemassa henkilöitä, jotka eivät voi tai eivät halua itkeä. Yleensä naiset itkevät herkemmin kuin miehet."


      • Lisää..
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        Ei tuossa kyllä sanota, että olisi terveydelle haitallista pidätellä itkua. Siinä ei edes sanota, että se olisi välttämätön osa tuota palautumista.

        "Vielä ei tiedetä, onko itku tärkeä osa hermoston palautumista vai ainoastaan palautumisen sivutuote."

        Eli aikamoisen johtopäätöksen vedät suoraan tuulesta.
        Lisäksi jätit kopioimatta tuolta vikipediasta aika kiintoisan kohdan, tuon pastettamasi kohdan jälkeen:

        "Monet ihmiset ahdistuvat tai hätääntyvät kohdatessaan itkevän ihmisen. Kaikki eivät kuitenkaan osaa pidätellä itkuaan. On myös olemassa henkilöitä, jotka eivät voi tai eivät halua itkeä. Yleensä naiset itkevät herkemmin kuin miehet."

        Miehet eivät enää uskalla itkeä. Itkeminen on yhtä luonnollista kuin nauraminenkin.

        "Keskiajalla oli tavallista, että ihmiset itkivät julkisesti näyttääkseen suruaan. Kun kuningas Filip kuoli vuonna 1467 Brüggen kaupungissa Belgiassa kuultiin itkua ja kiljumista ja tuskaista valitushuutoa. Uskonpuhdistaja Martin Lutherista itkeminen ja sureminen olivat akkamaista ja typerää. Mutta sekä hän ja hänen aikalaisensa itkivät kun suru kohteli heitä henkilökohtaisesti. 1600-ja 1700-luvulla miehinen suru sai nykyisen muotonsa. Aristokratiassa ja hoveissa itku oli aivan liian rahvaanomaista. Sen sijaan teattereissa itkettiin joukolla. Ranskan vallankumouksen julmuuksia seurasivat massojen itkijäiset. 1800-luvun Euroopassa miehen tuli edustaa teollisen vallankumouksen arvoja, kilpailuhenkeä ja kovuutta. Itku ei sopinut tähän kontrolloituun kuvaan. Ruotsalaisen historioitsija Claes Ekenstamin mukaan 2000-luvulla miehet itkevät yhä vähemmän, vaikka sosiologiassa puhutaan uudesta miehestä ja kulttuuri painottaa ihmissuhdetaitoja ja inhimillistä kanssakäyntiä.Amerikkalainen psykoterapeutti Alexander Lowen katsoo, että itku, syväitku, on hyvin tärkeää ihmiselle. Kyky itkeä kuvastaa ihmisen kykyä nähdä surua, kipua, kärsimystä ja tarpeita muissa ihmisissä. Kyky itkeä on samalla osoitus myötätunnosta. Itkun puute osoittaa, että on menetetty kyky kokea empatiaa. 1900-luvulla itku on vähentynyt ja kyyneleistä on tullut yksityistä. Karskiutta ja raavautta ihaillaan poikkeuksetta eri kulttuureissa. 2000-luvun poliittiseksi strategiaksi on kohonnut myötätunto ja empatia. Poliitikkojen on osattava kanavoida kollektiivisia tunteita ja kollektiivista surua. Eräs osoitus tästä oli Tony Blairin toiminta prinsessa Dianan kuoleman aikana 1997, hän osasi suremalla eheyttää kansakunnan. Katastrofit ja kamalat tapahtumat, kuten tsunami, World Traden tornien sortuminen vaativat myötätuntoista esisurijaa. Suomalaisia on puhuttanut isä Mitron pyöreä ja varsin tunteellinen olemus, jossa ovat herkässä suru ja ilo. Ne ovat kontrastissa kontrolloitujen poliitikkojen kanssa. Vaikka 1990-luvulta lähtien on puhuttu uudesta miehestä, ovat eurooppalaisen miehen julkiset kyyneleet poikkeus, jolla päädytään yhä lehtien otsikoihin ja kansikuviin"


      • hmmmm....
        Lisää.. kirjoitti:

        Miehet eivät enää uskalla itkeä. Itkeminen on yhtä luonnollista kuin nauraminenkin.

        "Keskiajalla oli tavallista, että ihmiset itkivät julkisesti näyttääkseen suruaan. Kun kuningas Filip kuoli vuonna 1467 Brüggen kaupungissa Belgiassa kuultiin itkua ja kiljumista ja tuskaista valitushuutoa. Uskonpuhdistaja Martin Lutherista itkeminen ja sureminen olivat akkamaista ja typerää. Mutta sekä hän ja hänen aikalaisensa itkivät kun suru kohteli heitä henkilökohtaisesti. 1600-ja 1700-luvulla miehinen suru sai nykyisen muotonsa. Aristokratiassa ja hoveissa itku oli aivan liian rahvaanomaista. Sen sijaan teattereissa itkettiin joukolla. Ranskan vallankumouksen julmuuksia seurasivat massojen itkijäiset. 1800-luvun Euroopassa miehen tuli edustaa teollisen vallankumouksen arvoja, kilpailuhenkeä ja kovuutta. Itku ei sopinut tähän kontrolloituun kuvaan. Ruotsalaisen historioitsija Claes Ekenstamin mukaan 2000-luvulla miehet itkevät yhä vähemmän, vaikka sosiologiassa puhutaan uudesta miehestä ja kulttuuri painottaa ihmissuhdetaitoja ja inhimillistä kanssakäyntiä.Amerikkalainen psykoterapeutti Alexander Lowen katsoo, että itku, syväitku, on hyvin tärkeää ihmiselle. Kyky itkeä kuvastaa ihmisen kykyä nähdä surua, kipua, kärsimystä ja tarpeita muissa ihmisissä. Kyky itkeä on samalla osoitus myötätunnosta. Itkun puute osoittaa, että on menetetty kyky kokea empatiaa. 1900-luvulla itku on vähentynyt ja kyyneleistä on tullut yksityistä. Karskiutta ja raavautta ihaillaan poikkeuksetta eri kulttuureissa. 2000-luvun poliittiseksi strategiaksi on kohonnut myötätunto ja empatia. Poliitikkojen on osattava kanavoida kollektiivisia tunteita ja kollektiivista surua. Eräs osoitus tästä oli Tony Blairin toiminta prinsessa Dianan kuoleman aikana 1997, hän osasi suremalla eheyttää kansakunnan. Katastrofit ja kamalat tapahtumat, kuten tsunami, World Traden tornien sortuminen vaativat myötätuntoista esisurijaa. Suomalaisia on puhuttanut isä Mitron pyöreä ja varsin tunteellinen olemus, jossa ovat herkässä suru ja ilo. Ne ovat kontrastissa kontrolloitujen poliitikkojen kanssa. Vaikka 1990-luvulta lähtien on puhuttu uudesta miehestä, ovat eurooppalaisen miehen julkiset kyyneleet poikkeus, jolla päädytään yhä lehtien otsikoihin ja kansikuviin"

        On eri asia, jos joku tuttu kuolee vaikka tsunamissa, kuin että kotona on vähän riitaa jostain. En tiedä onko nyt kovin luonnollista itkeä, jos poikaystävä on eri mieltä jostain?


      • Luonnonlääke
        hmmmm.... kirjoitti:

        On eri asia, jos joku tuttu kuolee vaikka tsunamissa, kuin että kotona on vähän riitaa jostain. En tiedä onko nyt kovin luonnollista itkeä, jos poikaystävä on eri mieltä jostain?

        Kuten jo todettua, itku (kuten naurukin) lievittää stressiä. Se on luonnon oma lääke, moni mies hoitaa stressiään sen sijaan kaljakapakassa. Kunnon itku auttaisi paljon paremmin. Ei kai kukaan yritä nauruaankaan kontrolloida? Ei ole mitään järkiperäistä syytä miksi itkemisen pitäisi olla poikkeus. Kyseenalaistakaa opittuja asioita. Itkeminen on hyvästä ei pahasta.

        "There is a natural body function that helps relieve stress, but unfortunately it is something you probably have been discouraged from doing. Just like perspiration, the natural function to keep the body from overheating. The natural body function to relieve stress, anxiety and other emotional build-ups is crying. You should allow yourself to cry."
        http://www.tranquilityisyours.com/cry.html


      • Luonnonlääke kirjoitti:

        Kuten jo todettua, itku (kuten naurukin) lievittää stressiä. Se on luonnon oma lääke, moni mies hoitaa stressiään sen sijaan kaljakapakassa. Kunnon itku auttaisi paljon paremmin. Ei kai kukaan yritä nauruaankaan kontrolloida? Ei ole mitään järkiperäistä syytä miksi itkemisen pitäisi olla poikkeus. Kyseenalaistakaa opittuja asioita. Itkeminen on hyvästä ei pahasta.

        "There is a natural body function that helps relieve stress, but unfortunately it is something you probably have been discouraged from doing. Just like perspiration, the natural function to keep the body from overheating. The natural body function to relieve stress, anxiety and other emotional build-ups is crying. You should allow yourself to cry."
        http://www.tranquilityisyours.com/cry.html

        Aika älytöntä verrata itkua hikoilemiseen.

        Kaikkia ei vain itketä heti, kun joku on vähän eri mieltä, oli se itku itsessään sosiaalisesti hyväksyttyä eli ei.

        Itse itken silloin kuin itkettää. Viimeksi taisi olla n. vuosi sitten. Ja sitä reaktiota ei kyllä silloin mikään niin vähäinen asia, kuin joku riita, aiheuttanut.


      • hmm...
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        Aika älytöntä verrata itkua hikoilemiseen.

        Kaikkia ei vain itketä heti, kun joku on vähän eri mieltä, oli se itku itsessään sosiaalisesti hyväksyttyä eli ei.

        Itse itken silloin kuin itkettää. Viimeksi taisi olla n. vuosi sitten. Ja sitä reaktiota ei kyllä silloin mikään niin vähäinen asia, kuin joku riita, aiheuttanut.

        "Itse itken silloin kuin itkettää."
        Niinhän me kaikki muutkin teemme. Joitakuita vain itkettää herkemmin kuin sinua. Miksi et voi hyväksyä tätä ihmisten välistä erilaisuutta?


      • hmm... kirjoitti:

        "Itse itken silloin kuin itkettää."
        Niinhän me kaikki muutkin teemme. Joitakuita vain itkettää herkemmin kuin sinua. Miksi et voi hyväksyä tätä ihmisten välistä erilaisuutta?

        "Miksi et voi hyväksyä tätä ihmisten välistä erilaisuutta?"

        Mistä ihmeestä vedit tällaisen johtopäätöksen?

        Itse olen tässä vastaillessani ihmetellyt juurikin sitä, että onko joillekin todella niin vaikea hyväksyä ajatusta, että joku ei itkisi yhtä herkästi, kuin he itse ja juuri tähän pyrin vastaamaan vain pari viestiä aiemmin, lainaamalla tätä katkelmaa wikipediasta:

        "Kaikki eivät kuitenkaan osaa pidätellä itkuaan. On myös olemassa henkilöitä, jotka eivät voi tai eivät halua itkeä. Yleensä naiset itkevät herkemmin kuin miehet."


    • Näiti kaikkia...

      ja haluavat myös paeta tilanteesta eristäytyä omiin oloihinsa,
      kunnes riita on ohi, eivät kuuntele kommentteja, joten saavat
      sillä keinoin mahd. oman tahtonsa läpi.

    • 8+10

      "Yritätkö manipuloida miestä? Saada hänen syyllisyydentunteensa, yms. heräämään, jotta hän antaa kannastaan periksi? "

      Mielenkiintoinen teoria. Ensin kysyt että miksi nainen itkee riitatilanteessa mutta vastaat kuitenkin omaan kysymykseesi --> siksi koska yrittää manipuloida miestä tai saada hänen syyllisyydentunteensa heräämään.

      Aika syyllistävä aloitus sinulla. Yritä uudelleen niin saatan vastata.

      • Sisälukutaitoa, pyydän!

        Kysymysmerkki lauseen lopussa ilmaisee kysymystä, ei toteamusta tai vastausta.


      • 20+19
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        Sisälukutaitoa, pyydän!

        Kysymysmerkki lauseen lopussa ilmaisee kysymystä, ei toteamusta tai vastausta.

        Jos kysytään kysymys "miksi itket riitatilanteessa?", voidaan esittää vastaaavasti kysymys "mikset hallitse itseäsi riitatilanteessa?" Tunteiden ilmaisustahan tässä on kyse.. tavat vain ovat moninaiset; itkuun purskahtaminen, suuttuminen, mököttäminen, vaikeneminen, pois lähteminen... kaikki nämä ovat reagtioita, jotka aiheutuvat jostakin tunteesta eli olet ainakin osittain menettänyt itsesi hallinnan.

        Tärkeintä olisi lähtökohtaisesti _pyrkimys_ molemminpuoliseen kunnioittamiseen ja ymmärtämiseen. Konfliktitilanteissakin.


      • 20+19 kirjoitti:

        Jos kysytään kysymys "miksi itket riitatilanteessa?", voidaan esittää vastaaavasti kysymys "mikset hallitse itseäsi riitatilanteessa?" Tunteiden ilmaisustahan tässä on kyse.. tavat vain ovat moninaiset; itkuun purskahtaminen, suuttuminen, mököttäminen, vaikeneminen, pois lähteminen... kaikki nämä ovat reagtioita, jotka aiheutuvat jostakin tunteesta eli olet ainakin osittain menettänyt itsesi hallinnan.

        Tärkeintä olisi lähtökohtaisesti _pyrkimys_ molemminpuoliseen kunnioittamiseen ja ymmärtämiseen. Konfliktitilanteissakin.

        Tämä oli hyvää tekstiä ja olen täysin samaa mieltä tuosta viimeisestä.

        Vaikenemista ja pois lähtemistä en oikeastaan lukisi mukaan tuohon listaan. Mielestäni näissä on enemmänkin kyse juurikin pyrkimyksestä hallita tilannetta, kuin tuon hallinnan menettämisestä.

        Tietenkin lopullinen lopputulos määrittää sen, kuinka hyvin kumpikin on onnistunut itsensä hallitsemisessa ja molemminpuolisessa kunnioittamisessa ja ymmärryksessä.


      • -sivukommentti-
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        Tämä oli hyvää tekstiä ja olen täysin samaa mieltä tuosta viimeisestä.

        Vaikenemista ja pois lähtemistä en oikeastaan lukisi mukaan tuohon listaan. Mielestäni näissä on enemmänkin kyse juurikin pyrkimyksestä hallita tilannetta, kuin tuon hallinnan menettämisestä.

        Tietenkin lopullinen lopputulos määrittää sen, kuinka hyvin kumpikin on onnistunut itsensä hallitsemisessa ja molemminpuolisessa kunnioittamisessa ja ymmärryksessä.

        Minusta myös vaikeneminen ja pois lähteminen kuuluvat tuohon listaan.
        Sitäpaitsi, nainen kokee nuo helposti miehen taholta tuleviksi manipulointiyrityksiksi (olet minulle pelkkää ilmaa jos et myönny tahtooni).

        Mieheni ei ole riitelijä- eikä räyhääjä tyyppi, mutta ei hän myöskään loukkaa minua vaikenemalla tai häipymällä ristiriitatilanteista. Hän sanoo selvästi (mutta ei rumasti) jos on harmistunut tai loukkaantunut puheistani. Harvoin tuollaisia tilanteita on edes ollut, ja yleensä kyse on ollut väärinkäsityksestä: hän on ymmärtänyt puheeni toisin kuin tarkoitin. Minusta hän toimii hyvin. Asia saadaan kerralla selväksi, eikä tarvita mitään jälkipuintia

        Edellinen taas häipyi ovet paukkuen riitatilanteista Hän onkin hyvin voimakastahtoinen persoona, ja hänellä on vahva tarve olla aina oikeassa. Silloin itkin usein turhautumistani (en tosin hänen aikanaan), koska minun mielipiteelläni ei näyttänyt olevan arvoa. Hänen kanssaan riidat aina äityivätkin riitelyksi. Nykyisen kanssa ei oikeastaan edes riidellä, vaan selvitetään erimielisyyksiä.


      • 9+13
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        Tämä oli hyvää tekstiä ja olen täysin samaa mieltä tuosta viimeisestä.

        Vaikenemista ja pois lähtemistä en oikeastaan lukisi mukaan tuohon listaan. Mielestäni näissä on enemmänkin kyse juurikin pyrkimyksestä hallita tilannetta, kuin tuon hallinnan menettämisestä.

        Tietenkin lopullinen lopputulos määrittää sen, kuinka hyvin kumpikin on onnistunut itsensä hallitsemisessa ja molemminpuolisessa kunnioittamisessa ja ymmärryksessä.

        Tässä täytyy muistaa että vaikeneminen ja pois lähteminen voivat olla toisaalta myös _toisen_ hallitsemisen ja alistamisen keinoja. Niilläkin pystytään manipuloimaan, kuten nim. - sivukommentti- totesi. Mielestäni mököttäminen voidaan joissain tapauksissa lukea myöskin korkean luokan henkisen väkivallan harjoittamiseksi.

        Antaisin sinulle ap. yhden neuvon, älä pakene tunteitasi ja tunteidesi näyttämistä kylmän logiikan maailmaan, anna itsellesi ja muille ihmisille mahdollisuus rakentavaan tunteiden ilmaisuun. Aina paras vaihtoehto ei ole täydellinen itsensä tai tilanteen hallitseminen, sillä itse asiahan ei näin välttämättä tule selvitetyksi/esille vaan se voi ainakin toista osapuolta jäädä kaivelemaan.. Kuunnelkaa hyvät ihmiset toisianne, sitä mitä toisella on sanottavanaan ja miten hän tuntee.


      • spekuloin
        9+13 kirjoitti:

        Tässä täytyy muistaa että vaikeneminen ja pois lähteminen voivat olla toisaalta myös _toisen_ hallitsemisen ja alistamisen keinoja. Niilläkin pystytään manipuloimaan, kuten nim. - sivukommentti- totesi. Mielestäni mököttäminen voidaan joissain tapauksissa lukea myöskin korkean luokan henkisen väkivallan harjoittamiseksi.

        Antaisin sinulle ap. yhden neuvon, älä pakene tunteitasi ja tunteidesi näyttämistä kylmän logiikan maailmaan, anna itsellesi ja muille ihmisille mahdollisuus rakentavaan tunteiden ilmaisuun. Aina paras vaihtoehto ei ole täydellinen itsensä tai tilanteen hallitseminen, sillä itse asiahan ei näin välttämättä tule selvitetyksi/esille vaan se voi ainakin toista osapuolta jäädä kaivelemaan.. Kuunnelkaa hyvät ihmiset toisianne, sitä mitä toisella on sanottavanaan ja miten hän tuntee.

        Tämä teksti oli 100% asiaa!


    • gramps54

      Mies itkee liikutustaan. Nainen itkee kiukkuaan.

      • 12 + 16

        En itke kiukkuani koskaan. Liikutusta ja sanallista riitelyä aloin itkeä murrosiästä lähtien. Lapsena itkin lähinnä vain fyysistä kipua, surua sekä ikävää. Kun isä läimäytti ja itkin, se syytti että itken tekoitkua, että se tuntisi syyllisyyttä ja antaisi periksi. Mutta itkin, koska se sattui.


      • :(
        12 + 16 kirjoitti:

        En itke kiukkuani koskaan. Liikutusta ja sanallista riitelyä aloin itkeä murrosiästä lähtien. Lapsena itkin lähinnä vain fyysistä kipua, surua sekä ikävää. Kun isä läimäytti ja itkin, se syytti että itken tekoitkua, että se tuntisi syyllisyyttä ja antaisi periksi. Mutta itkin, koska se sattui.

        Lapsenkin itku on siis joidenkin miesten mielestä teeskentelyä, jopa silloin kun lasta on satutettu. Kuinka surullista (ja manipuloivaa) tuollainen suhtautuminen onkaan:(


    • Hormoonitason vaihte

      "Tieteellisesti on nyt todistettu että kun nainen ITKEE, miehen testosteronitaso laskee, eikä mies ole tuolloin niin agressiivinen."

      Eikä mies myöskään halua seksiä tuolloin.

      Vastaavasti kun mies katsoo esim. urheilua jossa hänen kannattamansa joukkuevoittaa, miehen testosteroni nousee ja hän haluaa seksiä. Hävinnyttä joukkuetta kannattaneen miehen mieshormoonitaso taas laskee, eikä hän halua seksiä.

    • Sirupiru

      Kai se riippuu ihan naisenkin luonteesta. Ei kaikki itke, mutta monet. Sille ei vaan voi mitään kun tuntee olonsa turhautuneeksi ja hämmentyneeksi ja yrittää samalla hillitä kiukkuaan, niin tunteiden täytyy sitten lopulta päästä purkautumaan jotenkin, vaikka sitten itkuna.
      Toiset taas riehuu, huutaa, mököttää, lyö... Että eiköhän se itku ole ihan hyvä tapa päästää vähän höyryjä ulos.

      • efwhldj

        Tuntuu että jokaisella on yhtä ihmistä varten vain tietty määrä kyyneleitä. Kun vuosia kestäneen parisuhteen itkut on totaalisesti itketty loppuun, alkaa huutaminen, mököttäminen ja itsellä ainakin välitön paikalta poistuminen. Itkemään kun ei enää pysty. Enää ei tunne itseään surulliseksi, hylätyksi tai turhautuneeksi, vain vihaiseksi. Liekö merkki tunteiden kylmenemisestä.


    • Kivi ei itke

      Karjalaisluonteella varustettuna itku ja nauru käyvät käsi kädessä. Tunteidensa kanssa sinut ihminen osaa itkeä aidosti, kun on paha mieli. Itku puhdistaa mieltä. Vähentää stressiä. Pahinta, mitä voit itkevälle sanoa: "Älä itke". Itku on luonnon paras lääke ahdistukseen. Vahva ihminen osaa näyttää aidosti heikkoutensa. Itselläni on ollut kausia, jolloin olen ollut niin turta, etten osannut enää edes itkeä. Kun voimaannuin ja sain otteen elämääni, osasin taas itkeä ja olin iloinen siitä. En ole koskaan itkenyt kuin aidosti, en käyttäen sitä aseena. Kyllä valheellistakin itkua on olemassa, jos nainen haluaa pettää itseään ja miestään saamalla kuin kypsymätön lapsi periksi haluamansa asian. Kypsä ihminen on rehellinen ennen kaikkea itselleen, eikä siis petä itseään eikä toista tekoitkulla.

    • Kieroa peliäkin löyt

      Veljeni exä väänsi kerran tekoitkut saadkseen tahtonsa läpi, se on ainoa feikkitapaus jonka tiedän, mutta sellaistakin taphtuu, mutta harvoin. Hän tunnusti tekonsa, mutta ei miehelle.

    • 3+5

      Luin koko ketjun ja oikeastaan vain yksi asia jäi vaivaamaan kysymyksessäsi: sinulla on siis kokemusta yhdestä naisesta joka riitatilanteessa sekä itki että solvasi sinua. Käsitän että kyseessä oli tilanteet joissa nainen oli hyvinkin syyllinen itse tilanteeseen, ja koit että hän käänsi itkemällä ja solvaamalla tavallaan huomion omasta virheestään sinuun. Nainen jopa pyysi sinua lyömään itseään. Et käsittele asiaa tällä hetkellä kovinkaan hyvin, sillä yrität ajatella loogisesti asiaa jossa ei ole logiikkaa. Et hoksaa että kyseinen nainen ei ehkä ole ihan terve, eikä siis loogisesti ymmärrettävissä.

      Itselläni on kokemus samalla tavalla käyttäytyvästä aikuisesta miehestä (lyömään ei sentään pyytänyt), hän teki ensin minulle jotain paskaa, kun pyysin selitystä alkoi huuto ja itku, syyttely siitä että en siedä häneltä mitään virheitä ja jäin lopulta ihmeissäni miettimään kuka teki ja mitä. Itkeminen häneltä kävi oikein näppärästi, en ollenkaan väitä etteikö siinä ollut tunnetta takana paljonkin, mutta nykyisin olen sitä mieltä että se tunne oli itsesääli. Solvaukset häneltä lensivät kuin varpuset, ja lopulta kävi sitten käsiksi.

      Kyseinen henkilö oli kuivilla oleva alkoholisti, luultavasti myös persoonallisuushäiriöinen (en tiedä mitä diagnooseja hänellä on kaikenkaikkiaan, ei koskaan kertonut). Elää ihan normaalia elämää noin muuten, on yleensä pidetty ihminen.

      Pointtini on, että et voi yleistää mitään yhden naisen käytöksen takia. En minäkään voi kysellä että miksi miehet itkee manipuloidakseen (tai voisin, muttei se ketään hyödytä). Tämä yksi itki vaikutuksen takia, uskon että suurin osa itkevistä miehistä itkee suruaan ja mielipahaansa ja pettymyksiään kuten muutkin ihmiset.

      Kun minä itken (ja itken paljon), itken ilosta, surusta, pahasta mielestä, loukkaantumisesta, myötätunnosta, katumuksesta, kivusta. Itsepäinen ja kylmä mies saa minut itkemään turhautumisesta. Saman suon kaikille muillekkin.

      Koskaan en ole itkenyt siksi että sillä saisi toisesta ihmisestä aikaan halutun reaktion.

      Mieti asiaa. Ehkä vika ei ole naisten itkemisessä ja tunteellisuudessa noin yleensä, vain tässä yhdessä naisessa. Selvästi se on ajanut sinut syvemmälle logiikkaan ja rationaalisuuten, pois omista tunteista mikä tekee tilanteen sinulle vielä vaikeammaksi, vaikka se saattoi sillä hetkellä helpottaa. Omien tunteiden kohtaaminen on sikavaikeaa välillä kaikille, ja joillekkin ihmisille vielä vaikeampaa.

      Sen joudut aina hyväksymään että elämässäsi tulee olemaan tunteellisia naisia. Jos ottaisit jonkun laskutikun, huomaisit että joudut ihan itse kohtaamaan tunteesi kun toinen olisikin se tunteeton. En usko että kestäisit kovin hyvin. Kun sinulla on elämässäsi hysteerinen nainen, voit paeta rauhassa logiikkasi suojiin. MItä hysteerisempi nainen on, sen tunteettomampi sinä olet.

      Mikään mitä sanoin ei ollut tarkoitettu ärsyttämään tai loukkaamaan, olen vain vanha, oppimaton nainen joka on nähnyt paljon.

      • spekuloin

        ...ja erittäin hyvä vastaus tämäkin, ei mitään lisättävää.


      • Hyvää tekstiä, josta todella sain ajateltavaa. Kiitos tästä!

        Luulenpa, että olet arvioinut tilanteen erittäin hyvin ja oikein.

        En tiedä, onko nainen terve, vai ei, mutta kyseessä on ilmeisesti jonkinlainen lapsuudessa opittu selviämismalli, jota yhä toistaa ja toistaa. Hänelle oli myös aina hyvin vaikea syyllistymättä kestää minkäänlaista negatiivista tunneilmaisua itseltäni. Oli kyse sitten miten triviaalista asiasta hyvänsä! Parin vuodn jälkeen en kirjaimellisesti uskaltanut mutista itsekseni harmiani esimerkiksi kompastuttuani johonkin, koska hän olisi heti ollut syypää kompastumiseeni ja minä olisin ollut syypää, siihen, että mutisin tavalla, jota hän ei voinut kestää.

        Jos kuitenkin itse annoin minkäänlaista palautetta hänen "tunteenilmaisutavoistaan", sain heti kuulla, etten ajatellut häntä, en antanut hänen olla oma itsensä, kielsin häneltä tunteet, jne.

        Luinkin jokin aika sitten, jostakin riitelyn psykologiaa käsittelevästä opuksesta, toimintamallista, jossa mm. itsesyytöksillä tilanne saadaan kääntymään ympäri ja toisen, oikeutettukin, suuttumus torpattua. Kyseessä on parisuhteessa erittäin tuhoava käyttäytymismalli, jonka itsekin pääsin aivan omakohtaisesti toteamaan.

        Myönnän tuon "kylmän loogisuuden", josta tässä threadissa on jo useamminkin, enemmän ja vähemmän syyttävään sävyyn, mainittu. Olen hyvin empaattinen, mutta myös luonnostani hieman varautunut ihminen ja pystyn myös halutessani ilmaisemaan tunteitani hyvinkin välittömästi, mutta näiden tilanteiden vuoksi olen kuitenkin ollut sen verran solmussa oman tunne-elämäni kanssa, että "kylmään logiikkaan" turvautuminen on jäänyt ainoaksi keinoksi mm. selvittää itselleni, olinko todella aina syypää kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin.

        Olen myös aiemminkin saanut elämässäni kohdata niin paljon "negatiivista tunnetta", että se on saanut minut hyvin vahvasti painottamaan ja arvostamaan positiivisuutta ja kavahtamaan vahvan negatiivisia tunteenilmaisuja.

        Ehkäpä joskus vielä löydän naisen, joka kestää myös ärtymyksen ja suuttumuksen tunteita kumppaniltaan..


      • kyllästynyt vaimo
        asdfqwerty_m85 kirjoitti:

        Hyvää tekstiä, josta todella sain ajateltavaa. Kiitos tästä!

        Luulenpa, että olet arvioinut tilanteen erittäin hyvin ja oikein.

        En tiedä, onko nainen terve, vai ei, mutta kyseessä on ilmeisesti jonkinlainen lapsuudessa opittu selviämismalli, jota yhä toistaa ja toistaa. Hänelle oli myös aina hyvin vaikea syyllistymättä kestää minkäänlaista negatiivista tunneilmaisua itseltäni. Oli kyse sitten miten triviaalista asiasta hyvänsä! Parin vuodn jälkeen en kirjaimellisesti uskaltanut mutista itsekseni harmiani esimerkiksi kompastuttuani johonkin, koska hän olisi heti ollut syypää kompastumiseeni ja minä olisin ollut syypää, siihen, että mutisin tavalla, jota hän ei voinut kestää.

        Jos kuitenkin itse annoin minkäänlaista palautetta hänen "tunteenilmaisutavoistaan", sain heti kuulla, etten ajatellut häntä, en antanut hänen olla oma itsensä, kielsin häneltä tunteet, jne.

        Luinkin jokin aika sitten, jostakin riitelyn psykologiaa käsittelevästä opuksesta, toimintamallista, jossa mm. itsesyytöksillä tilanne saadaan kääntymään ympäri ja toisen, oikeutettukin, suuttumus torpattua. Kyseessä on parisuhteessa erittäin tuhoava käyttäytymismalli, jonka itsekin pääsin aivan omakohtaisesti toteamaan.

        Myönnän tuon "kylmän loogisuuden", josta tässä threadissa on jo useamminkin, enemmän ja vähemmän syyttävään sävyyn, mainittu. Olen hyvin empaattinen, mutta myös luonnostani hieman varautunut ihminen ja pystyn myös halutessani ilmaisemaan tunteitani hyvinkin välittömästi, mutta näiden tilanteiden vuoksi olen kuitenkin ollut sen verran solmussa oman tunne-elämäni kanssa, että "kylmään logiikkaan" turvautuminen on jäänyt ainoaksi keinoksi mm. selvittää itselleni, olinko todella aina syypää kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin.

        Olen myös aiemminkin saanut elämässäni kohdata niin paljon "negatiivista tunnetta", että se on saanut minut hyvin vahvasti painottamaan ja arvostamaan positiivisuutta ja kavahtamaan vahvan negatiivisia tunteenilmaisuja.

        Ehkäpä joskus vielä löydän naisen, joka kestää myös ärtymyksen ja suuttumuksen tunteita kumppaniltaan..

        Minun mieheni kääntää riidan tullen asiat juuri noin :)
        Jos sanon jostain vastaan tai ilmaisen oman mielipiteeni (ja vannon etten mitenkään syyttävästi itseäni ilmaise vaan mahdollisimman luonnollisesti) niin yleisin vastaus on niinhän se taas menikin, yllätys että minussa on vika tai joo minä olen tän kaiken taas aiheuttanut.
        Tämän jälkeen ovet paukkuu ja keskustelussa ei olla päästy mihinkään

        Erittän raivostuttavaa käyttäytymistä aina ei ole se itku ainut millä saa itsensä uhriksi kyllä mun mieheni osaa sen ihan ilman itkuakin.


    • NNainen

      No ehkä joku nainen voi itkeä tuostakin syystä. Yleensä itketään vain siksi, että on paha olo.

    • Totuuden etsijä

      Miksi naisilla on VITTTU?

      • Siksi..

        että sinäkin voit olla siinä tyhmiä kyselemässä.


    • En itke ristiriita tilanteissa.

    • nainen täällä

      Voisi myös kysyä ketjun aloittajalta, että miksi itketät naisiasi?

    • Sorbet buddy

      Kait samasta syystä kun miehetkin..

      Itte itken tukahdetusta raivosta, sellaisesta valkohehkuisesta kun olis leipä veitselle töitä, mut kun sitä ei voi / saa käyttää.

      Olen myös monesti hiljaa, mutta se katsotaan sitten
      mököttämiseksi...Totuus on, että sanan säilän käyttäminen
      on pahempaa kuin leipäveitsen ...Riippuu kuka sitä käyttää...

      Pelosta en ole koskaan itkenyt, jos ihminen pelkää niin paljon,
      että itkee niin sitten on lekurille töitä...

      Olen myös joskus itkenyt väsymyksestä...
      Mutta noin pääsääntöisesti :en ilosta itke, en surusta itke jos itken
      niin itken muuten vaan.

      Mutta sääli pisteitä en koskaan kerää tai yritä sillä
      vaikuttaa... Se on yhtä ala-arvoista kuin lapsen nussiminen.

    • Kun poika itsee, se on hänelle vain opiksi -
      kun tyttö itkee, maailma on paha.,

    • naisen itku on luont

      Ai miksi nainen itkee?

      Itse ainakin riitatilanteessa tulen enemman surulliseksi kuin aggressiiviseksi. Mieheni tulee vihaiseksi enemman, mina surulliseksi, ja itkuhan siita syntyy sitten.

      Aika jarkyttavaa jos joku tulitsisi sen niin etta ns tahallaan itkisi manipulaatiotarkoituksessa. Hemmetti soikoon, taytyy olla hyva nayttelija!

      nainen on usein miesta emotionaalisempi, ja han paasee suoraksi kasiin siihen tunteeseensa tai suruunsa, kun miehen pitaa esittaa kovanaamaa ja mieluummin hyokkaa kuin nayttaa haavoittuvaisuutensa.

    • Popotilii

      Aito itku vain tulee tilanteen laukaisemana. Mä en ainakaan pysty miehen manipuloimiseksi tirauttamaan itkua vaikka haluaisin jos siltä tuntuu. Se itku jos tulee, niin tulee ja on aivan normaali reaktio. Joskus kun suutun tarpeeksi, alan itkeä ja joskus taas tilanteen järjettömyyden takia saatan itkeä. Miksi epäilet manipulointia? Miksi liität sen kannan muuttamiseen?

    • ruusunen2011

      itku puhdistaa!! myös miehiä !!

    • voi te naiset

      *kyynel* tämä on minun huono päivä ..*kyynel*... hahahahaha naiset!

    • Tunteen ilmaus

      Kuinka muka itkulla voisi manipuloida???? Sehän tulee tahattomasti ja jos itku on tullakseen, sitä ei voi estää! Vähänpä tiedät ihmisten tunteista, jos et tajua että itku on tunteen purkautumista, ei tarkoituksellinen eikä tahdonalainen tapahtuma.

      jos haluat tulkita naisen itkua, voit tulkita sen niin että silloin nainen on pahoittanut mielensä ja niin surullinen, että tulee itku. Ei mitään muuta.

    • Outo kysymys

      Miten oikein käyttäydyt ja miksi, kun saat naisesi itkemään? Mihin pyrit naisen itkettämisellä, yritätkö saada tahtosi läpi olemalla niin inhottava että nainen alkaa itkeä?

      Joku typerä täällä sanoi, että itku on lapsena opittu käyttäytymismalli. Eihän itku ole opittua eikä siihen pysty itse vaikuttamaan. Se on luonnollinen ilmaisu hyvin vahvalle surulle tai muille tunteille. Itku ei ole kiellettyä eikä hävettävää myöskään, koska tunteita saa olla. Vauvan itku on eri asia kuin aikuisen, Vauva huutaa pahaan oloonsa ja pikkulapsen kiukuttelu on täysin eri asia kuin suru ja itku. Lapsi saattaa huutaa ja parkua jotain saadakseen, mutta se ei ole varsinaisesti itkua vaan kiukuttelua. Aikuinen ei enää käyttäydy sillä tavalla. Etkö ymmärrä eroa lapsen ja aikuisen välillä?

      Joillakin tunneihmisillä itku on herkässä, sekä miehillä että naisilla. Väsymys, sairastaminen, huolet tai hermostuneisuus lisää itkuherkkyyttä. Naisilla sitä saattaa lisätä myös hormonaaliset vaihtelut. Mutta itku ei haittaa, eikä itkun takia tarvitse tehdä mitään erityistä. Itku myös helpottaa oloa, ikään kuin puhdistaa liiat paineet pois. Itkun tarkoitus ei ole vaikuttaa toisiin ihmisiin..

      Oletko itse niin tunnekylmä, että et koskaan itke?

      • Totuuden torvi

        Nainen ei kykene ottamaan itse vastuuta tekemisistään ja tunteistaan, vaan syy on aina miehessä.

        "Miten oikein käyttäydyt ja miksi, kun saat naisesi itkemään? Mihin pyrit naisen itkettämisellä, yritätkö saada tahtosi läpi olemalla niin inhottava että nainen alkaa itkeä?"


      • hdfgdkfgk

        Jos joku itkee normaalissa, ei-uhkaavassa riitatilanteessa, vaikea sitä on kyllä arvostaa. Eikö näistä pitäisi päästä aikuistuessa eroon?


      • gghfgfh
        Totuuden torvi kirjoitti:

        Nainen ei kykene ottamaan itse vastuuta tekemisistään ja tunteistaan, vaan syy on aina miehessä.

        "Miten oikein käyttäydyt ja miksi, kun saat naisesi itkemään? Mihin pyrit naisen itkettämisellä, yritätkö saada tahtosi läpi olemalla niin inhottava että nainen alkaa itkeä?"

        Ja miehet näköjään sitten eivät ymmärrä retorisia kommentteja?


      • spekuloin
        hdfgdkfgk kirjoitti:

        Jos joku itkee normaalissa, ei-uhkaavassa riitatilanteessa, vaikea sitä on kyllä arvostaa. Eikö näistä pitäisi päästä aikuistuessa eroon?

        Mikä siinä tunteenilmaisussa oikeasti niin pelottaa? Siis joo, jos joku nyt rääkyisi suoraa huutoa kuin uhmaikäinen pikkulapsi odottaen että toinen jotenkin ottaa sen itkun haltuun. Mutta moni ihminen kyllä osaa itse hallita mielenliikutuksensa eikä odota mitään erityishoivaa tai huomiota sen vuoksi että itkee.

        Itse olen vähän tirauttanut myös esim tilanteessa, jossa toinen kertoi pahoittaneensa mielensä käytöksestäni, olin siis ajattelemattani loukannut. Tajusin sitten itsekin että tilanne oli tuntunut toisesta pahalta ja siksi itkin, ihan vaan siksi kun tuli paha mieli siitä että olin aiheuttanut rakkaalle ihmiselle pahaa mieltä. Itkin siis ja pahoittelin asiaa, en mitenkään hysteerisesti vaan tilanteen halliten. Onko tuokin jotenkin paheksuttavaa toimintaa? Kertooko se jonkun mielestä marttyyriudesta tai jostakin muusta haitallisesta ominaisuudesta? Pitäisikö siitäkin "pyrkiä aikuistuessa eroon"? Mitkä ovat ne tarkkaan rajatut tilanteet, joissa saa itkeä? Ainoastaan "uhkaavat" tilanteet? Itse kyllä uhkaavassa tilanteessa varmaan enemmänkin pyrkisin pois tilanteesta kokisin enemmän vaan pelkoa ja pakoreaktiota. Jonkun mielestä siinä tilanteessa sitten itku olisi se "sallittu" vaihtoehto.


      • Suitsuke

        Äh, äänestin plussaa vaikka piti äänestää miinusta. Aloittaja on selvästi rehti kaveri, jonka on pitänyt kestää todella rasittavaa käytöstä. Toisen jatkuva solvaaminen on niin kuluttavaa ja inhottavaa. Varsinkin, jos solvaaja itse ei kestä vähäisintäkään kriittisyyttä itse!! Oon ite saanu kestää tollasta useammankin ihmisen taholta ja voi että se hajottaa.

        Lisäks ite en oo itkijätyyppi riidoissa, en niissä tilanteissa edes meinaa itkeä eli ei tartte pidätellä, vaikka muuten suht herkästi itkenkin. En tiedä mistä johtuu, mut mä reagoin aggressioon vain vastustuksella ja jos keskustelu ei toisen itsekkyyden takia onnistu, vaikenen ja vetäydyn. Ja ilmaisen näkemykseni ehkä terävästikin ja annan sitten olla.

        Tsemppiä sulle!


      • suitsuke
        Suitsuke kirjoitti:

        Äh, äänestin plussaa vaikka piti äänestää miinusta. Aloittaja on selvästi rehti kaveri, jonka on pitänyt kestää todella rasittavaa käytöstä. Toisen jatkuva solvaaminen on niin kuluttavaa ja inhottavaa. Varsinkin, jos solvaaja itse ei kestä vähäisintäkään kriittisyyttä itse!! Oon ite saanu kestää tollasta useammankin ihmisen taholta ja voi että se hajottaa.

        Lisäks ite en oo itkijätyyppi riidoissa, en niissä tilanteissa edes meinaa itkeä eli ei tartte pidätellä, vaikka muuten suht herkästi itkenkin. En tiedä mistä johtuu, mut mä reagoin aggressioon vain vastustuksella ja jos keskustelu ei toisen itsekkyyden takia onnistu, vaikenen ja vetäydyn. Ja ilmaisen näkemykseni ehkä terävästikin ja annan sitten olla.

        Tsemppiä sulle!

        Ja siis, ite ainakin koen et itku on heikkouden ilmaus ja pelkään et se vaan tukee toisen narsistisia taipumuksia. En haluu et joku raivopää heltyy armeliaaksi koska sai mut itkemään... pelkään myös et itkuni tulkitaan "nyt se itkee omaa syyllisyyttään" ja siksi saa sen kovanaaman heltymään kuin mikäkin laupias kuningas... pelkään et itku vaan tukis toisen suuruuskuvitelmia itsestään. Eiks se meekään niin?


      • spekuloin
        suitsuke kirjoitti:

        Ja siis, ite ainakin koen et itku on heikkouden ilmaus ja pelkään et se vaan tukee toisen narsistisia taipumuksia. En haluu et joku raivopää heltyy armeliaaksi koska sai mut itkemään... pelkään myös et itkuni tulkitaan "nyt se itkee omaa syyllisyyttään" ja siksi saa sen kovanaaman heltymään kuin mikäkin laupias kuningas... pelkään et itku vaan tukis toisen suuruuskuvitelmia itsestään. Eiks se meekään niin?

        Sairaan (tai siis luonnevikaisen) ihmisen kanssa se varmasti menee just niin. Itse olen ollut ties minkälaisten ihmisten vaikutuspiirissä ja kyllä se aluksi vaati rohkeutta itkeä (hyvän) mieheni seurassa. ROHKEUTTA nimenomaan, ei heikkoutta. Lisäksi se edellyttää luottamusta nimenomaan siihen että se toinen osapuoli ei ole mikään luonnevikainen joka kuvittelee alistaneensa toisen sillä perusteella että toinen itkee, vaan että voi itkeä ja se on vain tunteenilmaus, ei mikään voiton tai häviön merkki kenellekään. Tietysti jos toinen tahallaan loukkaa ja saa toisen itkemään, niin silloin voi ajatella että loukkaaminen on jollain lailla onnistunut ja loukattu jotenkin "heikentynyt".

        Itkua on kuitenkin monenlaista, vahvanakin voi itkeä ja se on ainakin itselleni tärkeä oivallus. Nuorempana en meinaan uskaltanut itkeä kenenkään läsnäollessa juuri tuosta mainitsemastasi syystä, tosin ei itku mitään armeliaisuutta aiheuttanut toisissa silloin, vaan ainoastaan sitä että itku viimeistään kertoi että olin onnettomasti altavastaaja tilanteessa.

        Itse olen sitä mieltä, että itku voi todella olla myös vahvuuden ilmaus. Sairaampaa ja heikompaa se on jos ei uskalla/pysty itkeä.


      • 13
        spekuloin kirjoitti:

        Sairaan (tai siis luonnevikaisen) ihmisen kanssa se varmasti menee just niin. Itse olen ollut ties minkälaisten ihmisten vaikutuspiirissä ja kyllä se aluksi vaati rohkeutta itkeä (hyvän) mieheni seurassa. ROHKEUTTA nimenomaan, ei heikkoutta. Lisäksi se edellyttää luottamusta nimenomaan siihen että se toinen osapuoli ei ole mikään luonnevikainen joka kuvittelee alistaneensa toisen sillä perusteella että toinen itkee, vaan että voi itkeä ja se on vain tunteenilmaus, ei mikään voiton tai häviön merkki kenellekään. Tietysti jos toinen tahallaan loukkaa ja saa toisen itkemään, niin silloin voi ajatella että loukkaaminen on jollain lailla onnistunut ja loukattu jotenkin "heikentynyt".

        Itkua on kuitenkin monenlaista, vahvanakin voi itkeä ja se on ainakin itselleni tärkeä oivallus. Nuorempana en meinaan uskaltanut itkeä kenenkään läsnäollessa juuri tuosta mainitsemastasi syystä, tosin ei itku mitään armeliaisuutta aiheuttanut toisissa silloin, vaan ainoastaan sitä että itku viimeistään kertoi että olin onnettomasti altavastaaja tilanteessa.

        Itse olen sitä mieltä, että itku voi todella olla myös vahvuuden ilmaus. Sairaampaa ja heikompaa se on jos ei uskalla/pysty itkeä.

        pidättelen kyyneleitä viimeiseen asti. olen nykyään samaa mieltä että vaatii rohkeutta itkeä miehen nähden!!! erityisesti nyt kun exäni raivostui itkustani, jopa niin paljon että alkoi väkivaltaiseksi.

        paska jätkä!


    • balls of steel

      Ihmiset itkevät arkipäivän tilanteissa, koska eivät osaa hallita tunteitaan. Onhan se vähän lussua.

      • spekuloin

        Tarkoittaako tunteiden hallitseminen sinun mielestäsi samaa kuin tunteiden lamauttaminen, eliminoiminen tai tukahduttaminen? Onko sinusta se, että blokkaa tunteen pois tietoisuudesta tunteen hallitsemista?

        Minä ainakin olen hyvin usein itkenyt samalla tunteeni halliten. Minulla on siis ollut syy itkeä, olen antanut siihen itselleni luvan enkä ole ollut mitenkään hallitsemattomassa tilassa. Itku on tullut ja olen antanut sen tulla. Jos itkua yrittää kauhuissaan estää ja peitellä niin siitä helposti tulee sellaista hysteeristä. Mutta esimerkiksi tuossa yllä kuvailemassani tilanteessa, jossa itkin kun tuntui pahalta että olin loukannut toista, en koe että tunteeni olisi millään tavalla ollut hallitsemattomissa. Tunteeni oli aito, vilpitön ja mielestäni ihan tilanteeseen sopiva, vaikka tilanne olikin arkipäiväinen ja ei-uhkaava. Erityisesti moni mies tuntuu ajattelevan, että itku on automaattisesti heikkoutta, josta pitää pyrkiä pois. Kuitenkin hyvin monen ihmisen kohdalla kyky itkeä on nimenomaan vahvuutta. Vahvanakin voi itkeä. Se on itkusta ahdistuvan oma ongelma jos itku koetaan jotenkin ahdistavana, häpeällisestä tai lapsellisesta puhumattakaan.

        Puhun tietenkin koko ajan normaalin rajoissa tapahtuvista reaktioista. Jossakin vaiheessa tietenkin liika on liikaa, mutta kovin on tunnekylmä ja kivettynyt ajattelutapa sellainen, jossa vain tietyissä tilanteissa itku on sallittua ja silloinkin mielellään yksin ja pimeässä ettei vaan kukaan näe.


    • Niiskuttaja

      No itse olen nuori nainen ja olen kauhean tunteellinen ja empaattinen, siksi itken vähän kaikesta. En voi esimerkiksi lukea uutisia eläinrääkkäystapauksista jne., kyyneleet rupeaa heti valumaa. Jos on ehkä ollut vähän parisuhderiitaa, kyyneleet valuu. Surullinen leffa, taas sama juttu. Oikeastaan mikä tahansa traaginen/surullinen asia koskien läheistä tai tuntematonta, niin itku heti herkässä. Ja ilkeät/pahat sanat, mitä oikeastaan hyvin harvoin kukaan minulle sanoo, niin itken varmaan koko loppupäivän sellaisen tilanteen jälkeen.

      On tää aika säälittävää, varsinkin kun hävettää ystävien edessä jos meinaa ruveta niiskuttaa. Olen vielä opiskelemassa sairaanhoitajaksi, joku raja näille kyyneille pitää saada, ei varmaan kivaa todella sairaista potilaista jos hoitaja ihan itku silmässä koko ajan. :(

      Tunteellisesti kovista musta ei saisi ikinä, sen verran herkkä olen. Mutta en ikinä, IKINÄ, itkisi vain saadakseni tahtoni läpi tai muuta vastaavaa. Sellainen on halpamaista.

      • Nyyhkis1

        Minulla sama juttu, itken vähän kaikesta, ja tätä voisi kutsua oikeastaan meidän suvun naisten sukuviaksi... =) Jotkut ihmiset vaan ovat erittäin herkkiä persoonia ja uskon, että sillä on ehkä jopa paljonkin enemmän tekemistä perimän kuin ympäristön vaikutuksen kanssa. On jotenkin järjetöntä, että tätä ominaisuutta eli herkkyyttä pidetään toisaalta heikkoutena ja toisaalta piiloaggressiivisuutena ja yrityksenä manipuloida. Järjetöntä ja jopa sairasta ja naisvihamielistäkin, suurin osa herkistä tai ainakin herkkyytensä näyttävistä ihmisistähän on naisia. On myös kummallista, että toisalta huudetaan, että naisen pitää olla naisellinen eikä miehekäs, ja sitten kun käyttäytyy monille naisille ominaiseen tapaan ei sekään ole hyvä. Vähän tuntuu siltä, että jos olet nainen, niin teet niin tai näin, AINA se on jonkun mielestä ihan väärin päin.

        Mutta tunnen myös herkkiä miehiä, jotka uskaltavat sukupuolirooliinsa liittyvästä paineesta huolimatta näyttää tämänkin puolensa melkoisen avoimesti ainakin lähipiirilleen. Persoonallisuudeltaan herkkiä miehiä on todennäköisesti vaikka kuinka paljon, mutta suurin osa piilottaa visusti ja jopa kompensoi kyseisen ominaisuutensa johtuen ympäristön paineista ja tiukoista sukupuolirooliodotuksista. Seurustelin aikoinaan yhden herkän miehen kanssa, eikä siitä suhteesta tullut mitään. Alku oli oikein ihanaa, mutta lopulta totesimme, että liiallinen samanlaisuus kumppanin kanssa on ihan yhtä huono juttu kuin liiallinen erilaisuus.

        Mitä tulee alkuperäisen kirjoittajan kysymykseen: mikäli itken riitatilanteessa, itken yksinkertaisesti siksi, että erilaiset tunteet ottavat vallan niin voimakkaasti etten enää pysty pidättämään itkua. Tietenkin voi olla olemassa myös ihmisiä, joiden itkeminen on tarkoitushakuista, suunniteltua manipulointia tms., mutta suurin osa ihmisistä on kuitenkin ns. normaaleja eivätkä he toimi näin. Kaikkien itkevien naisten leimaaminen on siis aivan turhaa. Muista, että sinähän voit myös itse vaikuttaa siihen, miten reagoit toisen purskahtaessa itkuun. Voit manipuloitua tai olla manipuloitumatta, eikä jälkimmäinen vaihtoehto tarkoita sitä ettet voisi samaan aikaan tuntea myötätuntoa.


    • immuuni naisille

      naiset juonittelevat kuin itse saatana mutta kun käry käy niin eivät osaa kuin itkeä kuten lapset. Tai sitten itku on edelleenkin osa pirullista juonittelua saada mies tuntemaan itsensä syylliseksi.

      • ...

        Sullahan omituinen naismaku on, kun tuollaisten kanssa vaan pyörit.


    • yksinainen75

      Itse en välillä itkua pysty pidättelemään vaikka kuinka haluaisin, monet moitinnat olen siitä saanut, mutta edelleen elän asian kanssa. Kiteytettynä voisin asian ilmaista että itkrn kn sisälläni kuohuu ja itku ei ole hallittavissa!

    • Herkistely eri juttu

      No en takuulla itke ainakaan minkäänlaisen riidan takia, silloin tulee tulta ja tappuraa. Itken kyllä herkästi, mutta ihan toisenlaisissa / -sta asioista. Riidellessä ollaan puolustuskannalla ja silloin puolustaudutaan, adrenaliinia erittyy eikä se pistä itkemään - vaan taistelemaan.

    • No niillä on paha olla, sen riitelyn tai sen takia ettei ne ehkä olekaan oikeassa tai ne pelkää että asia on hirveen merkityksekäs tai että siitä koituu jotain negatiivistä tai että riita satuttaa jotakuta.

      Naiset itkee, sellaista elämä on. Terve mies suhtautuu naisen itkuun joko empatialla jos syytä on, tai sitten antaa vaan pillittää pillityksensä rauhassa ja sitten mies voi osoittaa että kaikki on ok. Jos mies vetää hernettä nenään naisen itkusta niin se on huono, jos suuttuu se on vielä huonompi. Miehen on kestettävä tunteita, niin omiaan kuin toistenkin, ja pystyttävä järkeileen se että onko tää tunne nyt jostain asiallisesta jutusta johtuvaa vai ei.

      En muista karvaperseistä tiedä mutta mä olen selvinnyt naisten itkun suhteen aika lahjakkaasti. On hetkiä jolloin itku on saanut mut tajuamaan että olen ollut kohtuuton tai idiootti, ja on hetkiä jolloin olen tajunnut että itku vaan kuuluu tähän tilanteeseen ja on hetkiä jolloin se nainen nyt vaan itkee ihan sen takia että se on niin tyttö.

      Mitäikinä mies tekeekään, niin älkää tehkö siitä itkusta pahaa asiaa, antakaa naiselle tila tuntea. Naisen itku ei velvoita mihinkään, ja jos se koskettaa syystä tai toisesta miestä niin sitten asian pitääkin olla niin. Myös oman vaivautuneisuutensa suhteen pitää pystyä toimiin järkevästi.

      On hetkiä jolloin olen istunut itkevän naisen viereen ja sanonut suoraan että mä en ymmärrä tilannetta ja pelkään että tässä on jotain tosiaan väärin kun itket. Tälleenkin asiat ovat järkkäytyneet ihan ok.

      Siihen miksi nainen itkee riitatilanteessa ei oo itsestäänselvää syytä. Kannattaakin miettiä sitä riidan syytä ja muita asiaan liittyviä asioita, itku on merkki siitä että nainen on nyt tossa emotionaalisessa tilassa JOSTAIN syystä, kantsis varmaan ottaa selvää että miksi, eikä kotitaa keksiä yleispätevää syytä itkulle?

      • aivan asiaa

        Tämähän oli fiksu kirjoitus.


    • 30w nainen

      Minäkin itkin vihasta, turhautumisesta ja vuosia kestäneestä ahdistuksesta ja toivottomasta tilanteesta. Nyt ei enää itketä: napit on aikanaan otettu, ja uusi fiksumpi mies on ollut jo muutaman vuoden. Jos pitää jatkuvasti itkeä, on tilanteessa mielestäni jokin ratkaisevasti pielessä. (Jatkuva) itku on vain pintapuolinen oire tulehtuneesta tilanteesta.

      Tilanteesta pois käveleminen on muuten äärimmäisen epäkunnioittavaa toimintaa jolla osoitetaan, ettei toisen mielipiteillä ole mitään arvoa, eikä keskustelu- ja kuuntelunhalua löydy. Muutenkin vaikuttaa siltä, että ne miehet joiden mielestä myös itku on jotain todella kauhistuttavaa, ovat niitä joiden mielestä asioiden pitäisi mennä vain sanelupolitiikkana läpi niin, ettei mistään tarvitse keskustella, eikä negatiivista reaktiota vastapuolelta tarvitse kuunnella, koska se aiheuttaa pahan omantunnon itselle. Tämä riippumatta siitä miten kohtuuttomia vaatimuksia esitetään.

      Ei muuta kuin olkaamme kaikki vain jees-miehinä/naisina aina, niin ainakin muilla on mukavaa.

      • mies 55

        Tilanteesta pois käveleminen voi joillekin olla ainoa keino jos riita tilanne menee aina itkemiseksi. Itkeminen voi näin myös olla epäkunnioitettavaa toimintaa. Ihmiset ovat erillaisia, myös riita tilanteissa. Ei kannattaisi aina arvottaa omaa tapaansa riidellä paremmaksi koska se ei johda mihinkään ratkaisuun.


    • Muistan juuri tämän kyseisen esimerkin psykologian tunnilta. Vaikuttaa todella olevan suhteellisen yleistä (?) että naiset itkevät riitatilanteesa. Eräs teoria pyrkisi selittämään ilmiötä sekundääritunteena, jossa alkuperäinen tunne herättää henkilössä toisen tunteen, tässä tapauksessa viha -> suru. Itse en ole vastaavaa kokenut, (riitatilanteessa yleensä olen vain hämmentynyt ja koitan tajuta mistä on kyse) mutta saatan esimerkiksi suuttua pelästyessäni. Varmaan monilla on vastaavia kokemuksia erilaisista tunnepareista.

      En ole kovin hyvä selittämään, mutta jos kiinnostaa niin googleen Leslie Greenberg.

    • eeeeeerrreeeerrreere

      Kyllä sitä hetero mieskin itkee kun Bambin äiti kuolee!

    • nainen--

      Nainen itkee riitatilanteessa pahaaoloaan ja turhautumistaan. Sitä, ettei mies ymmärrä eikä edes halua ymmärtää naistaan, ei ota hänen tunteitaan huomioon, alistaa, mitätöi.

      Ex-mieheni syytti minua itkulla manipuloijaksi. Hyvä, että teki sen, koska se oli piste iin päälle. En osaa edes näin 10v jälkeenpäin kuvailla miltä tuntuu olla täysin epätoivoinen, surullinen, poistolaltaan, syvällä eksyksissä jne ja dorka mies kehtaa vielä syyttää manipuloinnista. Sen kauempana ihmiset eivät voi toisistaan olla. Erosin miehestä ja mukava kyllä: hävisi paha olo miehen mukana. Olin eron jälkeen iloisempi kuin koskaan aiemmin, vaikka ennen liittoa olinkin iloinnut useasti ja nauranut katketakseni. Eron jälkeen muistin miten hyvältä nauraminen tuntuu :D.

      Jos nainen itkee riitatilanteessa, miehellä pitäisi olla järkeä lopettaa riita siihen paikkaan. Sanoa vaikka, että keskustellaan sitten kun olet rauhoittanut. Miehen ei tarvitse nähdä paljoakaan vaivaa rauhoittaakseen naistaan. Kietoa kädet muutamaksi sekunniksi naisen ympärille, antaa hali tai/ja suukko. Se olisi siinä, nainen rauhoittuisi. Sen jälkeen ei tarvitsi edes riidellä, vaan voisi asiallisesti keskustellen saada erimielisyys hoidetuksi.

      Jos mies meinaa raivostua riitatilanteessa, niin pieni happihyppely ulkona ja ajatusten selkiyttäminen saa paljon enemmän hyvää aikaan kuin yksikin ikävä sana kumppanille.

    • mies 43

      Jos nainen itkee riita tilanteissa ja mies mököttää, miksi ihmeessä monet naiset pitävät omaa tapaansa parempana ja monasti jopa ainoana oikeana tapana, en ymmärrä. Ihmiset nyt vaan riitelee eri tavoin eikä tyylien arvottaminen ole kovin kehittävää. Pitäisi aina löytää puolitie jossa molempien tyylit on huomioitu.

      • nyt en ymmärrä

        Mutta jos oikeasti haluaa asioiden selviävän niin ehkä parempi tapa olisi keskustelu eikä itkun ja mököttämisen välimuoto.


    • mies 43

      Ne eikö se keskustelu juuri ole itkemisen ja mököttämisen välimuoto?

    • susan-marie

      Mun itkussa ei ainakaan oo yhtään mitään manipulointia. Sillä en kehtaa usein sitä näyttää ja jos se tulee, niin tulee hyvin spontaanisti..Silloin toisen osapuolen luulisi heräävän siihen, miten paljon on onnistunut loukkaamaan.

      • mies 43

        ^Miten hyvin itse ymmärrät miehen mököttämisestä että nyt on tullut loukattua pahasti? Miksi ihmisten on pakko arvottaa eri loukkaantumisen tapoja keskenään. Toisella se on itku, toisella mököttäminen, kumpikaan ei ole sen parempi/huonompi tapa loukkaantua, vain erilainen ja siksikin niin vaikea tunnistaa.


    • jupakko89

      aamoilin eilen illalla, kuinka typerä olinkaan kun hakkasin muijaani. hän itki

    • ni-sa-si

      Itse olen ainakin niin herkkä ihminen että itkun tunne tulee jo melkein siitä kun toinen osa puoli korottaa hiemankaan ääntään (ehkä säikähdän) tai riidan jälkeen tulee se itku kun rupean miettimään että olenko menettänyt kaiken kun aloin väittelemään tai enkö ole tarpeeksi kun riitaa tuli tai että se on minun syy kun riita alkoi vaikka toinen osapuoli olisikin riidan aloittanut jne.... siitäkin voi naisella itku riitatilanteissa tai sen jälkeen johtua (itse syytöksistä)

    • mies 43

      Se on harmi kun niin moni sekoittaa herkkyyden ja mielen tasapainottomuuden keskenään. Jos itku eli huono mieli tulee mitä pienimmästäkin asiasta on kyse tasapainottomuudesta ei herkkyydestä. Tasapainottomuudelle on onneksi paljon tehtävissä, jos niin haluaa.

    • justcry

      Itse ainakin olen niin herkkä, että helposti tulee kyyneeleet silmiin pienistäkin negatiivisista huomatuksista, joten helposti sitä itkee kunnon riitatilanteessakin

    • Koveta mielesi!

      Tarkoitatko, että mies ei ole koskaan syyllinen riitaan, mutta nainen saa hänet tuntemaan syyllisyyttä vaikka itkemällä, mokomakin.

      Asiahan nyt kuitenkin on niin, että mies on oikeassa.

    • ????????????????

      Miks v.it.us.sa miehet rupee aina poraa kun niitten kaa riitelee????????????????????????

    • mnvdpäåsä

      Mä alan usein itkemään se takii, et sanon niin pahasti toiselle. Iskee heti kamalan huono omatunto ja alan katumaan. harvemmin sen takia, että mulle on sanottu pahasti... tai no voihan se olla, ettei mulle oo vaan koskaan sanottu niin pahati, että se itkettäis.

    • ffjg

      Mulla se johtuu hormoneista. Tietyissä kuukautiskierron jaksoissa muutun helposti liikuttuvaksi ja itkuherkäksi. Silloin saatan alkaa suuttuneena itkemään vaikka kuinka yrittäisin pidätellä itkua. Eikä kyse ole manipuloinnista.

    • lempi lempeä

      Siks koska miehet on tylympiä kuin naiset.
      eikä kova mistään kannastaan luovu, joten ne tyypit kannattaa unohtaa.

      Miehet ei tajuu ihmissuhdenasioita.

    • rebecah

      Mies pitää suorapuheisuutta rehellisyytenä, nainen paskamaisuutena.

    • Naiset ja lapset.

      Naiset ovat monin osin lapsenomaisia, myös itkeminen on outo jäänne vaippaiästä... mutta jäähän heillä voimat ja äänikin lapsenomaiseksi.

    • påhdia

      hmm kuvitelisin että jos pitää kauheaa numeroa itkiessään, ryntää pois vollotaa kovaan ääneen, tiuskii agresiivisesti. Niin siloin on kysymyksessä henkisesti sairas ihminen joka tahtoo manipuloida.

      Jos itkee niin että silmät kostuu mutta puhuu yhä lookisesti, mutta on suruisa niin se on normaalia

    • ItketäänSitKaikki

      No minä en ainakaan pysty tekoitkua vääntämään. Itken jos itkettää, miehenikin itkee jos itkettää, ja meillä menee hyvin.

    • Itkubilli

      Naiset itkee koska naiset itkee ja sehän on niin naisellista. Jos mies alkaisi itkemään niin sehän olisi ihan nynnyä ja muija saisi siitä vaan lisää aseita riitaan. "Voooi se itkee kato ny mikä raukka!"

      • spekuloin

        No jos riitelytapa on tuollainen toisen dissaaminen ja lyttääminen, niin on kyllä suhteessa vähän enemmänkin pielessä. Itse ainakin pidän terveenä merkkinä sitä, että mieskin pystyy näyttämään tunteitaan. Nynnympää on mielestäni olla niin estynyt, ettei halua itkeä.


    • Tämä nainen itkee...

      Vihaa. Raivoa. Turhautumista. Itken siksi, että minua ei ikinä opetettu tappelemaan - tytöille kun ei ollut sopivaa negatiivisten tunteiden fyysinen osoittaminen. Jos joku pitää sitä manipulointina, niin voi vetää v*tun päähänsä ja viheltää. Mulle itku on pääasiassa tapporaivon purkautumista.
      Jos toinen osapuoli yrittää "lohduttaa" siinä tilanteessa, niin se on aivan käsittämättömän loukkaavaa ja suutun siitä vielä pahemmin. Minä en ole surullinen, minä olen raivoissani ja valmis pistämään suhteen poikki vaikka heti. (Näin on käynyt yhden kaverisuhteen kanssa. Sen riidan jälkeen ilmoitin vain tylysti että ei tartte soitella, moido. Suutun harvoin, mutta olen pitkävihainen ja -muistinen. Loukkauksia, tahattomia tai tahallisia en unohda koskaan. En kahdenkymmenen vuoden päästäkään.)

    • saa itkeä

      Nainen on useimmiten herkempi kuin mies. Naiset itkevät koska heitä satuttaa riiteleminen läheisen kanssa ja pelkää menettämistä. Jos toisesta välittää niin riiteleminen särkee vain sydäntä!

    • candida

      Miks mies luulee että erimielisyys on kilpailu joka on voitettava? ja lyötävä vyön alle?

    • Non-Manipulator

      Joskus se itku vaan tulee, vaikka yrittäis kuinka pidätellä. Patoutuneet tunteet ryöpsähtää esille kun niitä tarpeeks piilottelee. Useimmiten yritän itkeä niin, ettei vaan kukaan näe... Ei siis mikään manipulointiyritys todellakaan.

    • 10+20 v

      Se on se ja sama mitä nainen tekee, itkeekö vai ei.
      Jos itkee, se on miehen mielestä kiristämistä ja säälinkerjäystä..Näin myös silloinkin, kun mies lohduttaa itkevää naista, hän silti samalla taustalla ajattelee että "saa***N tunteilla kiristävä kurppa."
      Mutta jos nainen ei itke, niin mies ajattelee että onpa kylmä ja tunteeton nainen, ja etsii herkemmän naisen, jotta voi tuntea itsensä suureksi mieheksi. Mutta sillä herkällä naisella on sama kohtalo edessä, tunteillakiristävä kurppa siitäkin tulee kun mies aikansa totuttelee tilanteeseen.
      Mutta itkevä nainen saa useimmin tahtonsa silti periksi, esimerkiksi uudet mööpelit kämppään miehen rahoilla. Tai jopa omakotitalon suuruisia hankintoja, lapsia jne. Koska mies haluaa että itku ja muu murjotus loppuu, se antaa kaiken periksi. Ja lisäksi suhde kestää aika pitkään, koska mies ei jouda edes eroa harkitsemaan kun sillä on kiire piettää naisen kyynelkanavat kuivina. Seksikin riittää noin kerran kuussa, kun mies on yhtäkkiä vähääntyytyväinen kun sillä on itkupilli nainen.

    • Vihan sumentamat

      Itse olen ainakin sellainen "vihaitkijä". Jos olen äärimmäisen vihainen tai v*ttuuntunut, alkaa kyyneleet valumaan pakostakin. Ja sekös vasta ärsyttääkin: kaikki luulee, että olen surullinen! Huhhuh miehet, itku ei aina tarkoita surua, se tarkoittaa hyvin vahvaa negatiivista tunnetta.

    • Valmont

      Voi tätä vihan määrää.

    • Et kestäisi

      sitä että alan nauraa päin naamaa riidan aikana, sekopää.

    • nfieeowab

      Naiset itkevät siksi koska ovat tunteellisia................................................... miehistä en oikeen tiedä.................................................

    • 14

      en yritä manipuloida!!! en vaan kestä kinaamista, huutamista.. aggressiota. en tykkää yhtään. alkaa väkisinkin itkettää, jos tärkeä ihminen on aggressiivinen minua kohtaan. toivon että voitaisiin elää sovussa, vaikka on erilaisia näkökantoja...

      ja eikö miehet sitten käytä riitelyä, kovempaa luonnettaan ja ääntään, huutamista ja kovistelua naisen manipulointiin? että joutuu antamaan periksi vastoin tahtoaan, koska ei heikompana vaan jaksa.

      pura aggressiois johonkin muuhun kehittävään toimintaan. ja yritä selvittää asiat keskustellen.

      • 14

        siis miten tässä maassa voi olla itkeminen kielletty!!!!!!!


    • jimppu06

      itken siksi että minut on jätetty,kaikki tehty selväksi,ei mitään toivon ripettä jätetty minulle,olen loukkaantunut verisesti,kun syädämeni on revitty reikaileiksi,palasiksi,tuhottu kaikki mahdollinen toivo.tämä ihminen haluuaa olla vieläystäväni,sitä en jaksa enää ymmärtää.jos peli mun selän takana jatkuu ja ei ystävä voi antaa yhtään mitään.....hänellle on henki ja elämä ystävät,ei muuta,ei edes olemassa oleva perhe!!!!!!!!!

    • jimppu06

      haluan purkaa taakkaa ja tunteitani pois,en jaksaisi ilman ystävää,mutta ystäviä ei liikaa vieläkään.

    • itkijä

      Minulla itku on vain reaktio joka liittyy suuttumukseen. Eli kun suutun tai minut loukataan perinpohjin, yleensä silloin kun itse olen alakynnessä, itku vain tulee. En voi sille mitään ja se on häiritsevää, tunnun alistuvani, kun kyyneleet alkavat heti virrata. Ehkä en osaa käsitellä niitä tunteita.

    • ämmä31

      En itke, kun on sellainen mies, joka ei loukkaa tai satuta ja täten anna mitään aihetta itkuun tai ylipäätään riitaan. Meillä päästään ihan keskustelemalla scvintoon, niin uolin kuin toisinkin (se joustaa, kummalle ko. asia on vähemmän tärkeä, tai päädytään kompromissiin).

      On ihan normaalia itkeä, jos toinen sanoillaan satuttaa.

    • torvitotuus

      naiset itkee vain saadakseen toisen oosapuolen luovuttamaan tunteisiin vedoten. se on vaan sitte helpompi luovuttaa mniesten kun nainen on jo vähän niinkun luovuttanu rupeeemalla itkemään

    • gomobile

      Hei!

      NAISET ON AINA OIKEESSA!! ei mulla muuta

      Terveisin: Helmi L

    • Helmi L

      Tervehdys

      Kyllä. Yritämme manipuloida teitä.

      Ystävällisin terveisin

      Helmi L

    • heikot kyykkyyn

      Itkeminen on heikkouden merkki. Ei nainen pysty puolustamaan itseään

    • KommeninkinLaitoin

      En itke koskaan riitatilainteissa, enkä koskaan muutenkaan.

      Johtunee siitä, etten ole oppinut tuntemaan tällaisissa tilanteissa itkuun johtavaa, tyypillistä "naisen pelkoa (miestä kohtaan)".

      Tunnen vain silmitöntä raivoa ketä tahansa ylimielistä ihmistä kohtaan, ja se purkautuu enemmän "miesmäisesti".

    • Itse en itke hirveän helposti, mutta toi on totta, että jos toisesta välittää tosi paljon, ni se itku saattaa sieltä tulla. Mä en itke sen takia, et saisin toisen antamaan periks, koska se on säälittävää. Yleensä koitan estää itkun tuloa, koska mua hävettää itkeä ja en halua, että toinen luulee, että mä haen jotain säälipisteitä.

    • ....................

      Aviomiehen kanssa harvemmin tulee riideltyä ja harvoin myös itkettyä siinä tilanteessa, mutta onhan se ihan äärettömän pahalta tuntuva tilanne. En tiedä sinun parisuhdetyylistäsi, mutta arjen pyörityksen ohella kyllä toimet toisiamme kohtaan osoittavat rakkautta ja välittämistä. Lasten kanssa rakkain ihminen tällä pallolla ja olen hänelle tottunut osoittamaan rakkautta ja vastaanottamaan rakkautta. Riitatilanteessa ihmisten olemus, sanat ja teot ovat taas päinvastaista - ja sehän on ihan karsea tilanne! Kyllä se on erittäin epämieluisa tilanne ja on voinut joskus itkukin päästä siitä jos pahempi riita. Onneksi mieheni sentään arvostaa ja kunnioittaa minua ihmisenä ettei kuvittelisi mielipahan olevan aitoa. Omaan päähän ei tulisi mieleenkään, että miehen suru ja paha mieli olisi vain yritys manipuloida minua. Surullista jos tuollaista jotkut oikeasti edes pohtivat omasta kumppanistaan.

    • liian herkkä?

      Mulla itkeminen riitatilanteessa johtuu yleensä siitä, että olen niin turhautunut koko turhaan riitaan tai niin vihainen, tai yksinkertaisesti surullinen. Riitoihin liittyy aina aika paljon tunteita, ja mulla se jännitys vaan purkautuu itkemällä.
      En edes ajattele mitään sellaista, että yrittäisin itkullani herättää myötätuntoa/syyllisyyden tunnetta toiselle. Itku on vaan tapa reagoida, eikä sille voi mitään kun on tunteiden vallassa.

    • Sovintoseksikäs

      Itse saataan riitatilanteessa purskahtaa itkuun siitä mitä menen sanomaan toiselle enkä siitä mitä hän sanoo minulle. Saatan suutuspäissäni sanoa hyvinkin ikäviä ja tarpeettoman pahoja asioita, asioita joita kadun välittömästi sanottuani, ja nähdessäni kuinka syvälle se loukkaa miestäni en voi pidätellä kyyneliä tajutessani jälleen kerran ylittäessäni rajan moninkerroin.
      Omassa tilanteessani itku on keino välittömästi purata ja käsitellä sitä syyllisyyttä ja pahaa oloa mitä riidan aikana tuodut tunteet ovat tuoneet, jos en tekisi niin niin silloin kaikki se käsittelemätön tunnemyräkkä jäisi tukahdetuksi odottelemaan kuin tikittävä aikapommi.
      Onneksi mies sentään jaksaa antaa anteeksi sekä pitää puoliaan ilman että syyllistää minua, samaa ei voi sanoa kaikista elämäni ihmisistä.

    • sinkku.

      Ei. Nainen itkee jos häneen sattuu, mies on loukannut eikä tajua asioista hölkäsen pöläystä. Usein mies ei edes keskustele, vaan syyttää naista.
      Nainen haluaa halaamista, sääliä, kuuntelemista ja välittämistä. Ainakin minä. ;)

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      72
      4184
    2. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3075
    3. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      3020
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      392
      2105
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      210
      1206
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      11
      1183
    7. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      73
      1162
    8. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      29
      1024
    9. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      61
      1012
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      111
      963
    Aihe